Kalmukkien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
|
Kalmukkien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
|
|||
|---|---|---|---|
|
|
|||
|
|||
|
|||
|
|
|||
 |
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | Autonominen sosialistinen neuvostotasavalta | ||
| osa | Neuvostoliittoa | ||
|
|
|||
| Pääkaupunki | Elista |
||
|
|
|||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 76 100 km² km² | ||
|
|
|||
| Historia | |||
| – Perustettu | 22. lokakuuta 1935 | ||
| – Lakkautettuna | 1943–1958 | ||
| – Perustettu uudelleen | 29. heinäkuuta 1958 | ||
|
|
|||
| Viralliset kielet | kalmukki ja venäjä | ||
|
|
|||
| Valuutta | Neuvostoliiton rupla = 100 kopeekkaa (SUR) |
||
|
|
|||
| Aikavyöhyke | +3 | ||
| – kesäaika | +4 | ||
|
|
|||
|
|
|||
| Edeltäjä(t) | Kalmukkien autonominen alue | ||
|
|
|||
| Seuraaja(t) | Kalmukian tasavalta | ||
|
|
|||
|
1 Lakkautettuna 1943–1958 |
|||
Kalmukkien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta (lyhennettynä Kalmukkien ASNT, myös Kalmukian ASNT) oli autonominen sosialistinen neuvostotasavalta Neuvostoliitossa vuosina 1935-1943 ja 1958-1991. Se käsitti nykyisen Kalmukian alueen.
Kalmukkien ASNT muodostettiin vuonna 1935 Kalmukkien autonomisesta alueesta.
Toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto syytti kalmukkeja yhteistyöstä saksalaisten kanssa. Rangaistuksena Kalmukkien ASNT lakkautettiin ja koko kalmukkikansa karkotettiin Siperiaan ja Keski-Aasiaan.
Kalmukkien sallittiin palata vuonna 1957, jolloin myös Kalmukkien autonominen alue perustettiin uudelleen. Kalmukian ASNT perustettiin uudelleen 29. heinäkuuta 1958. Neuvostoliiton hajottua Kalmukkien ASNT julistautui Kalmukian tasavallaksi.
Neuvostoliiton hajotessa olemassa olleet:
Baškiirien ASNT | Burjaatti-Mongolien ASNT | Dagestanin ASNT | Jakuuttien ASNT | Kabardi-Balkarian ASNT | Kalmukkien ASNT | Karjalan ASNT | Komin ASNT | Marin ASNT | Mordvan ASNT | Pohjois-Ossetian ASNT | Tataarien ASNT | Tšetšeenien ja inguušien ASNT | Tšuvassian ASNT | Tuvan ASNT | Udmurtian ASNT
Abhasian ASNT | Adžarian ASNT | Karakalpakian ASNT | Krimin ASNT | Nahitševanin ASNT
Aikaisemmat:
Kazakkien ASNT | Kirgiisien ASNT | Moldavian ASNT | Tadžikistanin ASNT | Turkestanin ASNT | Volgan saksalaisten ASNT | Vuoriston ASNT
