Kolmas maailma

Kylmän sodan kolme maailmaa kesällä 1975:

  Ensimmäinen maailma eli länsiblokki: Yhdysvallat liittolaisineen.

  Toinen maailma eli itäblokki: Neuvostoliitto ja Kiina liittolaisineen.

  Kolmas maailma: sitoutumattomat ja puolueettomat maat.

Kolmas maailma oli kylmän sodan aikainen nimitys niille maille, jotka eivät kuuluneet sen enempää Yhdysvaltain kuin Neuvostoliitonkaan liittolaisvaltioihin. Yhdysvaltain johtamat markkinatalousmaat muodostivat niin sanotun ensimmäisen maailman ja Neuvostoliiton johtamat kommunistivaltiot toisen maailman. Kolmannen maailman maat olivat enimmäkseen Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan entisiä siirtomaita ja muita kehitysmaita. Kylmän sodan päätyttyä ”kolmas maailma” on pitkälti menettänyt merkityksensä, sillä selviä poliittisia jakolinjoja ei enää ole ja moni entinen kehitysmaa on taloudellisesti aiempaa vakaampi ja vauraampi. 2000-luvun kielenkäytössä kolmannella maailmalla tarkoitetaan vähiten kehittyneitä maita. Käsitettä pidetään sekä vanhentuneena että loukkaavana.

Käsitteen muuttuvat merkitykset

Kylmän sodan aikainen käyttö

Kolmannen maailman käsitteen esitteli ranskalainen historiantutkija Alfred Sauvy vuonna 1952. Se oli osa kylmän sodan aikaista jakoa ”kolmeen maailmaan” poliittisten järjestelmien ja sotilaallisten liittoumien perusteella. Ensimmäisen maailman muodostivat enimmäkseen demokraattiset Naton jäsenmaat, joita olivat esimerkiksi Yhdysvallat, Japani ja suurin osa Länsi-Euroopan valtioista. Toisen maailman muodostivat kommunistiblokin maat eli Neuvostoliitto ja Kiinan kansantasavalta liittolaisineen. Kolmannen maailman maat pysyivät puolueettomina eivätkä liittoutuneet kummankaan ryhmittymän kanssa.

Kolmannen maailman maat olivat enimmäkseen Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan entisiä siirtomaita ja muita kehitysmaita. Sauvyn esittelemä käsite sisälsi analogian vallankumousta edeltäneen Ranskan kolmanteen säätyyn eli heihin, jotka jäivät etuoikeutettujen pappis- ja aatelissäätyjen ulkopuolelle. Kylmän sodan jakolinjojen perusteella määriteltyyn kolmanteen maailmaan kuului kuitenkin myös Suomen, Ruotsin, Irlannin ja Sveitsin kaltaisia vauraita valtioita.

Kehitysmaatutkimuksen tieteenalavastaava Eija Ranta arvioi 2018, että ”kolmas maailma oli aikanaan monille maille hyvin voimallistava ja vapauttava termi, vaikka se nykyään tuntuu ummehtuneelta”. Kolmannen maailman ja kehitysmaan käsitteisiin liittyi ajatus vasta saavutetusta suvereniteetista ja määrätietoisesta pyrkimyksestä edistää omaa itsenäisyyttä ja teollisuutta. Keskeisin kolmatta maailmaa yhdistänyt tekijä oli kolonialismin ja imperialismin vastaisuus, mutta kansainvälisessä politiikassa se ei edes kylmän sodan vuosina toiminut yhtenäisenä joukkona.

1990-luvulta nykypäivään

Kolmanteen maailmaan kuuluvaksi yleensä määritellyt maat vihreällä. Keltaisella maat, jotka joskus luetaan kolmanteen maailmaan.

Neuvostoliiton hajottua toinen maailma lakkasi olemasta, mikä tekee myös kolmannen maailman käsitteestä vanhentuneen. Selviä poliittisia jakolinjoja ei enää ole, ja moni entinen kehitysmaa on taloudellisesti entistä vakaampi ja vauraampi. Kolmanteen maailmaan aiemmin liittyneet myönteiset merkitykset ovat kadonneet ja tilalle on tullut mielikuva köyhyydestä. Vauraita teollisuusmaita ei enää lueta kolmanteen maailmaan, vaikka ne olisivat sotilaallisesti ja poliittisesti liittoutumattomia.

2000-luvun poliittisessa kielenkäytössä ensimmäinen maailmaa viittaa yleensä teollisuusmaihin, jotka jakavat länsimaisina pidetyt ihanteet demokratiasta ja markkinataloudesta, kun taas kolmannella maailmalla tarkoitetaan alhaisimman inhimillisen kehityksen indeksin valtioita, joihin viitataan myös vähiten kehittyneinä maina. Kolmannelle maailmalle tyypillisiä ongelmia ovat laaja köyhyys, taloudellinen epävakaus ja alhainen koulutustaso. Toisaalta esimerkiksi Lähi-itä on perinteisesti luokiteltu osaksi kolmatta maailmaa, vaikka Qatarin ja Arabiemiirikuntien kaltaiset valtiot lukeutuvat maailman vauraimpiin.

1990-luvulla yleistyi jako globaaliin pohjoiseen ja etelään. 2000-luvulla tämäkin jako on käynyt kyseenalaiseksi, kun Kiinan kaltaiset globaalin etelän maat ovat lisänneet vaikutusvaltaansa.

Oxfordin yliopiston politiikan ja kansainvälisten suhteiden sanakirjan (2018) mukaan kolmannen maailman käsite oli aina ”taipuvainen johtamaan harhaan”, sillä se niputtaa yhteen suuren joukon kulttuurisesti, taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja poliittisesti monimuotoisia valtioita ja vihjaa niiden olevan toistensa kaltaisia. World Population Review -sivuston mukaan kolmannen maailman käsite on köyhistä ja kehittyvistä maista puhuttaessa sekä epätarkka että loukkaava. Jos kolmannen maailman katsotaan käsittävän Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan, sen väkiluku on suurempi kuin ensimmäisen ja toisen maailman yhteensä. Myös ihmislajin aikajanalla se oli ensimmäinen, sillä ensimmäiset ihmiset kehittyivät Afrikassa.

Katso myös

• Sitoutumattomien maiden liike

Lähteet

• Brown, Garrett W. & McLean, Iain & McMillan, Alistair: A Concise Oxford Dictionary of Politics and International Relations. (4th edition.) Oxford: Oxford University Press, 2018. ISBN 978-0-19-967084-0 (englanniksi)
• Krieger, Joel: The Oxford Companion to Politics of the World. (2nd edition.) Oxford: Oxford University Press, 2001. ISBN 978-0-19-511739-4 (englanniksi)
• Mayhew, Susan: A Dictionary of Geography. (6th edition.) Oxford: Oxford University Press, 2023. ISBN 978-0-19-289639-1 (englanniksi)

Aiheesta muualla

• ”Kolmas maailma” kylmässä sodassa. (Lähde: Arne Westad) (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kolmannen maailman puheenvuoroja Yle Areenassa (2011–2017)