Papiamentu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Papiamentu
Oma nimi Papiamentu
Muu nimi papiamento
Tiedot
Alue Aruban lippu Aruba
Curaçaon lippu Curaçao
Sint Maartenin lippu Sint Maarten
Virallinen kieli Bonairen lippu Bonaire
Puhujia 263 200
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta Kreolikieli
Kielikoodit
ISO 639-2 pap
ISO 639-3 pap

Papiamentu tai papiamento on Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluvilla Aruban, Bonairen ja Curaçaon (ns. ABC-saaret) saarilla puhuttava kreolikieli. Kieli pohjautuu pidginportugaliin ja se on saanut vaikutteita myös esimerkiksi afrikkalaisista kielistä ja etenkin espanjasta. Kielellä on arviolta hieman yli 260 000 puhujaa ja toisin kuin monia muita lähialueen kreolikieliä, papiamentua käytetään laajalti koulutuksessa, mediassa ja politiikassa.

Levinneisyys ja puhujat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ethnologuen arvion mukaan papiamentun puhujia on 263 200. Kieli on ollut Bonairen virallinen kieli vuodesta 2010. Papiamentu on virallinen kieli de facto myös Curaçaolla, Aruballa ja Sint Maartenissa. Eniten papiamentun puhujia asuu Curaçaolla (arviolta 115 000 vuonna 2011).[1]

Piirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Papiamentu on kreolikieli ja siihen viitataan joskus Karibian alueen huomattavimpana espanjalaispohjaisena kreolikielenä. Monet muut alueen kreoleista pohjautuvat englantiin tai ranskaan. Tarkemmin kieli on kuitenkin kehittynyt pidginportugalista, joka on ajan myötä espanjalaistunut.[2] Esimerkiksi papiamentun muoto-oppi on lähellä Guinea-Bissaussaja Kap Verdellä puhuttavia portugalin pidginmuotoja. Espanja on vaikutanut etenkin papiamentun rakenteeseen ja sanastoon. Vaikutteita on tullut myös arawakilaisista kielistä, Länsi-Afrikan kielistä, hollannin kielestä ja ladinon kielestä.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Papiamentu saattaa olla lähtöisin portugalilaisten orjakauppaisen 1400- ja 1500-luvuilla afrikkalaisten paikallisten kanssa käyttämästä pidginistä. Portugalilaiset hallitsivat tuolloin Kap Verden ja Senegalin rannikon Goréen saaria. ABC-saarille kieli päätyi mahdollisesti portugalilaisten myydessä orjia espanjalaisille näistä orjakaupan tukikohdistaan. Kielen alkuperästä on kuitenkin myös toinen teoria, jonka mukaan kieli on perua Portugalista paenneista juutalaisista, jotkalevittivät kieltä joko Kap Verden ja Brasilian kautta, tai suoraan ABC-saarille. Juutalaisten puhuman ladinon tiedetään vaikuttaneen kieleen ja etenkin monet Curaçaon varhaiset asukkaat olivat taustaltaan Iberian niemimaan juutalaisia. J8uutalaisten usein harjoittama kauppiaan ammatti on saattanut tehdä heidänkielestään saaren yleiskielen. Hollantilaiset karkottivat sittemmin ABC-saaria hallinneet espanjalaiset ja he alkoivat välittää orjia Curaçaon kautta. Tällöin papiamentu sai vaikutteita myös afrikkalaisista kielistä. Kieltä alettiin käyttää virallisissa asiakirjoissa 1700-luvulta lähtien ja yleinen kirjallinen kieli siitä oli tullut 1800-luvun aikana. Papiamentulla tehtiin ensin koulu- ja virsikirjoja. Ensimmäinen papiamentunkielinen sanomalehti alkoi ilmestyä vuonna 1871.[3]

Nykyisin papiamentu on yksi niistä harvoista Karibian kreolikielistä, joita käytetään laajasti koulutuksessa, mediassa ja poliittikassa.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Papiamentu Ethnologue. SIL International. Viitattu 6.7.2018. (englanniksi)
  2. Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat (4. painos), s. 203. Tampere: Gaudeamus, 2009. ISBN 978-951-662-734-5.
  3. a b Valtonen, Pekka: ”Karibian kielimosaiikki”, Karibian historia. Gaudeamus, 2017. ISBN 978-952-345-516-0.
  4. Salikoko Sangol Mufwene: Papiamentu Encyclopædia Britannica. Viitattu 6.7.2018. (englanniksi)