Keskustelu:Edustuksellinen demokratia

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lähteetöntä ja kantaaottavaa???[muokkaa wikitekstiä]

Oliko pakko poistaa? Ei ollut mitenkään kantaa ottavaa vain puhdasta faktaa. Mikä kohta oli kantaa ottava herra ylläpitäjän mielestä tällä kertaa? muokkaan sen pois, ei tarvitse poistaa koko tekstiä.--Dmitri 152 (keskustelu) 1. joulukuuta 2015 kello 18.02 (EET)

Tietosanakirjassa artikkelin aihetta on tarkoitus neutraalisti selostaa eikä ottaa kantaa asian puolesta tai vastaan. Artikkelin aiheena on edustuksellinen demokratia, joka kuvataan kirjoittamassasi osuudessa aika toimimattomaksi:

»- - Välillistä demokratiaa ja lobbausryhmien intressejä vastaan voidaan taistella suoran demokratian keinoin mm. kansanäänestyksillä, kansalaisaloitteilla, ja vaihtovaalella. Ideaalisessa suorassa demokratiassa kansanvaltaa ei kutisteta pienen eliittiryhmän vallaksi, puolueita tai kansanedustajia ei ole ja jokaisella kansalaisella on samanlainen mahdollisuus vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon riippumatta sosialisesta ja taloudellisesta asemasta. »

Etkö itse huomaa tässä mitään kannanottoa? Ymmärrän kyllä että hylkäykset tuntuvat ikäviltä ja on niitä omallekin kohdalle sattunut. Hyvin tehdyt laajennukset kelpaavat kyllä, varman sinullakin on hyväksyttyjäkin tekstejä. Toinen asia on lähteistys. Tekstejä ei pidä kirjoittaa omasta päästä vaan pitää osoittaa, mistä tieto on peräisin. Tässä ollaan nykyisin tarkempia kuin ennen ja monet muutosten hylkäykset tehdään lähteettömyyden takia.--Kospo75 (keskustelu) 1. joulukuuta 2015 kello 21.11 (EET)
Täysin neutraalia. Ei se ole toimimaton vaan täysin toimiva vallankeksittämismekanismi. Todellisessa demokratiassa valtaa EI keskitetä. Se ei ole mielipide tai kannanotto, vaan sanan alkuperäinen ja todellinen merkitys.--Dmitri 152 (keskustelu) 2. joulukuuta 2015 kello 07.14 (EET)

Sensuuri - "lähteetöntä mielipidekirjoitusta"[muokkaa wikitekstiä]

Sensuroitu artikkeli - Edustuksellinen demokratia

Haluan perustelun toistuvalle artikkelin palauttamiselle. Voitteko ylläpitäjät tarkentaa, mikä kohta oli lähteetöntä ja vaatii lähteen ja mikä oli mielipidekirjoitusta? ei jokaikiselle itsestäänselvälle asialle voi antaa lähdettä. Kaikki argumenttini välillisen demokratian epädemokraattisuudelle oli perusteltu - ne on täysin tarkistettavissa olevia asioita, jotka pohjautuu jokapäiväiseen elämään.--Dmitri 152 (keskustelu) 16. joulukuuta 2015 kello 16.00 (EET)

Mikäli kyse oli pelkästä lähteiden puuttumisesta, olisiko kohtuullista odottaa kriittisemmiltä muokkaajilta lähdepyyntöjen lisäämistä oikeisiin kohtiin? Tai vaihtoehtoisesti niin, kuten Dmitri 152 tuossa edellä pyytää, että lähteitä kaipaavia kohtia selitettäisiin täällä. Toisaalta, jos kyse ei ollutkaan lähteettömyydestä, miksi edes mainita lähteiden puutetta? Juuri tälläkin hetkellä artikkeli on lähteetön – siis 100 % lähteetön. Jos kyse on jostain aivan muusta kuten artikkelin tasapainoisuudesta, mielestäni siihen pulmaan voidaan parhaiten vastata kirjoittamalla artikkeliin lisäyksiksi tasapainottavat osat. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 17. joulukuuta 2015 kello 00.51 (EET)

Eihän kyse ollut mistään lähteettömyydestä tälläkään kertaa. Kyse oli gestapolaisesta omavaltaisesta sensuurista, mihin ylläpito on peruuttamattomasti syyllistynyt. Sanat "lähteetöntä mielipidekirjoitusta" ovat ns. mahdottomasti todistettavissa oleva teesi, eli joka ikinen maailman asia on lähteetöntä mielipidekirjoitusta, koska toisin ei voida osoittaa. Tätä voidaan sitten valikoivasti soveltaa ylläpidon mielestä suvaittavaan tai epäsuvaittavaan mielipidekirjoitukseen. Ja vaikka vain yksi lause olisi epäsuvaittava, koko teksti järjestelmällisesti poistetaan. Ylläpidon gestapolainen näkemys "vapaasta tietosanakirjasta". Sama ongelma on artikkelissa Sensuroitu artikkeli - Sensuuri. Ylläpito syyllistyy häpeämättä siihen - mitä itse asiassa artikkelissa on kirjoitettu. Miten kyynistä.--Dmitri 152 (keskustelu) 17. joulukuuta 2015 kello 09.20 (EET)
Lisätyn tekstin [1] ensimmäinen lause ("Välillinen demokratia [ei] ole aitoa demokratiaa eli kansanvaltaa vaan valedemokratiaa, jossa sanaa "demokratia" on käytetty vain väärän mielikuvan antamiseksi.") kelpaa jo hyvin esimerkiksi ongelmallisesta lisäyksestä. Lisääjän oma mielipide esitetään puhtaana faktana ja suurin osa artikkelista muutetaan neutraalin näkökulman vastaiseksi. Toki edustuksellista demokratiaa kohtaan esitettyä kritiikkiäkin saa artikkeliin lisätä, mutta kritiikin esittäjä tulisi mainita ja kritiikin tulisi olla julkaistu jossakin vakavasti otettavassa lähteessä (esim. lehti tai kirja). Toki nykyisen artikkelitekstin [2] lähteettömyyskin on ongelmallista, mutta nuo nyt kuitenkin ovat täysin neutraalisti esitettyjä asioita, jotka opetetaan kaikille suomalaisille jo peruskoulussa (no, ehkä imperatiivista mandaattia lukuun ottamatta), joten ei kuitenkaan lähellekään niin ongelmallista kuin lähteetön mielipidekirjoittelu. --Nironen (keskustelu) 17. joulukuuta 2015 kello 10.11 (EET)
Lue hieman eteenpäin: Välillinen demokratia ei ole aitoa demokratiaa eli kansanvaltaa vaan valedemokratiaa, jossa sanaa "demokratia" on käytetty vain väärän mielikuvan antamiseksi. Miksi? ajattelee lukija - ja selitys seuraa: Välillisessä demokratiassa yksittäisen kansalaisen vaikutusmahdollisuus perustuu ja päättyy ainoastaan kansanedustajan (ja mahdollisesti presidentin) valintaan vaaleilla. Lähes kaikkeen muuhun poliittiseen päätöksentekoon "rivikansalaisella" ei ole päätäntävaltaa, mikä olisi aidon demokratian aatteiden mukaista. Välillisen demokratian vakavuudesta riippuen, koko kansanvalta voidaan kutistaa jopa vain 500 tai 200 kansalaisen (kansanedustajan) tai "parlamentin" päätäntävallaksi eli parlamenttivallaksi. Välillinen demokratia on siten tehokas vallankeskittämismekanismi ja antidemokratia.
Ei ole mikään mielipide eikä edes kritiikki vaan puhdas jakapäiväinen tosiasia.

Aivan! Kitos että mainitsit tuon pienen kirjoitusvirheen sana ei näyttäisi tosiaan puuttuvan. Sehän oli varmaankin se syy artikkelin palauttamiselle, mikä teki siitä lähteetöntä mielipidekirjoitusta! Kiitos tästä huomautuksesta kuomasein.
--Dmitri 152 (keskustelu) 17. joulukuuta 2015 kello 11.43 (EET)