Tšetšeenien ja inguušien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta

Чечено-Ингушская АССР Нохч-ГІалгІайн АССР Нохч-ГІалгІай АССР
1936–19911
lippu 1957–78	vaakuna
Kaukasuksen hallinnollinen jako Neuvostoliiton loppuaikoina.
Valtiomuoto	Autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
osa	Neuvostoliittoa
Pääkaupunki	Grozny
	43°19′N, 45°41′E
Pinta-ala
– yhteensä	19 300 km²
Väkiluku (1979)	1 155 805
– väestötiheys	59,9 / km²
Historia
– Perustettu	5. joulukuuta 1936
– Lakkautettu	3. maaliskuuta 1944
– Perustettu uudelleen	9. tammikuuta 1957
Kielet	tšetšeeni, inguuši ja venäjä
Valuutta	Neuvostoliiton rupla = 100 kopeekkaa (SUR)
Aikavyöhyke	UTC+3
– kesäaika	UTC+4
Edeltäjä	Tšetšeenien ja inguušien autonominen alue
Seuraajat	Tšetšenian tasavalta ja Ingušian tasavalta
1 Lakkautettuna 1944–57
Infobox OK

Tšetšeenien ja inguušien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta eli Tšetšeenien ja inguušien ASNT tai Tšetšeno-Ingušetija (tšetšeeniksi Нохч-ГІалгІайн Автономни Совецки Социалистически Республика, inguušiksi Нохч-ГІалгІай Автономни Советски Социалистически Республика, ven. Чечено-Ингушская Автономная Советская Социалистическая Республика, Tšetšeno-Ingušskaja Avtonomnaja Sovetskaja Sotsialistitškaja Respublika) oli autonominen neuvostotasavalta Venäjän SFNT:ssa Neuvostoliitossa. Tasavallan pääkaupunki oli Groznyi.

Väestö

Vuonna 1979 Tšetšeenien ja inguušien ASNT:n asukasluku oli 1 155 805. Väestöstä oli samana vuonna tšetšeenejä 52,9 prosenttia ja inguušeja 11,7 prosenttia.

Historia

Tšetšeenien ja inguušien ASNT muodostettiin vuonna 1934 Tšetšeenien ja inguušien autonomisesta alueesta. Tuolloin se käsitti nykyisten Tšetšenian ja Ingušian tasavaltojen alueet sekä nykyisin Pohjois-Ossetia-Alaniaan kuuluvan Prigorodnyin piirin.

Toisessa maailmansodassa Natsi-Saksa valloitti osittain Tšetšeenien ja inguušien ASNT:n vuonna 1942. Neuvostoliitto valtasi alueen takaisin seuraavana vuonna. Stalin syytti tšetšeenejä ja inguušeja yhteistyöstä natsien kanssa, jonka vuoksi vuonna 1944 ASNT lakkautettiin ja tasavallan tšetšeeni- ja inguušiväestö karkotettiin Neuvostoliiton Keski-Aasiaan.

Tšetšeenit ja inguušit saivat palata kotimaahansa vuonna 1956 ja seuraavana vuonna Tšetšeenien ja inguušien ASNT perustettiin uudelleen. ASNT:n lakkauttamisen jälkeen Pohjois-Ossetian ASNT:aan liitettyä Prigorodnyin piiriä ei kuitenkaan palautettu uudelleen perustetun Tšetšeenien ja inguušien ASNT:n yhteyteen.

Marraskuussa 1990 Tšetšeenien ja inguušien ASNT antoi suvereenisuusjulistuksen. Toukokuussa 1991 Tšetšenia julistautui itsenäiseksi ja vuonna 1992 Ingušia liittyi osaksi Venäjän federaatiota.