Tšetšeenien ja inguušien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Чечено-Ингушская АССР
Нохч-ГІалгІайн АССР
Нохч-ГІалгІай АССР
1936–19911
Flag of the Chechen-Ingush ASSR (1957-1978).svg Coat of Arms of Chechen-Ingush ASSR.png
lippu 1957-78 vaakuna

Caucasiamapussr.gif
Kaukasuksen hallinnollinen jako Neuvostoliiton loppuaikoina.

Valtiomuoto Autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
osa  Neuvostoliittoa
Pääkaupunki Grozny
  43°19′N, 45°41′E
Pinta-ala
– yhteensä 19 300 km² 
Väkiluku (1979) 1 155 805 [1]
– väestötiheys 59,9 / km²
Historia
– Perustettu 5. joulukuuta 1936
– Lakkautettu 3. maaliskuuta 1944
– Perustettu uudelleen 9. tammikuuta 1957
Kielet tšetšeeni, inguuši ja venäjä
Valuutta Neuvostoliiton rupla = 100 kopeekkaa (SUR)
Aikavyöhyke UTC+3
– kesäaika UTC+4
Edeltäjä Tšetšeenien ja inguušien autonominen alue
Seuraajat Tšetšenian tasavalta
ja Ingušian tasavalta

1 Lakkautettuna 1944-57

Tšetšeenien ja inguušien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta eli Tšetšeenien ja inguušien ASNT tai Tšetšeno-Ingušetija (tšetšeeniksi Нохч-ГІалгІайн Автономни Совецки Социалистически Республика, inguušiksi Нохч-ГІалгІай Автономни Советски Социалистически Республика, ven. Чечено-Ингушская Автономная Советская Социалистическая Республика, Tšetšeno-Ingušskaja Avtonomnaja Sovetskaja Sotsialistitškaja Respublika) oli autonominen neuvostotasavalta Venäjän SFNT:ssa Neuvostoliitossa. Tasavallan pääkaupunki oli Groznyi.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1979 Tšetšeenien ja inguušien ASNT:n asukasluku oli 1 155 805. Väestöstä oli samana vuonna tšetšeenejä 52,9 prosenttia ja inguušeja 11,7 prosenttia.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšetšeenien ja inguušien ASNT muodostettiin vuonna 1934 Tšetšeenien ja inguušien autonomisesta alueesta. Tuolloin se käsitti nykyisten Tšetšenian ja Ingušian tasavaltojen alueet sekä nykyisin Pohjois-Ossetia-Alaniaan kuuluvan Prigorodnyin piirin.

Toisessa maailmansodassa Natsi-Saksa valloitti osittain Tšetšeenien ja inguušien ASNT:n vuonna 1942. Neuvostoliitto valtasi alueen takaisin seuraavana vuonna. Stalin syytti tšetšeenejä ja inguušeja yhteistyöstä natsien kanssa, jonka vuoksi vuonna 1944 ASNT lakkautettiin ja tasavallan tšetšeeni- ja inguušiväestö karkotettiin Neuvostoliiton Keski-Aasiaan.

Tšetšeenit ja inguušit saivat palata kotimaahansa vuonna 1956 ja seuraavana vuonna Tšetšeenien ja inguušien ASNT perustettiin uudelleen. ASNT:n lakkauttamisen jälkeen Pohjois-Ossetian ASNT:aan liitettyä Prigorodnyin piiriä ei kuitenkaan palautettu uudelleen perustetun Tšetšeenien ja inguušien ASNT:n yhteyteen.

Marraskuussa 1990 Tšetšeenien ja inguušien ASNT antoi suvereenisuusjulistuksen. Toukokuussa 1991 Tšetšenia julistautui itsenäiseksi ja vuonna 1992 Ingušia liittyi osaksi Venäjän federaatiota.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Всесоюзная перепись населения 1979 года (Neuvostoliiton vuoden 1979 väestönlaskenta) Demoscope Weekly. Institute of Demographics of the State University—Higher School of Economics. Viitattu 25.02.2009. (venäjäksi)


Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.