Harkovan kuvernementti
| Harkovan kuvernementti Ха́рьковская губерния Ха́рківська губе́рнія |
|
|---|---|
 |
|
.png) Vaakuna |
|
.svg) Harkovan kuvernementin sijainti Venäjän keisarikunnan kartalla. |
|
| Valtio |  Venäjä |
| Perustettu | 1835[1] |
| Lakkautettu | 1918[1] |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Harkova |
| Pinta-ala (47 884,8 neliövirstaa (1897)) | 54 496 km² |
| Väkiluku (1897) | 2 492 316 |
Harkovan kuvernementti (ukr. Ха́рківська губе́рнія, H'arkivska hubernija, ven. Ха́рьковская губе́рния, Harkovskaja gubernija) oli Venäjän keisarikunnan kuvernementti vuosina 1835–1918.[1] Harkovan kuvernementtia edelsi Sloboda-Ukrainan kuvernementti vuosina 1765–1780 ja 1796–1835 (ven. Слободско-Украинской губернии, Slobodsko-Ukrainskoi gubernii) ja Harkovan käskynhaltijakunta vuosina 1780–1796 (Харьковское наместничество).
Näitä ennen seutu muodosti Sloboda-Ukrainan.[1][2][3][4][5] Se oli slobodojen lisääntyessä muotoutunut, Moskovan Venäjän lounaisille rajaseuduilla sijainnut, alkujaan melko suurista vapauksista nauttinut alue. Svobodat olivat tyypillisesti 15–25 vuoden verovapauden tarjonneita kyläyhteisön tyyppisiä erityisalueita, joita varakas suurtilallinen perusti mailleen. Etuuksilla kymmeniä tuhansia uudisasukkaita saatiin houkuteltua muuttamaan muun muassa Kultaisen ordan jäljiltä harvaanasutuille "villeille" maille. Asutuksen laajentuessa 1600-luvun puolivälissä Venäjä järjesti seudulle aluehallinnollisen rykmenttijärjestelmän (esimerkiksi Harkovan rykmentti).[6][7][8]
Kuvernementin naapureina olivat vuonna 1917: etelässä Jekaterinoslavin, lännessä Pultavan, luoteessa Tšernihivin, pohjoisessa Kurskin ja Voronežin kuvernementit. Idässä Harkovan kuvernementti rajoittui Donin kasakoiden alueseen (ven. Область Войска Донского).
Harkovan kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd), joita vuonna 1897 oli 11 kappaletta. Kuvernementin keskuskaupunki oli Harkova, jossa asui 173 989 henkeä (vuonna 1897).[9]
| Kihlakunta | Pinta-ala (neliövirstaa) (neliövirsta=1,138062 km2) | Asukasluku | Hallintokeskus |
|---|---|---|---|
| Borodyh’ovin kihlakunta | 2 767,4 | 159 806 | Bohoduh’iv (11 752 as.) |
| Harkovan kihlakunta | 2 905,1 | 348 488 | Harkova (173 989 as.) |
| Izjumin kihlakunta | 6 790,7 | 280 474 | Izjum (13 108 as.) |
| Kupjanskin kihlakunta | 6 070,1 | 234 182 | Kupjansk (6 893 as.) |
| Oh’tyrkan kihlakunta | 2 441,6 | 161 243 | Oh’tyrka (23 399 as.) |
| Lebedynin kihlakunta | 2 723,1 | 178 144 | Lebedyn (14 301 as.) |
| Starobilskin kihlakunta | 10 846,2 | 359 285 | Starobilsk (9 801 as.) |
| Sumyn kihlakunta | 2 800,7 | 228 094 | Sumy (27 564 as.) |
| Valkyn kihlakunta | 2 143,4 | 144 322 | Valky (ven. Valki, 7 938 as.) |
| Vovtšanskin kihlakunta | 3 503,9 | 166 787 | Vovtšansk (ven. Voltšansk, 11 020 as.) |
| Zmijivin kihlakunta | 4 892,6 | 231 491 | Zmijiv (ven. Zmijov 4 673 as.) |
| Kuvernementti yhteensä | 47 884,8 | 2 492 316 | Harkova (173 989 as.) |
Kuvernementissä asui vuonna 1897 yhteensä 2 492 316 asukasta. Väestöstä 85,3 prosenttia asui maaseudulla.[5][9] Etniseltä taustaltaan alue oli selkeän ukrainalainen. Kuvernementin väestön suurimmat etniset ryhmät olivat ukrainalaiset (82,7 %) ja venäläiset (16,3 %).[1] Äidinkielen osalta suurimmat kieliryhmät olivat (1897) ukraina (80,6 %), venäjä (17,7 %), jiddiš (0,5 %), valkovenäjä (0,4 %), saksa (0,4 %) ja puola (0,2 %). Joku muu äidinkieli oli 0,2 prosentilla väestöstä.[10]
Venäjän keisarikunnan hajottua Harkovan kuvernementin alueesta tuli osa Ukrainan sosialistista neuvostotasavaltaa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 Kharkiv gubernia Encyclopedia of Ukraine, vol. 2. 1988. University of Toronto Press & Canadian Institute of Ukrainian Studies, Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 3.4.2014. (englanniksi)
- ↑ Slobidska Ukraine Encyclopedia of Ukraine, vol. 4. 1993. University of Toronto Press & Canadian Institute of Ukrainian Studies, Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 3.4.2014. (englanniksi)
- ↑ Slobidska Ukraine gubernia Internet Encyclopedia of Ukraine. 2010. University of Toronto Press & Canadian Institute of Ukrainian Studies, Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 3.4.2014. (englanniksi)
- ↑ Gubernii Rossijskoi imperii. Istorija i rukovoditeli. 1708–1917 (pdf) (Venäjän keisarikunnan kuvernementit (1708–1917) -kokoelmateos pdf-muodossa, 535 sivua) 2003. Transneft-yhtiön rahoittama Runivers-hanke eli "Venäjä alkuperäisteoksien kautta" (Россия в подлиннике), runivers.ru. Viitattu 3.4.2014. (venäjäksi)
- 1 2 Harkovskaja gubernija (Brockhaus–Jefron -tietosanakirjan (1890–1907) artikkeli verkkomuodossa) Entsiklopeditšeski slovar F. A. Brokgauza i I. A. Jefrona. Viitattu 3.4.2014. (venäjäksi)
- ↑ Sloboda Internet Encyclopedia of Ukraine. University of Toronto Press & Canadian Institute of Ukrainian Studies, Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 3.4.2014. (englanniksi)
- ↑ Kharkiv regiment Encyclopedia of Ukraine, vol. 2. 1988. University of Toronto Press & Canadian Institute of Ukrainian Studies, Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 3.4.2014. (englanniksi)
- ↑ V. Pilipenko & G. Kasjanov: Ukrainan historia, s. 89, s. yht. 261 sivua. Suomentanut E. Kapanen. Helsinki: Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti, 1997. ISBN 951-707-080-2
- 1 2 3 demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.4.2014. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. – Raspredelenija po rodnomu jazyku, gubernijam i oblastam (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.4.2014. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Harkovan kuvernementti Wikimedia Commonsissa
