Krimin venäläistäminen

Krimin tataarien osuus niemimaan väestöstä Neuvostoliiton vuoden 1939 väestönlaskennan perusteella

Krimin venäläistäminen (ukr. русифікація Криму, rusyfikatsija Krymu, krimintat. Qırımnıñ ruslaştırıluvı), tai detatarisaatio (ukr. детатаризація, detataryzatsija, krimintat. tatarsızlaştırıluvı), on nimitys toimenpiteille, joilla Venäjä tai Neuvostoliitto ovat pyrkineet venäläistämään Krimin niemimaata vainoamalla Krimin tataareita. Tämä näkyy mm. siinä, että sitä mukaan kuin Krimin tataareita pakenee niemimaalta, sinne on siirretty etnisiä venäläisiä näiden tilalle.

Historiallinen tausta

Moskova on suhtautunut Krimin tataareihin vihamielisesti aina siitä lähtien kun näillä alkoi olla säännöllisiä kontakteja toisiinsa 1400-luvulta lähtien. Venäjän keisarikunnan aikana satoja tuhansia Krimin tataareja pakeni venäläisten vallan alta lähinnä Osmanien valtakuntaan. Kaksi merkittävää joukkopakoa olivat Venäjän valloitettua Krim ja Krimin sota. Venäjä vastasi tähän lähettämällä tilalle venäläisiä uudisasukkaita, joista venäläistämisen voidaan katsoa alkaneen.

Katariina Suuren valloitettua Krim vuonna 1783 laivastolle tärkeää niemimaata alettiin mytologisoida, jotta sen ja muun Novorossijan alueiden liittäminen osaksi Venäjää voitaisiin perustella jollain tavalla. Myytti perustuu osittain siihen, että Kiovan rusien ruhtinas Vladimir Suuri valloitti Krimillä sijainneen Bysantin valtakuntaan kuuluneen Khersonesosin kaupungin ja otti sittemmin kasteen. Tästä syystä Katariina Suuri katsoi, että Krim on Venäjän ortodoksisen kirkon syntymisen kannalta keskeinen paikka ja paikka, joka linkittää Byzantin valtakunnan ja Venäjän keisarikunnan toisiinsa. Kruunu otti Krimin tataarien maita haltuunsa ja jakoi niitä venäläiselle aatelistolle.

Krimin tataarien karkottamisen jälkeen Neuvostoliitto alkoi uudelleennimeämään maantieteellisiä paikkoja Krimillä. Kommunistisen puolueen presidiumi Venäjän SFNT:ssa antoi 14. joulukuuta 1944 määräyksen, jonka mukaan kaikki niemimaalla sijaitsevat krimintataarin- ja saksankieliset nimet korvattaisiin venäjänkielisillä. Tavoitteena oli hävittää todisteet siitä, että Krimillä olisi joskus asunut tataareita. Neuvostoliiton romahdettua vain osa kaupungeista (mm. Bahtšisarai, Alušta ja Saky) on saanut vanhat krimintataarinkieliset nimensä takaisin. Samaan aikaan kun Krimin tataarit elivät karkoitettuina muualla Neuvostoliitossa, Krimille ohjattiin slaavilaisia uudisasukkaitta, joille tataarien tyhjiksi jääneet kodit osoitettiin. Neuvotoliiton toimesta tuhottiin myös lukuisia historiallisia ja kulttuurillisesti kohteita, jotka viittasivat Krimin tataarien olemassaoloon. Krimintataarinkielisten kirjojen polttaminen aloitettiin jo 1920-luvulla.

Neuvostoliitossa levitettiin myös runsaasti tatarofobiaa, jolla Krimin tataarit leimattiin porvarillisiksi maanpettureiksi ja vastavallankumouksellisiksi. Lisäksi kommunistipuolue väitti näiden olevan mongoleja, joilla ei siis olisi mitään historiallista suhdetta niemimaahan. Näiden perättömien väitteiden levittämiseksi Krimillä järjestettiin varta vasten tatarofobinen konferenssi vuonna 1948.

Krimin tataarien kansallissankariksi nousseen Amet-han Sultan joutui myös venäläistämisen kohteeksi: huolimatta siitä, että tämä taustaltaan Krimin tataari, ja kertoi avoimesti ylpeä tästä, neuvostoviranomaiset pyrkivät esittämään tämän dagestanilaisena.

Nykyään

Yksi Kremlin levittämistä myyteistä on ollut se, että Krim on aina ollut osa Venäjää, ja että vuoden 2014 miehitys oli niemimaan "palautus" osaksi Venäjään. Tämä tosin perustuu vain sille, että Venäjä on vuosisatojen ajan pyrkinyt hävittämään Krimin tataarit ja korvaamaan nämä venäläisillä luodakseen siteen niemimaahan.

Lähes saman tien Venäjän mielityksen alettua vuonna 2014 venäläistämistoimet aloitettiin vainoamalla Krimin tataareita. Miehittäjät mm. kielsivät Krimin tataarien kansan medžlisin toiminnan ja krimintataarinkielisen televisiokanavan. Miehityksen alettua noin 10 % Krimin tataareista pakeni H'ersonin alueelle, jonne Venäjä hyökkäsi vuonna 2022. Krimin tataareita on miehityksen aikana vainottu ja nämä ovat rutiininomaisesti aiheettomien kotietsintäjen kohteena, joista osa johtaa myös pidätyksiin.

Venäjä on myös jatkanut Amet-han Sultanin detatarisaatiota mm. nimeämällä Mahatškalassa sijaitsevan lentokentän tämän mukaan.

Seuraamuksia

Vuosisatoja jatkuneet venäläistämistoimet näkyivät selkeästi jo ennen kuin Venäjä miehitti Krimin, sillä niemimaa oli selkeästi venäläismielisempi kuin muu Ukraina: 75 % asukkaista puhui venäjää ja vuoden 2010 presidentinvaaleissa Venäjä-mielinen Viktor Janukovytš sai yli 75 % niemimaan äänistä.

Venäläistämisen toinen merkittävä seuraus on se, että osa länsimaalaisista, erityisesti äärioikeistolaisista, katsoo mm. Krimin suuren venäjänpuhujien määrän olevan todiste siitä, että niemimaa on osa Venäjää. Tähän ovat vedonneet mm. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Italian varapääministeri Matteo Salvini, Ranskan presidentinvaaliehdokas Marine Le Pen.

Katso myös

• Etninen puhdistus
• Venäläistäminen
• Imperialismi

Lähteet

• Allworth, Edward (1998): The Tatars of Crimea: Return to the Homeland: Studies and Documents, Lontoo: Duke University Press,  ISBN 0822319942.
• Williams, Brian (2001): The Crimean Tatars: The Diaspora Experience and the Forging of a Nation, Boston: BRILL,  ISBN 9004121226.
• Williams, Brian (2015): The Crimean Tatars: From Soviet Genocide to Putin's Conquest, New York: Oxford University Press,  ISBN 978-0190494711.