Aşgabat
| Aşgabat | |
|---|---|
 Näkymä kaupunkiin |
|
  Aşgabat |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Turkmenistan |
| Perustettu | 1881 |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 917,6 km² |
| Korkeus | 214–240 m |
| Väkiluku (2022) | 1 030 063 |
| Aikavyöhyke | UTC+5 |
| Postinumero | 744000–744040 |
| Suuntanumero(t) | (+993) 12 |
| Rekisterikilpi | AG |
Aşgabat[1] on Keski-Aasiassa sijaitsevan Turkmenistanin pääkaupunki ja maan tärkein talouden ja kulttuurin keskus. Se sijaitsee Turkmenistanin eteläosassa Kopetdagvuorten juurella noin 30 kilometriä Iranin rajasta pohjoiseen. Aşgabat on asukasmäärältään maan suurin kaupunki.[2][3] Vuoden 2022 väestönlaskennan mukaan siellä oli 1 030 063 asukasta[4].
Maantiede ja ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aşgabat sijaitsee Kopetdagin ja Karakumin aavikon välisellä keidasalueella[3] 214–240 metrin korkeudella merenpinnasta. Sen alue on vuorilta aavikkoa kohti loivasti viettävää tasankoa.[2] Kaupungin pinta-ala on 917,6 neliökilometriä[5]. Se rajoittuu kaikissa ilmansuunnissa Ahalin maakuntaan[2] .
Kaupungissa on Köppenin ilmastoluokituksen mukaan keskileveysasteiden aroilmasto. Kesäisin on kuumaa ja erittäin kuivaa, talvisin on viileää ja hieman sateisempaa. Vuoden keskilämpötila on noin 16 °C ja vuosittainen keskimääräinen sademäärä 230 millimetriä.[6] Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin vuorokauden ylin keskilämpötila on noin 38 °C. Viilein kuukausi on tammikuu, jolloin alin keskilämpötila on noin −2 °C. Sateisin kuukausi on huhtikuu, jolloin sataa keskimäärin noin 44 millimetriä. Elokuu puolestaan on kuivin kuukausi. Silloin keskimääräinen sadanta on noin 1 millimetri.[7]
|
Aşgabatin ilmastotilastoa
Lähde: WMO[7]
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tärkeimmät vesilähteet ovat Karakumin kanava, Kopetdagilta virtaavat vuoristopurot ja pohjavesi[2].
Hallinnollinen jako ja väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aşgabat jakautuu hallinnollisesti Bagtyýarlykin, Berkararlykin, Büzmeýinin ja Köpetdagin piirikuntiin (etrap)[4]. Sen agglomeraatioon kuuluu myös Ahalin maakunnassa sijaitsevia asutuskeskuksia kuten Änew ja Gökdepe[5].
Kaupungissa asuu 14,6 prosenttia Turkmenistanin väestöstä[4]. Se asukasmäärä kasvoi nopeasti 1900-luvun alussa ja 1950-luvulta lähtien. Vuoden 2022 väestönlaskennan tuloksia ei pidetä luotettavina[8][9]. Vuonna 2020 Aşgabatissa arvioitiin olleen noin 810 000 asukasta[10].
Asukasluvun kehitys
| 1897 | 1926 | 1939 | 1959 | 1989 | 1995 |
| 13 976[11] | 51 593[12] | 126 635[13] | 169 935[14] | 401 135[15] | 530 575[16] |
Vuoden 1995 väestönlaskennan mukaan kaupungin asukkaista 59,3 prosenttia oli turkmeeneja ja 26,4 prosenttia venäläisiä. Lisäksi oli muun muassa armenialaisia, azereja, ukrainalaisia, tataareja ja uzbekkeja.[16] Vuoden 2022 väestönlaskennassa turkmeeneja oli 89,9 ja venäläisiä 6,6 prosenttia[17].
Suurin osa asukkaista on sunnimuslimeja. Lisäksi on ortodokseja ja katolisia.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungin alueelta on tehty arkeologisia löytöjä, jotka ulottuvat kuparikaudelta 1600-luvulle. Sen länsireunalla sijaitsevat muinaisen Nisan kaupungin rauniot.[5] Nimitys Aşgabat on yhdistetty arabian ja persian sanoihin ʿišq ja abad, ja sen on tulkittu merkitsevän ”rakkaudella rakennettua”. Kyseessä on keskiaikaisen Khorasanin alueella yleinen kylännimi.[18] Turkmeenien ja kurdien asuttama Aşgabatin kylä lienee syntynyt 1700-luvun puolivälissä. 1800-luvulla paikalla oli samanniminen linnoitus ja kaupunki, joka kävi kauppaa Hivan ja Persian kanssa.[5]
Venäläiset miehittivät Aşgabatin vuonna 1881 ja tekivät siitä Taka-Kaspian alueen keskuksen. Vuonna 1885 sinne rakennettiin Taka-Kaspian rautatie,[5] joka ulottui vuonna 1899 Krasnowodskista Taškentiin[19]. Etupäässä venäläisten, armenialaisten ja persialaisten asuttama kaupunki alkoi kasvaa nopeasti ja sinne perustettiin kauppayhtiöitä, teollisuutta ja kulttuurilaitoksia. Vuonna 1906[20] Aşgabatissa tapahtui Keski-Aasian suurin sotilaskapina.[5]
Venäjän sisällissodan aikana valta kaupungissa siirtyi joulukuussa 1917 bolševikeille ja heinäkuussa 1918 sosialistivallankumouksellisten ja menševikkien muodostamalle Taka-Kaspian väliaikaiselle hallitukselle. Britannian joukot miehittivät Aşgabatin saman vuoden elokuussa ja bolševikit heinäkuussa 1919.[5]
Kaupungin venäjänkielisenä nimenä oli aluksi Ashabad. Vuonna 1919 se nimettiin bolševikkijohtaja Pavel Poltoratskin mukaan (aluksi muodossa Poltoratski, sittemmin Poltoratsk). Vuonna 1924 kaupungista tuli Turkmenistanin sosialistisen neuvostotasavallan pääkaupunki, ja vuonna 1927 se sai venäjänkielisen nimimuodon Ašhabat. Pääkaupungin statuksen ansiosta kaupunki alkoi jälleen teollistua ja kasvaa, ja sinne muutti vähitellen myös turkmeeneja. 1930-luvulla Aşgabatiin perustettiin ensimmäiset korkeakoulut, ja toisen maailmansodan aikana sinne evakuoitiin Moskovan yliopisto ja muita laitoksia.[5]
Lokakuun 6. päivänä 1948 Aşgabatissa tapahtui 7,3 magnitudin maanjäristys, joka tuhosi suurimman osan kaupungin rakennuksista. Myöhemmät arviot maanjäristyksessä kuolleista ovat vaihdelleet 25–28 tuhannesta 176 tuhanteen, mutta väestötietojen perusteella heitä oli todennäköisesti 34–35 tuhatta. Kaupungista evakuoitiin noin 40 000 asukasta, mutta samanaikaisesti sinne saapui paljon jälleenrakentajia eri puolilta Neuvostoliittoa. Kymmenen vuotta kestäneen jälleenrakennuksen aikana Aşgabatiin perustettiin uutta teollisuutta, jota alettiin 1950-luvun lopulla siirtää Büzmeýinin kaltaisiin esikaupunkeihin. Kaupungin vesihuolto parani Karakumin kanavan rakentamisen ansiosta vuonna 1962.[5]
Aşgabatista tuli itsenäisen Turkmenistanin pääkaupunki vuonna 1991. Se sai maakunnan statuksen vuonna 1992, ja vuonna 2013 siihen liitettiin joukko esikaupunkeja. Maan itsenäistymisen jälkeen Aşgabatista on yritetty kehittää nykyaikaista mallikaupunkia, ja sinne on pystytetty paljon julkisia rakennuksia marmori- ja komposiittijulkisivuineen.[5] Uusimpiin hankkeisiin kuuluu futuristinen asuinalue Aşgabat City[21].
Liikenne ja talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aşgabatista on maantie- ja rautatieyhteydet Maryyn ja Türkmenabatiin, Daşoguziin ja Türkmenbaşyyn. Sitä ympäröi yli 200 kilometrin pituinen kehätie.[2] Aşgabatin lentoasema uusittiin vuonna 2016. Se sijaitsee noin kymmenen kilometriä keskustasta koilliseen.[22]
Aşgabatin osuus Turkmenistanin teollisuustuotannosta on 10,9 prosenttia. Tärkein teollisuudenala on kevyt teollisuus (34,9 prosenttia tuotannosta). Se valmistaa puuvillakankaita, silkkiä, villalankaa, mattoja, jalkineita ja vaatteita. Toiseksi tärkein ala on elintarviketeollisuus, joka tuottaa varsinkin lihaa, maitotuotteita, makeisia ja juomia. Kaupungissa toimii valtaosa maan konepaja- ja metalliteollisuudesta. Sähköä tuottaa 255 megawatin kaasuturbiinivoimalaitos. Lisäksi on rakennustarvike- ja lääketeollisuutta.[2]
Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aşgabatin nähtävyyksiä ovat muun muassa kaupungin liikenneympyrässä sijaitseva korkea lämpömittari ja Ruhnama-kirjasta tehty monumentti.[23][24]
Ystävyyskaupungit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 8.7.2024.
- ↑ a b c d e f Çaryýew, B. & al.: Türkmenistanyň ykdysady we durmuş geografiýasy. Umumy orta bilim berýän mekdepleriň IX synpy üçin okuw kitaby, s. 159–164. Aşgabat: Türkmen döwlet neşirýat gullugy, 2022.
- ↑ a b Abazov, Rafis: Historical Dictionary of Turkmenistan, s. 18–20. Lanham: The Scarecrow Press, 2005. ISBN 0-8108-5362-0
- ↑ a b c Itogi splošnoi perepisi naselenija i žilištšnogo fonda Turkmenistana 2022: 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija Gosudarstvennyi komitet Turkmenistana po statistike. Viitattu 7.3.2026.
- ↑ a b c d e f g h i j k Ašhabad Bolšaja rossijskaja entsiklopedija. Viitattu 7.3.2026.
- ↑ Ashgabat climate climate-data.org. Viitattu 7.3.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Ashgabat World Meteorological Organization. Viitattu 7.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Teper ”ne samaja malotšislennaja”: Turkmenistan objavil, tšto jego naselenije prevyšajet 7 millionov tšelovek Azattyk Azija. Viitattu 7.3.2026.
- ↑ ”Iz vozduha”. Perepis v Turkmenistane pokazyvajet prirost naselenija, no mnogije somnevajutsja Azattyk Azija. Viitattu 7.3.2026.
- ↑ Naselenije Turkmenistana i ego natsionalnyi sostav v 2020 godu (otsenka) Meteožurnal. Viitattu 7.3.2026.
- ↑ Pervaja vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 goda Demoskop Weekly. Viitattu 7.3.2026.
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1926 goda. Tom XVI. Turkmenskaja SSR. Otdel I: Narodnost, rodnoi jazyk, vozrast, gramotnost, s. 4. Moskva: Tsentralnoje statistitšeskoje upravlenije SSSR, 1928.
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1939 g. Demoskop Weekly. Viitattu 7.3.2026.
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. Demoskop Weekly. Viitattu 7.3.2026.
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Demoskop Weekly. Viitattu 7.3.2026.
- ↑ a b Perepis naselenija Turkmenistana v 1995 godu Meteožurnal. Viitattu 7.3.2026.
- ↑ Itogi splošnoi perepisi naselenija i žilištšnogo fonda Turkmenistana 2022: 4. Natsionalnyi sostav naselenija i vladenije jazykami Gosudarstvennyi komitet Turkmenistana po statistike. Viitattu 7.3.2026.
- ↑ Atanyýazow, Soltanşa: Türkmenistanyň geografik atlarynyň düşündirişli sözlügi, s. 48–49. Aşgabat: Ylym, 1980.
- ↑ Zakaspijskaja železnaja doroga Bolšaja rossijskaja entsiklopedija. Viitattu 7.3.2026.
- ↑ Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 2, s. 474. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1970.
- ↑ Ashgabat City Ashgabat City. Viitattu 7.3.2026.
- ↑ Ashgabat International Airport Reconstruction Airport Technology. Viitattu 6.7.2019.
- ↑ Turkmenistan: Inside Central Asia's Hermit Kingdom Central Asia. 13.8.2019. Radio Free Europe Radio Liberty. Viitattu 2.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Giant Ruhnama Places. Atlas Obscura. Viitattu 2.3.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Inside Ashgabat, the flashy but empty 'city of the dead' The Guardian 2018