Tataarien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Tataarien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto |
autonominen sosialistinen neuvostotasavalta (1920–1990) sosialistinen neuvostotasavalta (1990–1991) |
||
| osa | Neuvostoliittoa | ||
| Pääkaupunki | Kazan | ||
| 55°47′ N 49°10′ E | |||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 67 836 km² km² | ||
| Historia | |||
| – Perustaminen | 27. toukokuuta 1920 | ||
| – Suvereenisuusjulistus | 30. elokuuta 1990 | ||
| Viralliset kielet | tataari ja venäjä | ||
| Valuutta |
Neuvostoliiton rupla = 100 kopeekkaa (SUR) |
||
| Aikavyöhyke | +3 | ||
| – kesäaika | +4 | ||
| Tunnuslause |
Барлык илләрнең пролетарийлары, берләшегез! Barlıq illärneñ proletariları, berläşegez! (Kaikkien maiden työläiset, liittykää yhteen!) |
||
| Kuului aiemmin | Idel-Uralin tasavaltaan | ||
| Seuraaja | Tatarstanin tasavalta | ||
.svg)
Tataarien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta (Tataarien ASNT) oli Neuvostoliitolle kuulunut autonominen neuvostotasavalta Venäjän SFNT:ssä. Se käsitti nykyisen Tatarstanin alueen.
Tatarstanin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta perustettiin 27. toukokuuta 1920 osista Kazanin, Ufan, Samaran, Vjatkan ja Simbirskin kuvermentteja. Tataarit perustivat oman muslimeille tarkoitetun kommunistipuolueen, mutta Moskova alisti sen valtaansa 1920–21. Neuvostoaikana tataarit olivat yksi harvoista vähemmistökansallisuuksista, joilla oli mahdollisuus jatkaa opiskelua peruskoulun jälkeen omalla äidinkielellään. Neuvostoliiton hajottua Tatarstan pyrki itsenäiseksi valtioksi, mutta joutui osaksi Venäjää.
| |||||
