Donin kasakoiden alue

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Donin kasakoiden alue
Область Войска Донского
Область Війська Донського
Vaakuna
Vaakuna
Donin kasakoiden alueen sijainti ja laajuus vuonna 1900.
Donin kasakoiden alueen sijainti ja laajuus vuonna 1900.
Perustettu 1870 (1786)
Lakkautettu 1920
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Novotšerkassk
Pinta-ala  (144 191,6 neliövirstaa (1897)) 164 099 km²
Väkiluku (1897) 2 564 238

Donin kasakoiden alue (ven. Область Войска Донского, Oblast Voiska Donskogo, ukr. Область Війська Донського, Oblast Vijska Donskoho) oli Venäjän keisarikunnan kuvernementtia vastaana hallintoalue vuosina 1870(1786)–1920.[1][2][3]

Alueen naapureina olivat 1900-luvun alkuvuosina lännessä Asovanmeri, Jekaterinoslavin, Harkovan ja luoteessa Voronežin kuvernementti. Koillispuolella sijaitsi Saratovin, idässä Astrahanin kuvernementti, etelässä Stavropolin kuvernementti ja Kubanin alue.[4]

Hallinnollinen jako, väkiluku ja suurimmat kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Donin kasakoiden alueen piirikuntajako 1900-luvun alussa.

Pinta-alaltaan laaja - liki puolen Suomen kokoinen - Donin kasakoiden alue jakautui tavanomaisemman kihlakuntajaon (ujesti) sijaan piirikuntiin (okrug). Vuonna 1897 piirikuntia oli yhdeksän. Hallintokaupunkina oli aluksi Tšerkassk (Черкасск), vuodesta 1806 Novotšerkassk. Kuvernementissä oli vuonna 1897 yhteensä 2 564 238 asukasta, joista 87,6 prosenttia asui maaseudulla. Donin kasakoiden alueen kaupungeista suurimmat olivat tällöin Rostov-na-Donu (119 476 as.), Novotšerkassk (51 963 as.), Taganrog (51 437 as.), Nahitševan (Нахичевань, 28 427 as.) ja Aleksandrovsk-Gruševski (Александровск-Грушевский, 16 479 as.).[5][2]

Vuonna 1897 kihlakuntia oli yhdeksän ja kuvernementissä oli oheisen taulukon mukainen kihlakuntajako:[5][2]

Donin kasakoiden alueen piirikunnat 1897[5] (tekeillä, työstetään)
Piirikunta
(okrug)
Pinta-ala (neliövirstaa)
(neliövirsta=1,138062 km2)
Asukasluku Hallintokeskus
Donetskin piirikunta &&&&&&&&&&024659.030000024 659,3 &&&&&&&&&0455819.&&&&00455 819 stanitsa (kasakkakylä) Kamenskaja (12 190 as.)
1. Donin (kasakoiden) piirikunta &&&&&&&&&&015415.090000015 415,9 &&&&&&&&&0271790.&&&&00271 790 stanitsa Konstantinovskaja (Константи́новск, 9 267 as.)
2. Donin (kasakoiden) piirikunta &&&&&&&&&&023219.070000023 219,7 &&&&&&&&&0239055.&&&&00239 055 stanitsa Nižni Tširska (Нижний Чир, 6 780 as.)
Hopjorskin piirikunta &&&&&&&&&&015861.040000015 861,4 &&&&&&&&&0251498.&&&&00251 498 stanitsa Urjupinskaja (Урю́пинск, 11 286 as.)
Rostovin Donin piirikunta &&&&&&&&&&&06012.&&&&006 012,0 &&&&&&&&&0369732.&&&&00369 732 Rostov-na-Donu (119 476 as.)
Salskin piirikunta &&&&&&&&&&018961.&&&&0018 961,0 &&&&&&&&&&076297.&&&&0076 297 stanitsa Velikoknjažeskaja (Пролета́рск, 5 583 as.)
Taganrogin piirikunta &&&&&&&&&&012229.040000012 229,4 &&&&&&&&&0412995.&&&&00412 995 Taganrog (51 437 as.)
Tšerkasskin piirikunta &&&&&&&&&&&09750.03000009 750,3 &&&&&&&&&0240222.&&&&00240 222 Novotšerkassk (51 963 as.)
Ust-Medvedinskajan piirikunta &&&&&&&&&&018082.060000018 082,6 &&&&&&&&&0246830.&&&&00246 830 stanitsa Ust-Medveditskaja (5 805 as.)

Väestön kielijakauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kielellis-etniseltä taustaltaan suurimmat kieliryhmät olivat venäjänkieliset (66,8 %, 1 712 898 as.) ja ukrainankieliset (28,1 % eli 719 655 as.). Pienempiä kielivähemmistöjä edustivat saksalaiset (1,4 %), kalmukit (1,3 %), armenialaiset (1,1 %), juutalaiset (0,6 %) ja muut kieliryhmät (0,9 %).[6] Tarkasteltaessa Donin kasakoiden aluetta piirikuntatasolla havaitaan, että lännessä sijainnut Taganrokin piirikunta (412 995 as.) oli vuoden 1897 väestönlaskennan mukaan kieleltään ukrainalaisvaltainen (254 819 as., 61,7 %), venäjänkielisiä oli (131 029 as., 31,7 %). Piirikunnan hallintokeskus Taganrog oli kuitenkin venäläisvaltainen.[7] Osa tämän piirikunnan länsiosasta muodostaa nykyisin Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueiden eteläosan; Taganrogin kaupunki ja piirikunnan itäosa kuuluu puolestaan Venäjän Rostovin alueeseen.[8][9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gubernii Rossijskoi imperii. Istorija i rukovoditeli. 1708–1917 (pdf) (Venäjän keisarikunnan kuvernementit (1708-1917) -kokoelmateos pdf-muodossa, 535 sivua) 2003. Transneft-yhtiön rahoittama Runivers-hanke eli "Venäjä alkuperäisteoksien kautta" (Россия в подлиннике), runivers.ru. Viitattu 22.7.2014. (venäjäksi)
  2. a b c Donskogo (Brockhaus–Jefron -tietosanakirjan (1890—1907) artikkeli verkkomuodossa) Entsiklopeditšeski slovar F. A. Brokgauza i I. A. Jefrona. Viitattu 22.7.2014. (venäjäksi)
  3. Oblast Voika Donskogo viitattu 22.7.2014, (venäjäksi)
  4. Karta oblasti Voiska Donskago (Donin kasakoiden alueen kartta) Transneft-yhtiön rahoittama Runivers-hanke eli "Venäjä alkuperäisteoksien kautta" (Россия в подлиннике), runivers.ru. Viitattu 22.7.2014. (venäjäksi)
  5. a b c demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 22.7.2014. (venäjäksi)
  6. demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Raspredelenija po rodnomu jazyku, gubernijam i oblastam (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 22.7.2014. (venäjäksi)
  7. demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Raspredelenije naselenija po rodnomu jazyku i ujezdam 50 guberni Evropeiskoi Rossii (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Taganrogin piirikunnan kielijakauma. Taganrogin kaupungin kielijakauma) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 23.7.2014. (venäjäksi)
  8. I. V. Kopylova (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Ukraina, Moldova 1:1 250 000. Minsk, Valko-Venäjä: RUP Belkartografija, 2013. (venäjäksi)
  9. Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:500 000. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]