Simferopol

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Simferopol
(Aqmescit)
Симферополь/Сімферополь
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
Krimin tasavallan sijainti, alla kaupungin sijainti Krimillä
Krimin tasavallan sijainti, alla kaupungin sijainti Krimillä

Simferopol

Koordinaatit: 44.9482°N, 34.1002°E

Valtio Venäjän 2014 miehittämä alue Ukrainassa
Alue Krimin tasavalta
Perustettu 1784[1]
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 107,41 km²
Korkeus 245 m
Väkiluku (2013 (arvio))  ([2]) 337 285
 – Metropolialue 362 075
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK) [3]









Simferopol (ven. Симферополь, ukr. Сімферополь, krimintat. Aqmescit) on Ukrainan Krimin autonomisen tasavallan pääkaupunki ja siihen kuuluva kaupunkipiiri Krimin niemimaan eteläosassa.[4][5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skyyttien mausoleumi Neapoliksen alueella Simferopolissa.

Nykyisen kaupungin paikalla on ollut antiikin skyyttien asuinpaikka nimellä Neapolis. Skyytit asuivat alueella kolmannelta vuosisadalta eaa. 300-luvulle jaa. Alueella on tehty arkeologisia kaivauksia. Osa kaivausalueesta on ollut avoinna matkailijoille.[6] Sittemmin paikkakunta tunnetaan Krimin tataarien linnoituspaikkana (Kermentšik) ja kaupunkina nimellä Aqmescit (suom. 'valkea moskeija').[4] Turkin ja Venäjän välisen sodan (1768–1774) aikana venäläiset tekivät kaupunkiin ryöstöretkiä.lähde? Venäjän Katariina Suuren liitettyä seudun keisarikunnan alueisiin vuonna 1783 kaupunki nimettiin vuonna 1784 uudelleen. Tuolloin ajan hengen mukaan annettu uusi pseudokreikkalainen nimi pohjautuu kahdesta osasta muodostettuun kreikankieliseen kaupunkinimeen (Συμφερόπολις, Simferopolis), jossa yhdistyvät kreikan keräämistä tai kokoamista tarkoittava sana kaupunki-sanaan.[4]

Venäjään liittämisen jälkeen Simferopol oli Taurian kuvernementin (1802 (1783)–1917) hallintokeskus, kuvernementtikaupunki.[4]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2001 väestönlaskennan aikaan kaupunkipiirissä oli 363 600 asukasta.[7] Vuonna 2013 kaupunkipiirissä arvioitiin olevan 362 075 asukasta ja itse Simferopolin kaupungissa 337 295 asukasta. Kaupunkipiiriin kuuluu lisäksi neljä kaupunkityyppistä taajamaa (näistä suurin on 11 391 asukkaan Hresivskyi) ja vajaa 200 maaseutuasukasta.[2] Simferopolia ympäröi 158 375 asukkaan Simferopolin piiri.[2]

Vuoden 2001 väestönlaskennassa Simferopolin asukkaista 67 prosenttia oli kansallisuudeltaan venäläisiä, 21 prosenttia ukrainalaisia ja 7 prosenttia krimin tataareja.lähde?

Asukasluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi 1811
[8]
1840
[9][8]
1863
[8]
1897
[10][8]
1914
[8]
1931
[11]
1939
[12]
1959[13] 1970[14] 1979[15] 1989[16] 2001[7]
Väkiluku &&&&&&&&&&&02500.&&&&002 500 &&&&&&&&&&&08584.&&&&008 584
(12900)
&&&&&&&&&&017100.&&&&0017 100 &&&&&&&&&&049078.&&&&0049 078
(49100)
&&&&&&&&&&069600.&&&&0069 600 &&&&&&&&&&083248.&&&&0083 248 &&&&&&&&&0143000.&&&&00143 000 &&&&&&&&&0187623.&&&&00187 623 &&&&&&&&&0249053.&&&&00249 053 &&&&&&&&&0301505.&&&&00301 505 &&&&&&&&&0343565.&&&&00343 565 &&&&&&&&&0363600.&&&&00363 600

Edellä kaikki asukasluvut eivät ole täysin vertailukelpoisia toisiinsa. Esimerkiksi vuoden 2001 lukuarvo on koko Simferopolin kaupunkipiirin asukasluku. Osa aiemmista arvoista viittaa varsinaiseen kaupunkiin.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simferopol on viinin- ja hedelmäviljelyalueen keskus ja siellä on elintarviketeollisuutta.lähde?

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simferopoliin johtaa useita valtatieyhteyksiä. Valtatie M24 saapuu Krimille pohjoisluoteesta ja M26 (eurooppatie E105) Ukrainan itäosista. M26 jatkaa lounaassa Sevastopoliin. M17 vie puolestaan Krimin niemimaan itäosiin Kertšiin ja aluksi kaakkoon suuntaava M18 muodostaa maisemallisen eteläreitin Jaltan kautta Sevastopoliin.[5]. Ukrainan päärataverkon varrella sijaitsevalta Simferopolin rautatieasemalta on hyvät rautatieyhteydet.[17] Kaupungissa on kansainvälinen lentoasema. Joidenkin lähteiden mukaan kaupungista lähtee maailman pisin johdinautolinja Jaltaan.[18]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungissa sijaitsee Taurian kansallinen Vernadski-yliopisto, lääketieteellinen yliopisto ja monia muita oppilaitoksia.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Andrew Evans: Ukraine, s. 298. Bradt Travel Guides, 2010. ISBN 9781841623115. (englanniksi)
  2. a b c Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2013 roku (pdf) (Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2013) 2013. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 1.3.2014. (ukrainaksi)
  3. Krim siirtyi Venäjän aikaan Yle
  4. a b c d Simferopol (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 27.2.2014. (venäjäksi)
  5. a b Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:500 000. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. (venäjäksi)
  6. Historical and archeological reserve Neapolis Scythian Historical and archeological reserve Neapolis Scythian, http://neapolis-scythian.crimea.ua/. Arkistoitu 8.3.2014. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  7. a b Rezultaty - Avtonoma Respublika Krym (Ukrainan väestönlaskenta 2001. Krimin asukasluku paikkakunnittain) ukrcensus.gov.ua. Viitattu 27.2.2014. (ukrainaksi)
  8. a b c d e Glava 3. Obštšaja harakteristika dinamiki tšislennosti gorodskogo naselenija za 1811-1913 gg (Osa 3. (Venäjän keisarikunnan) Kaupunkiväestön dynamiikan yleisiä piirteitä vuosina 1811-1913) istmat.info. Arkistoitu 24.4.2015. Viitattu 27.2.2014. (venäjäksi)
  9. Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Simferopol löytyy julkaisun sivulta 30/41 otsikon Tavritšeskaja gubernija yhteydestä) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 27.2.2014. (venäjäksi)
  10. Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Tavritšeskaja gubernja (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Taurian (?) kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 27.2.2014. (venäjäksi)
  11. Administativno-territorialnoje delenije Sojuza SSR - rajony i goroda SSSR. (na 1 janvarja 1931 goda). Administativnoje delenije, territorija i nanselenije Sojuza SSR (Tšentralnyi ispolnitelnyi komitet sojuza SSR. Vserossijski tšentralnyi ispolnitelnyi komitet, Tässä vaiheessa oli oma Krimin ASNT. Simferopolin asukasluku selviää tilastokirjan alkutaulukoista, esim. sivuilta VIII ja XXIX (pdf)) 1931. Moskova: pdf-kopio netissä: http://istmat.info/node/17630. Arkistoitu 14.10.2012. Viitattu 27.2.2014. (venäjäksi)
  12. Simferopol (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969−1978. dic.academic.ru. Viitattu 27.2.2014. (venäjäksi)
  13. Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 27.2.2014. (venäjäksi)
  14. Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 27.2.2014. (venäjäksi)
  15. Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 27.2.2014. (venäjäksi)
  16. Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 27.2.2014. (venäjäksi)
  17. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto. Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  18. The longest trolleybus line in the world! (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]