Khersonesos (Skyytia)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Khersonesos
Χερσόνησος
Khersonesoksen arkeologista aluetta.
Khersonesoksen arkeologista aluetta.
Sijainti

Khersonesos
Koordinaatit 44°36′40″N, 33°29′34″E
Valtio Ukraina (mieh.)
Paikkakunta Sevastopol
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 422/421 eaa. – 1300-luku jaa.
Huippukausi 300–100-luku eaa.
Kulttuuri antiikki
Valtakunta Bosporoksen valtakunta
Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Taurike, Skyytia
Unescon maailmanperintökohde nimellä
Antiikin Taurien Khersonesoksen kaupunki ja sen ympäristö
Aiheesta muualla

Khersonesos Commonsissa

Khersonesos (m.kreik. Χερσόνησος, Khersonēsos, door.kreik. Χερσόνασος, Khersonāsos, joon.kreik. Χερρόνησος, Kherronēsos), keskiajalla Kherson (Χερσών, Khersōn; myös Herson, muinaisvenäjäksi Корсу́нь, Korsun), oli antiikin aikainen ja bysanttilaisaikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Taurikessa Skyytiassa, nykyisellä Krimin niemimaalla Ukrainassa.[1][2][3][4] Se sijaitsi lähellä nykyistä Sevastopolin kaupunkia.[5][6][7]

Khersonesos oli kreikkalainen siirtokunta, jonka perustivat Herakleia Pontikesta tulleet siirtokuntalaiset noin vuonna 422/421 eaa. Siitä tuli yksi nykyisen Krimin alueen tärkeimmistä kaupungeista, ja se säilyi sellaisena pitkälle keskiajalle saakka.[2][3][8] Khersonesoksen arkeologiset alueet ovat Unescon maailmanperintökohde vuodesta 2013.[9]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Khersonesoksen kaupunki sijaitsi Tauriken eli Taurien Khersonesoksen, toisin sanoen nykyisen Krimin, länsirannikolla.[2] Kaupungilla vaikuttaa olleen sen historian aikana kaksi eri paikkaa. Alun perin Khersonesoksen kaupunkikeskus sijaitsi ilmeisesti Taurien Khersonesoksen länsikärjen eli nykyisen majakan (H’ersoneskyi Majak) niemen kannaksella noin 11 kilometriä lounaaseen nykyisestä Sevastopolista. Myöhemmin paikka tunnettiin Strabonin mukaan nimellä Palaia Khersonesos (Παλαιά Χερσόνησος, ”Vanha Khersonesos”, 44°33′36″N, 33°24′26″E).[1][3][7][10] Nykytutkimuksessa siihen viitataan usein ”Strabonin Vanhana Khersonesoksena”.[11]

Pohjoisen Mustanmeren kreikkalaiset siirtokunnat.

Khersonesoksen myöhempi kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Sevastopolin karanteenisatamalahden (Karantynna buh’ta) länsipuolella olevalla niemellä, noin kolme kilometriä Sevastopolista länteen ja noin yhdeksän kilometriä Palaia Khersonesoksesta koilliseen (44°36′40″N, 33°29′34″E).[2][3][7] Joskus on kuitenkin tulkittu, että Palaia Khersonesos olisi ollut kaupungin alainen varhainen linnoitus ennemmin kuin kaupungin alkuperäinen paikka.[1]

Taurien Khersonesoksen länsipää, jolla kaupunki sijaitsi, tunnettiin nimellä ”Herakleian Khersonesos” eli Khersonesos Herakleotika.[1][3] Sen "kannaksena” toimi linja Ktenoksesta (nyk. Inkerman) Symboloniin (nyk. Balaklava).[1][3][12] Strabon laski Ktenoksen ja Symbolonin väliseksi etäisyydeksi 40 stadioninmittaa eli noin kahdeksan kilometriä.[3] Joskus niemeä kutsuttiin nimellä ”pieni Khersonesos” (Χερσόνησος ἡ μικρά, Khersonēsos hē mikra), erotuksena suuresta Khersonesoksesta eli koko Taurien Khersonesoksesta.[3][13] Khersonesoksen kaupunki, jonka nimi siis merkitsee yksinkertaisesti ”Niemeä”,[14] sai nimensä joko isosta tai pienestä Khersonesoksen niemestä.

Khersonesoksen raunioita.

Khersonesoksen lähellä sijaitsi myös Parthenionin niemi, joka sai nimensä siellä olleesta Artemis Tauropoliin temppelistä.[3] Strabon sanoo temppelin sijainneen 100 stadionin päässä kaupungista. Paikka on yhdistetty nykyiseen Fiolentin niemeen, joka sijaitsi Khersonesoksesta etelään,[15] tai joskus pieneen niemenkärkeen siitä hieman luoteeseen.[3]

Khersonesoksen kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen suurikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu laajimmillaan 300-luvulla eaa. yli 500 neliökilometriä.[1] Kaupunkikeskusta ympäröineet maanviljelysalueet Herakleian Khersonesoksella oli jaettu määräkokoisiin palstoihin.[16] Seudun alkuperäisasukkaita olivat taurit ja skyytit.[11]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Khersonesoksen seudun varhaisimmat tunnetut asuttajat olivat kimmerialaiset, joiden hallussa alue on ollut noin 2000–700 eaa. Tämän jälkeen paikkaa asuttivat taurit aina kreikkalaisten tuloon saakka.[17]

Antiikin aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Khersonesoksesta löydetty Artemis-veistos.

Khersonesoksen kaupunki oli kreikkalainen siirtokunta, jonka perustivat sen alkuperäiselle paikalle Herakleia Pontikesta Mustanmeren etelärannalta tulleet asuttajat. Yleensä kaupungin perustaminen ajoitetaan klassisella kaudella noin vuonna 422/421 eaa.[2][11] Arkeologian perusteella paikalla vaikuttaa kuitenkin olleen kreikkalaista asutusta jo arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa. Paikalla on saattanut olla varhaisempi joonialaisten kreikkalaisten kauppa-asema (emporion). Jotkut tutkijat ovat kuitenkin ehdottaneet, että herakleialainen Khersonesos itse olisi perustettu jo 500-luvulla eaa.[1][11]

Khersonesos toimi aluksi Herakleian kauppa-asemana.[1] Joskus kaupungin perustajien sanotaan tulleen Megarasta, koska Herakleia oli Megaran siirtokunta.[8] Alkuperältään Khersonesos erosi doorilaisena kaupunkina seudun useimmista muista kreikkalaiskaupungeista, joista monet olivat joonialaista, miletoslaista alkuperää.[3] Plinius vanhemman mukaan kaupungin alkuperäinen nimi olisi ollut Megara-yhteyden vuoksi Megarike,[3][18] mutta mikään muu lähde ei tue tätä.[11] Pseudo-Skymnoksen mukaan kaupunkia perustamassa olisi ollut myös deloslaisia, mutta erään ehdotuksen mukaan kyseessä olisivatkin olleet delionlaiset Boiotiasta.[1]

Uudella paikallaan Khersonesos on ollut olemassa jo 400-luvun eaa. lopussa tai 300-luvun eaa. alkupuolella, vain joitakin kymmeniä vuosia sen jälkeen, kun kaupunki oli varmuudella olemassa vanhalla paikallaan Palaia Khersonesoksessaa. Palaia Khersonesoksessa sijainneesta kaupungista saattoi tulla uuden kaupungin synnyn jälkeen sen alainen kylä tai linnoitus.[1] Khersonesoslaiset joutuivat pitkään taistelemaan ympäröiviä taureja ja skyyttejä vastaan. Doorilaiskaupunkien yleiseen tapaan khersonesoslaiset todennäköisesti alistivat paikalliset taurit maanviljelyyn sidotuiksi orjiksi tai ainakin ajoivat nämä pois alueeltaan.[11]

Khersonesoksen lyömä drakhma, n. 250–230 eaa. Kuvituksessa Herakleen pää leijonantaljassa sekä härkä ja tekstit ΧΕΡ, Kher ja hallintovirkamiehen nimi ΞENΩNOΣ, Ksenōnos.

Khersonesos pysyi melko pienenä kaupunkina 300-luvulle eaa. saakka. Tämän jälkeen se kehittyi kukoistavaksi satama- ja kauppapaikaksi, ja siitä tuli Taurien Khersonesoksen lounaisosan tärkein kaupunki.[2] Syynä oli se, että kaupungin sijainti muodostui edulliseksi sen jälkeen, kun kreikkalaiset alkoivat purjehtia suoraan lyhyintä reittiä Mustanmeren poikki Sinopesta meren pohjoisrannikolle Taurien Khersonesokselle, sen sijaan, että laivat olisivat kiertäneet rannikkoa pitkin.[11]

Khersonesoksen suurinta kukoistusaikaa olivat 300–100-luvut eaa.[8] Kaupunki löi omaa hopea- ja pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien. Hopearaha noudatti rhodoslaista standardia.[1] Samalla vuosisadalla Khersonesos sai haltuunsa niemimaan länsirannikon Karkinitiksen (myös Kerkinitis) ja Kalos Limenin.[1] Skyytit voimistuivat ja lisäsivät hyökkäyksiään Khersonesoksen alueelle 200-luvulta eaa. lähtien. Vuonna 179 eaa. khersonesoslaiset pyysivät apua Pontoksen valtakunnan kuninkaalta Farnakes I:ltä. Noin vuonna 110 eaa. skyytit piirittivät kaupunkia Palakoksen johdolla. Khersonesoslaiset joutuivat pyytämään apua Mithridates VI:lta, jonka sotapäällikkö Diofantos pelasti kaupungin ja kukisti skyytit. Seurauksena kaupunki joutui kuitenkin luopumaan itsenäisyydestään ja tuli osaksi Bosporoksen valtakuntaa ja samalla Mithridateen Pontoksen valtakuntaa.[11][17]

Roomalaisten voitettua Mithridateen Khersonesos oli edelleen osa Bosporoksen valtakuntaa. Vuonna 46/45 eaa. Khersonesos sai Julius Caesarilta vapauden, jonka jälkeen sitä hallitsi oma diktaattori. Vuonna 20 eaa. kaupunki tuli itsehallinnollisena vasallivaltiona osaksi Rooman valtakunta.[11][17] Palaia Khersonesos oli raunioina viimeistään Strabonin aikaan ajan laskun alun tienoille tultaessa. Kaupunki kukoisti kuitenkin uudessa paikassaan vielä pitkään tämän jälkeen.[1][3]

60-luvulta jaa. lähtien roomalaiset sekaantuivat useammin kaupungin asioihin, koska Moesian provinssissa olleita joukkoja tarvittiin avuksi barbaareja vastaan.[11] 100-luvulla kaupunkiin asetettiin pysyvä roomalainen varuskunta.[11] Khersonesos löi omaa rahaa aina 200-luvulle saakka.[19]

Kaivausvuodestaan nimensä saaneen niin kutsutun Vuoden 1935 basilikan raunioita.

Perimätiedon mukaan kristinusko olisi tullut Khersonesokseen apostoli Andreaan ja paavi Klemensin toiminnan myötä. Klemens kärsi marttyyrikuoleman kaupungissa vuonna 98. Arkeologisesti kristinuskon läsnäolo kaupungissa voidaan vahvistaa 300-luvulta lähtien. Varhaisella kristillisellä kaudella kaupungista tuli piispanistuin.[16][20]

Keskiaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

300-luvulla kaupunki tuli osaksi Bysantin valtakunnaksi kehittynyttä Itä-Roomaa.[8] Se säilyi olemassa pitkälle keskiajalle saakka nimellä Kherson.[3][20][21] 400–1000-luvuilla Kherson oli koko Mustanmeren pohjoisrannikon suurin kaupunki ja merkittävä Bysantin tukikohta ja bysanttilaisen kulttuurin keskus alueella.[8][20] Hunnit valloittivat Krimin vuosiksi 375–527, jonka jälkeen Bysantti sai sen takaisin valtaansa.[17] Justinianus I teki Khersonista oman provinssinsa pääkaupungin. Samoihin aikoihin 500-luvulla kristinuskosta tuli Khersonesoksen valtauskonto.[11] Vuosina 710–712/737 alue oli väliaikaisesti kasaarien hallussa.[17]

Bysanttilaiset pitivät Khersonia ”roomalaisen maailman laitimmaisena kaupunkina”, ja siksi sitä käytettiin usein karkotuspaikkana epäsuosioon joutuneille poliittisille ja kirkollisille hahmoille. Sinne karkotettiin muun muassa paavi Martinus I, keisari Justinianus II ja caesarit Nikeforos ja Khristoforos.[20]

Kiovan suuriruhtinas Vladimirin kristillinen kaste Khersonesoksessa. Viktor Vasnetsovin maalaus vuodelta 1890.

Bysantin valta oli usein lähinnä nimellistä vuoteen 838 saakka, jolloin Khersonin sotilaskuvernööriksi lähetettiin Petronas Kamateros, ja alue otettiin tiukemmin Bysantin hallintaan.[17] Vuonna 841 kaupungista tehtiin Khersonin theman keskus.[20] Vladimir Suuri valtasi Khersonin lyhyeksi ajaksi vuonna 988, ja sai siellä ortodoksisen perimätiedon mukaan kristillisen kasteen vuonna 988 tai 989.[8][16][17] Tämän jälkeen alue oli Bysantilla vielä 990-luvulta vuoteen 1204 saakka.[17] Kiovan Rus sai paljon bysanttilaisia vaikutteita kaupungin kautta.[8]

Bysantin hajottua vuonna 1204 Kherson kuului sen perilliselle Trebizondin keisarikunnalle 1250-luvulle saakka ja tämän jälkeen Genovan tasavallalle 1320-luvulle saakka. Tämän jälkeen aina kaupungin historian loppuun se oli osa Theodoron ruhtinaskuntaa.[17] Näinä vuosisatoina Kherson alkoi taantua.[3][16] Mongolit ja tataarit alkoivat hyökkäillä alueelle vuonna 1223. Mongolit tuhosivat kaupungin vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla, kenties vuonna 1278, jonka jälkeen se ei enää toipunut entiselleen. Siitä tehtiin kuitenkin metropoliittakunta vielä vuonna 1280. Tataarit polttivat Khersonin maan tasalle vuonna 1399, jonka jälkeen sitä ei enää asutettu uudelleen. Kaupungin viimeinen metropoliitta nimitettiin vuonna 1440.[17][20]

Myöhempi historia ja kaivaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Genovalaiset tuhosivat Khersonin raunioiden muureja estääkseen turkkilaisia hyödyntämästä niitä. Turkkilaiset taas veivät monia Khersonin pylväistä ja veistoksista koristamaan Konstantinopolia.[3][20] Tästä huolimatta kaupungin rauniot pysyivät useita vuosisatoja niin hyvässä kunnossa, että sen asemakaava oli hyvin näkyvillä vielä silloin, kun Krim tuli Venäjän valtaan 1700-luvulla. Venäläiset hävittivät raunioita,[3] mutta kaikesta vuosisatojen aikana aiheutuneesta tuhosta huolimatta kaupungin jäänteet ovat suhteellisen hyvässä kunnossa. Tämä johtuu paljolti siitä, ettei paikalla ollut myöhempää kaupunkia, sillä vuonna 1784 perustettu Sevastopol rakennettiin antiikin aikaisen kaupungin paikan viereen, sekä siitä, että alue on ollut myöhemmin monin osin suljettua sotilasaluetta. Poikkeuksellisen hyvin on säilynyt kaupunkia ympäröineen maaseudun antiikin aikaisia jäänteitä.[16]

Kaupungin arkeologiset tutkimukset alkoivat 1800-luvulla. Uudet tutkimukset saivat alkunsa vuonna 1994, kun alue avattiin sotilaskäytöstä tutkijoille.[16] Khersonesoksen arkeologiset kohteet liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2013.[9]

Yhteiskunta, kulttuuri ja talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Khersonesos oli klassisella kaudella valtiomuodoltaan demokratia.[1][8] Sillä oli neuvosto (būlē), jossa oli 24 jäsentä,[1] sekä kansankokous.[17] Virkamiehiksi mainitaan arkontti, basileus, strategos, aisymnetai, damiurgoi, nomofylakes, astynomoi, agoranomoi, prodikos, grammateus ja hiereus.[1][17] Johtoasema politiikassa oli rikkailla maanomistajille.[11] Kansa oli jaettu ”sadasosiin” (hekatostys). Kaupunki noudatti emäkaupunkinsa Herakleian tavoin megaralaista kalenteria.[1]

Osa piirtokirjoituksesta, jossa khersonesoslaiselle Khrestokselle myönnetään vapaakauppaoikeudet, 200-luku jaa. Odessan arkeologinen museo.

Roomalaisella kaudella kaupungin valtiomuoto kehittyi tasavaltalaiseksi. Todellinen valta oli Rooman kansalaisuuden saaneella rikkaalla yläluokalla. Rooman kaupungille antama ”vapaus” tarkoitti itsehallintoa, jossa kaupunki sai päättää sisäisistä asioistaan, pitää omat lakinsa, lyödä omaa rahaa ja kerätä itse veronsa ja tullinsa.[11]

Khersonesos tunnettiin julmasta Artemis Tauropoliin kultista, johon kuului ihmisuhreja. Artemis eli Parthenos oli hyvin doorilainen jumalatar, jota palvottiin monissa paikoissa Kreikkaa ihmisuhreilla. Paikallisilla taureilla oli samanlainen kultti, mutta ei ole tietoa siitä, oliko se taurilaista alkuperää vai olivatko taurit lainanneet sen paikan asuttaneilta doorilaisilta heraklaialaisilta. Kuvaus siitä, että heidän neitsytjumalattarensa olisi ollut Ifigeneia, Agamemnonin tytär, viittaisi jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Antiikin kansat vaikuttavat kuitenkin lainailleen jumaluuksia toisiltaan helposti heti, kun niiden välillä nähtiin yhtäläisyyksiä. Herodotoksen kuvauksesta voidaan kenties päätellä, että taurit olisivat harjoittaneet kyseistä kulttia jo ennen kreikkalaisten tuloa.[3][22] Erään perinteen mukaan Khersonesoksen kaupungin olisi perustanut Artemis itse.[3] Khersonesoksen muita keskeisiä jumalia olivat muun muassa Zeus ja muut olympolaiset jumalat sekä Helios ja Ge.[1]

Khersonesoksen talous perustui viininviljelyyn, kalastukseen ja laajaan kauppaan sekä muiden kreikkalaisten kaupunkien että paikallisten heimojen kanssa.[8][3] Kaupungin lyömissä rahoissa esiintyy usein Artemiin kuva. Joskus hän esiintyy yhdessä Apollonin tai emäkaupunki Herakleian suojelijan Herakleen kanssa. Useimmiten hän esiintyy kuitenkin yksinään ja aina metsästyksenjumalattaren ominaisuudessa. Muissa rahoissa esiintyvät muun muassa kala, aura ja viljantähkä kahden kalan välissä.[3]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha (Palaia) Khersonesos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhalla paikallaan kannaksella Khersonesoksen kaupunki käsitti noin 18 hehtaarin kokoisen alueen. Sitä suojasi kaksi kannaksen poikki rinnakkain kulkenutta noin 900 metrin pituista muuria. Muurit oli varustettu torneilla, ja niiden päässä oli tornit, joista toinen oli omistettu Dionysokselle ja toinen Herakleelle.[1] Varhaisimmat paikalta tehdyt löydöt ovat keramiikkaa 400–300-luvuilta eaa.[1] Kaupungista kerrotaan olleen näkyvissä huomattavia raunioita vielä 1700-luvulla, mutta ne tuhoutuivat tämän jälkeen, kun raunioiden kiviä käytettiin uusiin rakennuksiin ja maa otettiin viininviljelykäyttöön.[3]

Myöhempi Khersonesos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Khersonesoksen raunioita.

Uudella paikallaan Khersonesoksen kaupunki käsitti noin 38 hehtaarin kokoisen alueen.[2] Varhaisimmat rakennuslöydöt paikalta ajoitetaan 400-luvun eaa. lopulle tai 300-luvun eaa. alkuun. Ne sijoittuvat niemenkärkeen kaupunkialueen koillisosaan noin 12 hehtaarin kokoiselle alueelle.[1]

Kaupunginmuurit

Khersonesoksen muureja.
Niin kutsuttu Zenonin torni.

Khersonesoksen kaupunki on ollut ympäröity muurein, joiden pituus on ollut noin 3,5 kilometriä ja paksuus suurimmillaan noin 3,8 metriä. Muurien korkeus oli 8–10 metriä ja tornien korkeus 10–12 metriä, ja ne oli tehty suurista kalkkikivilohkareista.[23] Muurien vanhimmat osat ajoitetaan 300–200-luvuille eaa., ja niitä kunnostettiin useassa vaiheessa myöhemmin.[2] Muurien reitti oli kauttaaltaan näkyvissä vielä 1800-luvulla.[3] Muureista on löydetty osia erityisesti niiden eteläsivulta.[1]

Asemakaava

Kaupunki oli rakennettu Hippodamoksen nimiin laitetussa ruutuasemakaavassa.[2] Pääkadun, joka kulki koillis-lounaissuunnassa, pituus oli noin 900 metriä ja leveys 20 jalkaa eli noin 6,5 metriä. Se päättyi koillispäässään aukioon. Poikkikatujen leveys oli noin 4–4,5 metriä. Pääkadun kummallakin puolella oli 14 samankokoista korttelia. Kussakin korttelissa oli yleensä neljä taloa.[3][24] Pääkatua on kaivettu esiin lähinnä nykyisen Pyhän Vladimirin katedraalin koillispuolelta.[25] Kaupungin agora oli pääkadun keskivaiheilla suunnilleen katedraalin paikalla.[26]

Talot olivat usein pohjakaavaltaan samantyyppisiä, ja niissä oli useita huoneita keskuspihan ympärillä ja yleensä aina kaivo tai vesisäiliö. Lattiat oli usein koristeltu mosaiikein.[2]

Temppelit

Piirtokirjoitusten perusteella Khersonesoksessa oli Athenelle, Afroditelle ja Dionysokselle omistetut temppelit, jotka sijaitsivat agoran ympärillä. Oletetaan, että agoralla oli myös Artemiille omistettu temppeli.[26] Kaivauksissa on löydetty pienen doorilaista tyyliä edustaneen temppelin ja siihen liittyneen, Athenelle omistetun alttarin jäänteet.[1]

Teatteri

Khersonesoksen teatterin rauniot.

Khersonesoksessa oli kreikkalainen teatteri,[27] joka sijaitsi luonnonrinteessä agorasta ja pääkadusta etelään. Se ajoitetaan 200–100-luvuille eaa.[2] Teatterissa oli tyypillinen puolikaarenmuotoinen katsomo, jonka keskellä oli pyöreä orkhestra. Katsomossa oli tilaa noin 1 800–2 000 hengelle. Pystysuuntaiset porraskäytävät jakoivat sen kahdeksaan lohkoon, ja jokaisessa oli 12 penkkiriviä. Orkhestran halkaisija oli noin 23 metriä.[28]

Muut rakennukset

Kaupungista on löydetty myös muun muassa odeion, roomalainen kylpylä, rahapaja ja useita keramiikkatyöpajoja ja viininpuristamoita sekä vesisäiliöitä kalojen suolaamiseen. Varhaiskristilliseltä kaudelta on löydetty useita 400–600-luvuilla rakennettuja basilikakirkkoja.[2]

Kaupungin ulkopuolella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittävimpiä kaupungin ulkopuolella olleita rakennuksia oli Artemis Tauropoliille eli Parthenokselle omistettu temppeli, joka sijaitsi siitä nimensä saaneella Parthenionin niemellä. Strabon kutsui Parthenionin temppeliä ”neitsyen temppeliksi” mainitsematta Artemista.[3][13]

Kaupungin ympäristöstä on löydetty jäänteitä useista maatiloista ja huviloista, joista osa on ollut linnoitettuja,[2][3] sekä hauta-alueita.[1] Monet haudoista on kaiverrettu kallioon. Lähiseudulta, kuten Ktenoksesta eli nykyisestä Inkermanista itään Sevastopolista, on löydetty myös taurien luola-asumuksia. Ktenoksesta on löydetty myös Mithridateen sotapäällikön Diofantoksen rakennuttaman linnan jäänteet. Sen tarkoitus oli suojata Khersonesosta taureja ja skyyttejä vastaan.[3]

Esinelöydöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungista tehtyihin veistoslöytöihin lukeutuvat muun muasssa Herakleen patsaan torso, Skopaan tyyliin tehty efebin pää, sekä roomalaisaikaiset hautamonumenttien veistokset ja koristellut sarkofagit. Mielenkiintoisia piirtokirjoituslöytöjä ovat khersonesoslaisten vala 200-luvulta eaa. sekä Diofantoksen määräys 100-luvulta eaa.[2] Kaupungista tehtyjä esinelöytöjä on muun muassa arkeologisen alueen yhteydessä toimivassa Khersonesoksen museossa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”695. Chersonesos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”CHERSONESOS Crimea”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa Smith, William: ”Taurica Chersonesus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Khersonesos”, Antiikin käsikirja, s. 260. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  5. ↑ Chersonesos Pleiades. Viitattu 1.11.2022.
  6. ↑ Chersonesos (Crimea) 20 Sebastopol - Χερσόνασος ToposText. Viitattu 1.11.2022.
  7. ↑ a b c ”23 G4 Chersonesos, Palaia Chersonesos”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  8. ↑ a b c d e f g h i Ancient City-States on the Northern Black Sea Coast Internet Encyclopedia of Ukraine. Viitattu 1.11.2022.
  9. ↑ a b Ancient City of Tauric Chersonese and its Chora UNESCO World Heritage Convention. Viitattu 1.11.2022.
  10. ↑ Palaia Chersonesos Pleiades. Viitattu 1.11.2022.
  11. ↑ a b c d e f g h i j k l m n History: Ancient Period Chersonesos Taurica and All That is Related. Viitattu 1.11.2022.
  12. ↑ Ktenoksen/Inkermanin sijainti: 44°36′35″N, 33°35′55″E. Symbolonin/Balaklavan sijainti: 44°30′12.5″N, 33°35′53.0″E.
  13. ↑ a b Strabon: Geografika VII s. 308.
  14. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: χερσόνησος, ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  15. ↑ Parthenion? Akron Pleiades. Viitattu 1.11.2022.
  16. ↑ a b c d e f Chersonesos project Institute of Classical Archaeology, University of Texas at Austin. Viitattu 1.11.2022.
  17. ↑ a b c d e f g h i j k l Cherson on Regnal Chronologies web.archive.org. Viitattu 1.11.2022.
  18. ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.12 s. 26.
  19. ↑ Kerkinitida & Chersonessos. Brief History of Antique Cities of Tauria and Their Coinage Odessa Numismatics Museum. Viitattu 1.11.2022.
  20. ↑ a b c d e f g History: Medieval Period Chersonesos Taurica and All That is Related. Viitattu 1.11.2022.
  21. ↑ Konstantinos Porfyrogennitos: De administrando imperio 100.53.
  22. ↑ Herodotos: Historiateos 4.103.
  23. ↑ Юго-восточная линия обороны Херсонесе. Viitattu 1.11.2022.
  24. ↑ Main Street Chersonesos Taurica and All That is Related. Viitattu 1.11.2022.
  25. ↑ Northeastern Region Chersonesos Taurica and All That is Related. Viitattu 1.11.2022.
  26. ↑ a b Ancient Square Chersonesos Taurica and All That is Related. Viitattu 1.11.2022.
  27. ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.
  28. ↑ Theatre Chersonesos Taurica and All That is Related. Viitattu 1.11.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Khersonesos_(Skyytia)&oldid=21216337”