Juutalaiskasaarien kirjeenvaihto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Juutalaiskasaarien kirjeenvaihto on yhteisnimitys kolmelle eri teokselle 900-luvun puolivälistä:
1. Cordoban kalifaatin ylimmän virkamiehen Hasdai ibn Šafrutin kirje kasaarien keisarille (bekille) Joosefille
2. Keisari Joosefin vastauskirje
3. Joosefin alamaisen kirjeen osa. Tuntemattomattoman kasaarijuutalaisen kirje (ns. Cambridgen dokumentti)

Teokset on kirjoitettu jiddishin kielellä eli vanhalla juutalaiskielellä. Ne ovat säilyneet kopioina joissain keskiaikaisissa käsikirjoituksissa. Ne ovat erittäin arvokkaita, koska ne ovat ainoita säilyneitä kasaarien kirjallisista lähteistä. Niissä kerrotaan poliittisesta ja uskonnollisesta historiasta, valtakunnan sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta, Kasaarian maantiedosta sekä sen suhteista naapurivaltioihin kuten Rusien valtakuntaan.

Kirjeenvaihdon ajan olosuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjeenvaihdon aloitti Hasdai ibn Šafrut, joka oli korkea-arvoinen juutalainen Cordoban kalifin Abd ar-Rahman III hovissa. Hasdai oli kalifaatin toiseksi korkein henkilö. Hän vastasi taloudesta ja diplomatiasta kalifaatissa. Hänen pyrkimyksenään oli yhdistää eri maissa sijaitsevia juutalaisyhteisöjä. Hän kuuli Cordobaan saapuneilta Horasanin kauppiailta kasaareista, joilla on oma valtio ja he ovat juutalaisia. Tämä tieto aiheutti hänelle aikamoisen ihmetyksen. Hän oli hyvin epäileväinen tuosta tiedosta, koska juutalaisten kapinan jälkeisen hajaannuksen jälkeen heillä ei ollut enää omaa valtiota. Jonkin aikaa Horasanin kauppiaiden vierailun jälkeen Cordobaan saapui Bysantin lähettiläitä, jotka vahvistivat Hasdaille sen, että Bysantin naapurina oli Kasaarien kaanikunta ja sen nykyinen keisari oli nimeltään Joosef. Tuon jälkeen Hasdai kirjoitti Joosefille kirjeen, jossa hän kovasti ihaili juutalaisen valtion olemassaoloa, kertoi itsestään sekä pyysi Joosefia kertomaan hänelle omasta maastaan, Kasaariasta.

Hasdai lähetti Konstantinopoliin palvelijansa Isaak ben Natanin, mutta bysanttilaiset eivät antaneet hänelle kauttakulkulupaa alueensa halki kertoen syyksi sen, että naapurialueita hallitsi heille vihamieliset kansat. Isaak jäi Bysantin hoviin kuudeksi kuukaudeksi ja palasi sen jälkeen takaisin Espanjaan. Sen jälkeen Hasdai päätti lähettää kirjeen Lähi-Idän ja Armenian kautta. Kuitenkin kävi niin, että kaksi saksalaista juutalaista Saul ja Joosef päättivät toimittaa kirjeen Keski-Euroopan kautta. Kirje kulki Saksan, Unkarin, Kiovan Rusin ja Volgan Bolgarian kautta. Lopulta kirjeen vei kasaarien keisarille toinen saksalainen juutalainen, rabbi Jakob ben Eliezer.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Liber Cosri continens colloquium seu disputateonem de religione habitam ante nongentos annos inter regem Cosareorum et R. Isaacum Sangarum Judaeum… recensuit. latina versione et notis illustravit Johannes Buxtorfius fil. Basileae, 1660.
  • Avraam Garkavi: Сказания еврейских писателей о хазарах и Хазарском царстве. СПб., 1874.
  • Kossovič K: Извлечение из письма Рабби Хисдай бэн Ицхак к царю Хазарскому. Перевод с еврейского (Сборник исторических и статистических сведений о России и народах ей единовременных и единоплеменных) Т.1. 1845.
  • Gartshtein D: Два еврейских письма о хазарском царстве // Чтения в Императорском обществе истории и древностей российских при Московском Университете, 1847, № 6)
  • Schechter S. An Unknown Khazar Document // JQR. New series. 1912. V. 3. N2.)
  • Kokovtsov P.K. UНовый еврейский документ о хазарах и хазаро-русско-византийских отношениях в Х в.// Журнал Министерства народного просвещения. 1913. Ч. XLVIII. Ноябрь.
  • Brutskus J.D. Письмо хазарского еврея от Х в.// Еврейская мысль. Пг., 1922. Т. 1.
  • Mosin V. Les Khazares el les Byzantins d’apres l’Anonyme de Cambridge // Byzantion 1931. V. 1.
  • Kokovtsov P.K. Еврейско-хазарская переписка в X веке. Л., 1932.
  • Golb N., Prilsak 0.Khazarian Hebrew documents of the tenth century. London, 1982.
  • Golb N., Pritsak O. Хазарско-еврейские документы X века. -М.-Иерусалим, 1997.
  • Feigina S.A. (Историография еврейско-хазарской переписки X в. // Феодальная Россия во всемирно-историческом процессе. — М., 1972.