Ifigeneia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ifigeneia (m.kreik. Ἰφιγένεια) oli kreikkalaisessa mytologiassa Agamemnonin ja Klytaimnestran tytär.[1] Välillä häntä tosin kutsutaan myös Theseuksen ja Helenan tyttäreksi, jonka edellä mainitut kasvattivat.[2]

Ifigeneian uhraaminen.

Agamemnonin, Ifigeneian isän, johtama Kreikan laivasto pysähtyi Auliin satamassa Boiotiassa matkallaan Troijaa vastaan. Täällä hänen onnistui vihastuttaa Artemis, kun hän hirven nuolellaan surmattuaan kehui olevansa jopa Artemista parempi ampuja. Apollodoros kertoo lisäksi Artemiin olleen edelleen vihastunut hänen isälleen Atreukselle, koska tämä ei aikanaan uhrannut hänelle lupaamaansa kultaista lammasta.[3] Yhtä kaikki Artemis nostatti myrskyn, joka teki merelle lähtemisen mahdottomaksi. Ennustaja Kalkhas ilmoitti, että Artemis olisi lepytettävissä ainoastaan uhraamalla Ifigeneia hänelle.

Ifigeneian uhraamisen vapaaehtoisuudesta on erilaisia kuvauksia. Ovidius kuvaa Agamemnonin ensin kieltäytyneen uhraamisesta,[4][5] kun taas Homerika Kypria -runot[6] ja Apollodoros[3] kertovat Agamemnonin lähettäneen hakemaan tytärtään väittäen aikovansa naittaa tämän Akhilleukselle. Näin Ifigeneia saatiin Auliiseen. Uhritoimituksen aikana Artemis kuitenkin vaihtoi uhrin Ifigeneiasta hirveen[6][3][4] tai härkään.[2] Useimmiten Artemiin kerrotaan vieneen Ifigeneian Tauriiseen, jossa tämä olisi muuttunut kuolemattomaksi,[6][3] mutta hänen kerrotaan myös päätyneen Leuken saarelle, jossa hän muutti nimensä Orsilokhiaksi ja nai Akhilleuksen.[2] Hesiodos esittää vielä Ifigeneian muuttuneen Hekateksi Artemiin tahdosta.

Orestes ja Pylades tuodaan Ifigeneian eteen.

Euripideen mukaan Ifigeneialla on osuus myös hänen veljensä Oresteen tarinassa. Jotta Orestes pääsi pakoon erinyksien vainoa, Apollon käski tämän mennä Tauriiseen ja tuoda Artemiin taivaasta pudonneen kuvapatsaan sieltä Ateenaan. Orestes lähti Tauriiseen ystävänsä Pyladeen kanssa, mutta perillä heidät vangitsi väkijoukko, jonka keskuudessa oli tapana uhrata kreikkalaiset muukalaiset Artemiille. Artemiin papitar, jonka tehtävänä oli suorittaa uhri, oli Oresteen sisar Ifigeneia. Hän tarjoutui päästämään Oresteen vapaaksi, jos tämä veisi hänen kirjeensä mukanaan kotiin. Orestes kieltäytyi pyytäen Pyladesta viemään kirjeen ja tarjoutuen jäämään uhrattavaksi. Lopulta Pylades suostui, mutta kun kirjeestä paljastui veljen ja sisaren välinen sukulaisuusside, kaikki kolme pakenivat vieden Artemiin patsaan mukanaan.[7]

Palattuaan Kreikkaan Orestes otti hallittavakseen isänsä valtakunnan Mykenen ja Argoksen. Ifigeneia puolestaan toimi Artemiin papittarena Brauronissa Attikassa, jonka temppeliin hän myös jätti Tauriista haetun patsaan. Myös Ifigeneian haudan uskottiin sijaitsevan Brauronissa.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Apollodoros: Kirjasto, Epitome 2.16 (engl. käännös).
  2. a b c Antoninus Liberalis: Muodonmuutoksia 27.
  3. a b c d Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') Epitomi.3.21 (engl. käännös).
  4. a b Ovidius: Muodonmuutoksia XII.24–38 (engl. käännös).
  5. Ovidius: Muodonmuutoksia XIII.181–195 (engl. käännös).
  6. a b c Homerika Kypria Frag. 1
  7. Hyginus: Fabulae cxx (engl. käännös).
  8. Brauron: The Sanctuary of Artemis The Ancient City of Athens. Viitattu 19.4.2016.