Basileus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Basileus (m.kreik. βασιλεύς) tarkoitti antiikin Kreikassa yleisesti kuningasta.[1][2] Se on toiminut monarkkien arvonimenä myös Bysantin valtakunnassa ja nykyaikaisessa Kreikassa.

Monarkiasta käytettiin termiä basileia.[3] Basileuksen naispuolisia vastineita olivat basilissa (βασίλισσα),[4] basilinna (βασίλιννα),[5] basilis (βασιλίς)[6] ja basileia (βασίλεια)[7] (”kuningatar”). Sanasta basileus on johdettu erisnimi Basileios.

Historiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seleukidikuningas Antiokhos I Soterin lyöttämä hopearaha kirjoituksella ΒΑΣΙΛΕΩΣ ΑΝΤΙΟΧΟΥ, basileōs Antiokhū, ”kuningas Antiokhoksen”.
Bysantin keisari Leo VI:n lyöttämä pronssinen follis kirjoituksella +LEOn En ΘEO bASILEVS ROMEOn, ”Leo, Jumalan armosta roomalaisten keisari”.

Esi- ja varhaishistoriassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herooisena aikana monarkia oli käytössä hallintomuotona lähes kaikkialla Kreikassa. Nimitys basileus tunnetaan ylimysten nimityksenä jo mykeneläisestä kulttuurista, siinä missä yhteisön ylin hallitsija oli anaks (ἄναξ, alun perin ϝάναξ, wanaks). Kumpikin voidaan tulkita kuninkaaksi. Kuninkaan asema oli vain hieman muuta ylimystöä ylempänä. Myöhemmin geometrisella kaudella basileus viittasi edelleen aateliston johtajiin, siinä missä anaks jäi termiksi eeppiseen runouteen.[2][8]

Antiikin aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ateenassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kuningasarkontti

Ateenassa termiä basileus käytettiin alun perin Ateenan kuninkaista. Monarkiasta luopumisen jälkeen kuninkaan seremoniallinen asema siirtyi alun perin arkontille ja myöhemmin erityisesti kuningasarkontille (arkhōn basileus, usein vain basileus). Kuningasarkontin virka perustettiin vuonna 683 eaa., jolloin alkuperäinen yhden arkontin virka jaettiin yhdeksän arkontin arkonttikunnalle, ja virka peri tuolloin Ateenan kuninkaalla aiemmin olleet uskonnolliset tehtävät. Kuningasarkontti toimi eräänlaisena kaupunkivaltion ylipappina sekä johti areiopagin oikeudenkäyntejä. Myös basileuksen puolisolla basilissalla oli kulttitehtäviä. Kuningasarkontti oli yksi Ateenan kolmesta tärkeimmästä arkontinvirasta eponyymin arkontin ja polemarkin ohella.[9][10]

Muualla Kreikassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Spartassa basileus viittasi Spartan kuninkaisiin. Persian suurkuninkaan (Megas Basileus, myös ”kuningasten kuningas”, Basileus Basileōn) nimityksen vaikutuksesta sanaa alettiin käyttää myös barbaarien kuninkaista. Hellenistisellä kaudella sitä käytettiin hellenististen valtakuntien kuninkaista.[2]

Bysantin keisari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Bysantin keisari

Sanaa basileus käytettiin myös Bysantin valtakunnan keisarien arvonimenä.[2] Ensimmäisenä sen otti käyttöön keisari Herakleios vuonna 629.[11]

Kreikan kuningas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kreikan kuningas

Itsenäistyneen Kreikan valtion monarkin arvonimenä Kreikan kuningaskunnan aikana oli Kreikan kuningas (kath.kreik. Βασιλεὺς τῆς Ἑλλάδος, Vasiléfs tís Elládos).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Liddell, Henry George & Scott, Robert: βασιλεύς, ὁ A Greek-English Lexicon. 1940. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. a b c d Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Basileus”, Antiikin käsikirja, s. 79. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  3. Liddell, Henry George & Scott, Robert: βασιλεία, ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  4. Liddell, Henry George & Scott, Robert: βασίλισσα, ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  5. Liddell, Henry George & Scott, Robert: βασίλιννα, ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  6. Liddell, Henry George & Scott, Robert: βασιλίς, ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  7. Liddell, Henry George & Scott, Robert: βασίλεια, ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  8. Peck, Harry Thurston: Rex Harpers Dictionary of Classical Antiquities. 1898. Viitattu 21.1.2019.
  9. Peck, Harry Thurston: Archōn Harpers Dictionary of Classical Antiquities. 1898. Viitattu 5.11.2018.
  10. Smith, William & Wayte, William & Marindin, G. E.: ”Archon”, A Dictionary of Greek and Roman Antiquities. Boston: Little, Brown and Company, 1890. Teoksen verkkoversio.
  11. Shahid, Irfan: Byzantium and the Arabs in the Fourth Century, s. 520. Dumbarton Oaks, 1984. ISBN 0884021165. Teoksen verkkoversio.