Taurian kuvernementti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taurian kuvernementti
Таврійська губе́рнія
Таври́ческая губе́рния
Vaakuna
Vaakuna
Valtio Venäjän keisarikunta
Perustettu 1802[1]
Lakkautettu 1917
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Simferopol
Pinta-ala  (53 053,8 neliövirstaa (1897)) 60 378,5 km²
Väkiluku (1897) 1 447 790
Kielet ukraina, venäjä, tataari (sis. krimintataari)

Taurian kuvernementti (ukr. Таврійська губе́рнія, Tavrijska hubernija, ven. Таври́ческая губе́рния, Tavritšeskaja gubernija) oli Venäjän keisarikunnan kuvernementti vuosina 1802–1917. Alueeseen kuului Krimin niemimaa ja niemimaata laajempi maa-alue niemimaan pohjoispuolisia aroalueita, Dneprin itärannan ja meren välisiä maita. Kuvernementti syntyi keisarikunnan liitettyä tätä ennen Turkin vasallivaltioksi päätyneen Krimin kaanikunnan maat osakseen vuonna 1783.[2] Näille maille perustettiin ensin Taurian alue (Taurian oblasti, 1783-1796), joka vuosiksi 1797-1802 liitettiin osaksi Uuden Venäjän kuvernementtia ja tätä laajaa kuvernementtia pilkottaessa vuonna 1802 alueesta kehittyi Taurian kuvernementti.[1]

Kuvernementin naapureina olivat luoteessa Hersonin ja koillisessa Jekaterinoslavin kuvernementti. Etelässä alueen rajasi Mustameri.

Väestö, kihlakunnat ja suurimmat kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän keisarikunnan ensimmäisessä koko maan kattaneessa väestönlaskennassa 1897 Taurian kuvernementin väkiluvuksi saatiin 1 447 790 asukasta ja pinta-alaksi 53 053,8 neliövirstaa eli noin 60 378,5 neliökilometriä. Väestöstä kaupunkilaisia oli 20,0 % ja maaseutuasukkaita 80,0 %.[3][1]

Kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd). Vuonna 1897 kuvernementtiin kuului kahdeksan kihlakuntaa ja kaksi hallintoaluetta (градоначальство). Kuvernementinkaupunki oli Simferopol (49 078 as. vuonna 1897). Muita suuria kaupunkeja olivat Sevastopol (53 595 as.), Kertš (33 347 as.), Berdjansk (26 496 as.), Feodosija (24 096 as.) ja Jevpatorija (17 913 as.).[3][1]

Taurian kuvernementin kihlakunnat 1897[3]
Kihlakunta Pinta-ala (neliövirstaa)
(neliövirsta=1,138062 km2)
Asukasluku Hallintokeskus
Simferopolin kihlakunta &&&&&&&&&&&04153.09000004 153,9 &&&&&&&&&0141717.&&&&00141 717 Simferopol (49 078 as.)
Berdjanskin kihlakunta &&&&&&&&&&&07702.&&&&007 702,0 &&&&&&&&&0304718.&&&&00304 718 Berdjansk (26 496 as.)
Dneprin kihlakunta &&&&&&&&&&011470.050000011 470,5 &&&&&&&&&0212241.&&&&00212 241 Aljoški (ent. Алёшки, 8 999 as.)
Jevpatorijan kihlakunta &&&&&&&&&&&05040.02000005 040,2 &&&&&&&&&&063211.&&&&0063 211 Jevpatorija (17 913 as.)
Melitopolin kihlakunta &&&&&&&&&&011639.070000011 639,7 &&&&&&&&&0384239.&&&&00384 239 Melitopol (15 489 as.)
Perekopin kihlakunta &&&&&&&&&&&05111.09000005 111,9 &&&&&&&&&&051393.&&&&0051 393 Perekop (5 279 as.)
Jaltan kihlakunta &&&&&&&&&&&01465.&&&&001 465,0 &&&&&&&&&&073260.&&&&0073 260 Jalta (13 155 as.)
Feodosijan kihlakunta &&&&&&&&&&&06060.03000006 060,3 &&&&&&&&&0115858.&&&&00115 858 Feodosija (24 096 as.)
Kertšin-Jenikalen (Jeni-Kalen) hallintoalue &&&&&&&&&&&&0143.0900000143,9 &&&&&&&&&&043698.&&&&0043 698 Kertš (33 347 as.)
Sevastopolin hallintoalue &&&&&&&&&&&&0266.0400000266,4 &&&&&&&&&&057455.&&&&0057 455 Sevastopol (53 595 as.)

Taurian kuvernementin suurimmat väestöryhmät olivat vuonna 1897 äidinkielen mukaan ryhmiteltynä: ukrainalaiset 42,2 %, (iso)venäläiset 27,9 %, tataarit (sis. krimintataarit) 13,6 %, saksalaiset 5,4 % ja juutalaiset 3,8 %. Muita etnisiä ryhmiä edusti 7,0 % asukkaista.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Tavritšeskaja gubernija (Brockhaus–Jefron -tietosanakirjan (1890—1907) artikkeli verkkomuodossa) Entsiklopeditšeski slovar F. A. Brokgauza i I. A. Jefrona, 1890—1907. Viitattu 12.3.2014. (venäjäksi)
  2. Krim (Pieni tietosanakirja, 1925-1928, sivut 741-742) runeberg.org. Viitattu 12.3.2013.
  3. a b c demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 12.3.2013. (venäjäksi)
  4. demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Raspredelenija naselenija po rodnomu jazyku, gubernijam i oblastam (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 12.3.2013. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]