Volynian kuvernementti

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Volynian kuvernementti
Волынская губерния
Воли́нська губе́рнія
Vaakuna
Vaakuna
Volynian kuvernementin sijainti
Volynian kuvernementin sijainti
Perustettu 1792 (käskynhaltijakunta, 1796 kuvernementiksi)
Lakkautettu 1925
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Zaslav (1792-1795),
sitten Novohrad-Volynskyi,
Žytomyr (1804-)
Pinta-ala  (63 036,8 neliövirstaa (1897)) 71 739,8 km²
Väkiluku (1897) 2 989 482

Volynian kuvernementti (ukr. Воли́нська губе́рнія, Volynska hubernija, ven. Волынская губерния, Volynskaja gubernija) oli Venäjän keisarikunnan ja sittemmin Ukrainan kansantasavallan (noin 1918-20) ja Ukrainan SNT:n (1921-1925) hallinnollinen alue vuosina 1792–1925. Se perustettiin Puolan 1. jaon jälkeen ja alue laajeni Puolan toisen jaon jälkeen uusien alueiden siirryttyä Venäjän keisarikunnan hallintaan Puola-Liettualta.

Alueen nimi, pinta-ala ja hallinnollinen jako muuttui useita kertoja kuvernementin olemassaolon aikana. Kuvernementti perustettiin virallisesti 12. joulukuuta 1796, mitä ennen alkuvaiheessa alueen nimi oli ensin Zaslavin käskynhaltijakunta (Изяславское наместничество, Izjaslavskoje n., 1795 saakka), sitten vähän aikaa Volynian ja Podolskin (?) käskynhaltijakunta (Волынское и Подольское наместничества, 1795-1796). Kuvernementin loppuvuosina 1900-luvulla osa alueesta joutui Puolan hallintaan.

Venäjän keisarikunnan ensimmäisessä koko maan kattaneessa väestönlaskennassa 1897 Volynian kuvernementin asukasluku oli 2 989 482 henkeä ja pinta-ala 63 036,8 neliövirstaa eli 71 739,8 neliökilometriä. Väestöstä kaupunkilaisia oli 7,9 % (233 847 as.) ja maaseutuasukkaita 92,1 % (2 755 635).[1]

Kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd). Vuonna 1987 kuvernementtiin kuului 12 kihlakuntaa. Kuvernementinkaupunki vuoteen 1795 saakka Zaslav (Iziaslav, Izjaslav; 125 611 as. vuonna 1897), sitten Novohrad-Volynskyi (16 904 as) ja vuodesta 1804 lähtien Žytomyr (Žitomir, 65 895 as.). Muita suuria kihlakuntakaupunkeja olivat esimerkiksi Rivne (Rovno, 24 573 as. vuonna 1897), Kremenets (17 704 as.) ja Kovel (17 697).[1][2]

Kuvernementin suurimmat väestöryhmät olivat vuonna 1897 äidinkielen mukaan ryhmiteltynä: ukrainalaiset 70,1 % (2 095 579 as.), juutalaiset 13,2 % (394 774), puolalaiset 6,2 % (184 161), saksalaiset 5,7 % (171 331), (iso)venäläiset 3,5 % (104 889), tšekit 0,9 % (27 670) ja muut 0,4 % (11 078).[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 24.11.2013. (venäjäksi)
  2. Volynskaja gubernija (Brockhaus–Jefron -tietosanakirjan (1890—1907) artikkeli verkkomuodossa) Entsiklopeditšeski slovar F. A. Brokgauza i I. A. Jefrona, 1890—1907. Viitattu 24.11.2013. (venäjäksi)
  3. demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Raspredelenija po rodnomu jazyku, gubernijam i oblastam (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 24.11.2013. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]