Agrarismi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Agrarismi on poliittinen suuntaus, joka ajaa maalais- ja maatalousväestön etuja sekä vastustaa kaupunkien poliittista ja taloudellista ylivaltaa.[1] Agrarismi korostaa maatalouden ja karjankasvatuksen merkitystä yhteiskunnassa. Sen tavoitteena on myös kehittää maanviljelijöiden taloudellista asemaa suhteessa rikkaisiin[2]. Kehittyneissä maissa agrarismia on muun muassa maan omavaraisuuden tukeminen kannustimilla ja kaupunkien laajenemisen hillitseminen.lähde?

Näkemykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Agrarismi voidaan luokitella poliittiseksi tavoitteeksi sekä elämänkatsomukseksi. Polittisena tavoitteena agrarismi ajaa maalais- ja maatalousväestön etuja sekä vastustaa kaupunkien poliittista ja taloudellista ylivaltaa. Elämäntavallisena näkemyksenä agrarismi näkee maaseutumaisen elämänmuodon sekä pien- ja perheviljelykseen pohjautuvan omavaraisen tuotantotavan moraalisesti arvokkaampana kuin urbaanis-teollisen elämäntavan.[1]

Agraristisen puolueen tärkein tuntomerkki on maaseutukeskeisyys. Agraaripuolueet ovat usein katsoneet puolustavansa yksityis- ja pienyrittäjyyttä, mikä juontuu talonpoikaispuolueiden maan omistusoikeudesta sekä kriittisestä suhtautumisesta maan tai tuotantovälineiden kollektivisointiin.[1] Joissain tapauksissa agraaripuolueet ovat kuitenkin olleet valmiita hyväksymään pitkällekin meneviä valtiovallan ohjaustoimia, mikäli kyse on ollut maatalouden tai maaseudun eduista. Agrarismi korostaa ihmisen ja luonnon läheistä suhdetta.[1]

Aatteellisissa kysymyksissä agraaripuolueiden aatesisällöt ovat vaihdelleet eri aikoina ja eri maissa hyvin paljon. Ideologioissa on paljon vapaamielisiä aineksia, mutta yksittäisissä kysymyksissä kannat ovat vaihdelleet suuresti. Agraaripuolueiden näkemykset ovat voineet olla sekä konservatiivisia että kulttuuriradikaaleja.[1]

Poliittinen ideologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Agrarismi sijaitsee liberalistisen porvarismin ja sosialismin välimaastossa. Usein agrarismiin voidaan viitata myös agraarisosialismina. Agraaripuolueet itse korostavat mielellään "taloudellisen keskitien" ja "kolmannen vaihtoehdon" olemassaoloa tarkoittaen sijoittumistaan kahden vastakkaisen näkemyksen välimaille.[1]

Agrarismi vetoaa populismin kanssa samaan kannattajaryhmään, maatalous- ja maaseutuväestöön. Agraaripuolueita ovat mm. pohjoismaiset keskustapuolueet.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hokkanen, Kari: Agrarismi ja populismi. Teoksessa Poliittisia aatteita valistuksesta nykypäivään. Jyväksylä: Jyväskylän yliopiston historian laitos, 1979. ISBN 951-678-127-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Hokkanen 1979, s. 85-86
  2. Definition of AGRARIANISM www.merriam-webster.com. Viitattu 19.4.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Agrarianism
Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.