Ismail Gasprinski
| Ismail Gasprinski | |
|---|---|
| Исмаил Гаспринский İsmail Gaspıralı |
|
.jpg) Ismail Gasprinski vuonna 1894. |
|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | İsmâil Bey Gaspıralı[1] |
| Syntynyt | 1851 Krim, Venäjän keisarikunta |
| Kuollut | 1914 Bahtšisarai, Krim, Venäjän keisarikunta |
| Muut tiedot | |
| Merkittävät teokset | Terdžiman (1884) Tercüman |
 Nimikirjoitus |
|
Ismail Gasprinski tai İsmail Gaspıralı (ven. Исмаил Гаспринский, 1851 – 1914) oli krimintatarilainen toimittaja, kirjailija, julkaisija, opettaja ja poliitikko. Hän oli aikansa tunnetuimpia islamilaisia ajattelijoita koko Venäjän keisarikunnassa. Gasprinski oli uudistusliike jadidismin- sekä panturkkilaisuuden merkittävimpiä alullepanijoita.
Gasprinskin ideoiden on sanottu muodostaneen perustan Venäjän ja sen islamilaisen maailman välisille suhteille nykypäivänä. Gasprinski uskoi kulttuurillisen kehityksen edellytyksenä olevan sopusointu ja yhteistyö turkkilaisten ja slaavilaisten kansojen välillä ja totesi Venäjän olevan "Kultaisen ordan jatkumo".
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gasprinski syntyi vuonna 1851 Venäjän keisarikunnassa Krimillä isä Mustafan ja äiti Fatman perheeseen. Hän aloitti opiskelun paikallisessa madrasassa. Sen jälkeen hän kävi sotilaskoulua ensiksi Voronežissa ja seuraavaksi Moskovassa. Siellä hän tutustui panslavismia edustaviin ajattelijoihin ja alkoi vastapainoksi kiinnostua maan turkkilaisten kansojen tulevaisuudesta. Gasprinski opiskeli myös Ranskassa Pariisissa Sorbonnen yliopistossa ja toimi venäläisen kirjailijan Ivan Turgenevin avustajana. Hän toimi Bahtšisarain pormestarina 1874–1884.[2][3][4][5]
Vuonna 1875 Gasprinski alkoi kirjoittaa venäjänkieliseen lehteen Tavrida, jossa hän toi esiin Venäjän islamilaisten turkkilaisten ongelmia. Vuonna 1883 hän sai luvan julkaista omaa kaksikielistä lehteä Terdžiman. Lehdestä tuli vaikutusvaltaisimpia panturkkilaisuutta käsitteleviä julkaisuja. Siinä Gasprinski käytti iskulausetta Fikerde, telde ve eshte berdemlek (’ajatuksen, kielen ja toiminnan yhteys’). Gasprinski uskoi kaikkien turkkilaisten kansojen olevan yhtä "samaa perhettä". Hän halusi luotavan yleisen turkkilaisen kirjakielen osmaninturkin pohjalta, josta olisi poistettu arabialaiset ja persialaiset lainasanat. Eri kansoilla kuitenkin käytännössä oli jo omat kielensä, eli se ei toteutunut. Gasprinskin lehti antoi kuitenkin vaikutteita monille muille ajattelijoille, jotka veivät aihetta eteenpäin.[2][6][7]
Gasprinski kannatti opetusmenetelmien uudistamista ja perusti sitä varten koulun 1800-luvun lopulla. Hän uskoi islamilaisen koulutuksen paranevan uudella järjestelmällä nimeltä Usul-i Cedid. Kyseinen maallisempi opetusmenetelmä paljolti toimi jadidismin pohjana ja levisi moniin muihinkin oppilaitoksiin.[8][9]
Gasprinski toimi Venäjän muslimikongressin puheenjohtajana vuonna 1905 Nižni Novgorodissa ja myöhemmin samana vuonna toisessa kongressissa Simferopolissa.[9] Gaspıralı oli vuonna 1907 mukana perustamassa liikettä Ittifak-i Muslumanlar (Muslimien liitto). Se pyrki ajamaan Venäjän muslimikansojen yhtenäisyytä.[8]
Gasprinski kuoli vuonna 1914 Krimillä Bahtšisaraissa. Hänen hautajaisiinsa osallistui tuhansia ihmisiä eri puolilta Venäjää. Hänen kuolemansa huomioitiin turkkilaisten kansojen keskuudessa muuallakin. Gasprinskin Krimillä sijaitseva hauta tuhoutui sen jälkeen kun krimintataarit karkotettiin kotimaastaan vuonna 1944. He pääsivät palaamaan vuonna 1990 ja rakensivat uuden muistokiven vanhan paikalle.[3]
Näkemykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gasprinskin ideat pohjautuivat yhteiskunnan edistykselliseen kehitykseen, slaavilaisten- ja turkkilaisten kansojen väliseen ystävyyteen, kristittyjen ja muslimien suvaitsevaisuuteen sekä sosialistien radikaalien vaatimusten hylkäämiseen. Gasprinski näki todellisen mahdollisuuden kulttuuriseen progressiiviseen kehitykseen, ratkaisuihin turkkilaisen maailman sosiaalisiin ja poliittisiin ongelmiin Venäjän valtion eheyden puitteissa, liittoutuessa ja sopusoinnussa Venäjän kansan kanssa. Vuoden 1884 julkaisussaan Terdžiman (Terciman, Tercüman, ترجمان) hän kirjoitti seuraavasti[10]:
»Kateus, vihamielisyys, huono tahto ulkomaalaisia kohtaan eivät ole tavallisen venäläisen ihmisen luonnetta. Tämä on hyvä ominaisuus, kiistaton tae Venäjän suuruudesta ja rauhasta..."»
Hieman aikaisemmin, vuonna 1881, Gasprinski, joka uskoi "Venäjän olevan Kultaisen ordan seuraaja", kirjoitti[11]:
»Tulevaisuudessa, ehkä ei liian kaukaisessa, Venäjän on määrä tulla yhdeksi merkittävistä muslimivaltioista, mikä mielestäni ei suinkaan vähennä sen merkitystä kristillisenä suurvaltana.»
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Dâr’ür-Rahat Müslümanları (The Muslims live in Welfare State).
- Yekî Acâib-i Diyâr-ı İslâm (The Muslims of the Relaxed Land, One Strange Land of Islam, 1909).
- Molla Abbas’ın Avrupa Maceraları (Europe Adventures of Molla Abbas, simplified by Ercüment Dursun and Ercan Sakarya, 2002).
- Kadınlar Ülkesi (Women Country), Arslan Kız (Lion Girl), Gündoğdu (Daybreak).
- Rusya Müslümanları (The Russian Muslims, in Russian, 1881).
- Mir’ât-ı Cedîd (New Mirror, 1882).
- Avrupa Medeniyetine Bir Nazar-ı Muvazene (A Balanced Glance at European Civilization, 1885).
- Hace-i Sıbyân (Teacher of the Child, 1893).
- Atlaslı Cihannâme (Showing the World with an Atlas, 1894).
- Mekteb ve Usûl-i Cedîd Nedir (What is School and the New Style, 1894).
- Türkistan Uleması (Doctors of Muslim Theology in Turkistan, 1900).
- Nasihat-ı Tıbbiye (Medical Advice, 1901).
- Beden-i İnsan (The Human Body, 1901).
- Yunan Hükeması (Wise Men of Greece, 1901).
- Usül-i Edep (Style of Behavior, 1901).
- Memalik-i İran (The Iran State, 1901).
- Meşhur Payitahtlar (Famous Capital Cities, 1901).
- Tashih-i Akaid-i İslamiye (Correction of the Islamic Doctrines, 1901).
- Zoraki Tabib (The Compulsory Doctor, 1901).
- İki Sarayda Bir Gece (One Night at Two Palaces, 1906).[12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ https://islamansiklopedisi.org.tr/gaspirali-ismail-bey
- ↑ a b Ismail Gasprinski Britannica. Viitattu 21.10.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Hakan Kirimli: Gaspıralı, İsmâil Bey TDV İslâm Ansiklopedisi. Viitattu 21.10.2021. (turkiksi)
- ↑ Исмаил-Бей Гаспринский 2020. Viitattu 21.10.2021. (venäjäksi)
- ↑ Ruslan Rehimov: Gaspirali Ismail: Pioneer for Turkic world aa.com.tr. 2020. Viitattu 21.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Sabirzyan Badretdin: Pan-Turkism: Past, Present And Future 2000. The Tatar Gazette. Viitattu 21.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Pan-Turkism encyclopedia.com. Viitattu 21.10.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Gasprinskii, Isma?Il Bay (1851–1914) encyclopedia.com. Viitattu 21.10.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Ismail Gaspıralı: Pioneer of Russian Empire’s Muslim awakening azerfocus.com. 2021. Viitattu 21.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Пантюркизм и панисламизм в российской истории strana-oz.ru. Arkistoitu 4.11.2013. Viitattu 19.10.2023.
- ↑ Евразийский православно-мусульманский симбиоз idmedina.ru. 2023.
- ↑ İsmail Gaspiralı biyografya. Viitattu 21.10.2021. (englanniksi)
| ||||||||||||||
