Hiri-motu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hiri-motu
Oma nimi hiri motu
Muu nimi Police Motu
Tiedot
Alue Papua-Uusi-Guinea Papua-Uusi-Guinea
Virallinen kieli Papua-Uusi-Guinea Papua-Uusi-Guinea
Puhujia 120 000
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen aakkosto
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta kreolikieli
Kieliryhmä englannin kreolit
Kielikoodit
ISO 639-1 ho
ISO 639-2 hmo
ISO 639-3 hmo

Hiri-motu[1] on yksi Papua-Uuden-Guinean virallisista kielistä.

Vain harva puhuu hiri-motua äidinkielenään, mutta toisena kielenään sitä puhuu noin 120 000 ihmistä (1989). Kielellä on kaksi murretta, austronesialainen ja papualainen, joista jälkimmäinen on vakiintuneempi ja laajemmassa käytössä.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiri-motu on myös tunnettu nimellä "poliisi-motu". Nimityksen taustalla on se, että 1800-luvun päättyessä Port Moresbyn poliisikokelaat käyttivät kieltä keskenään. Poliiseja rekrytoitiin Papua-Uuden-Guinean lisäksi myös mm. Salomonsaarilta [3].

Kielen luokittelusta ei ole yksimielisyyttä. Yhtäältä sitä pidetään pidgin- ja/tai kreolikielenä, toisaalta vain motun kielen helpotettuna muotona, jonka perusteella hiri-motu kuuluisi austronesialaisiin kieliin. Ethnologuen mukaan se on motun kieleen pohjautuva pidgin, joskin kielten fonologia ja kielioppi poikkeavat toisistaan siinä määrin, että ne eivät ole keskenään ymmärrettäviä[4]. Lisäksi kielessä on vaikutteita englannista, tok-pisinistä ja polynesialaisista kielistä.

Aikoinaan hiri-motu oli tärkeä osa papualaisten omaa identiteettiä ja aatetta jonka mukaan Papua kuuluu papualaisille. Tok-pisin sen sijaan yhdistettiin perinteisesti pohjoisessa, aiemmin Saksan Uudessa-Guineassa, puhuviin henkilöihin. Tok-pisinin puhujia muutti yhä enenevissä määrin Port Moresbyyn Papua-Uuden-Guinean itsenäistymisen jälkeen, mikä vähitellen syrjäytti kielen hiri-motun.[5][6].

Raamattu on käännetty hiri-motuksi 1994.

Fonologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiri-motussa on 14 konsonanttia. Soinnilliset ja soinnittomat konsonantit on erotettu |-viivalla.

Labiaali Alveolaari Velaari Glottaali
Klusiili p | b t | d k | k
Frikatiivi v s h
Nasaali m n
Tremulantti l
Lateraali r
Puolikonsonantti w

Lähde:[7]

Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vokaaleja on 5. Vokaalit [ɔ] ja [ɛ] merkitään ⟨o⟩ ja ⟨e⟩.

Etu Taka
Suppea i u
Puoliväljä ɛ ɔ
Väljä a

Lähde:[7]

Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Numeraalit 1–10 hiri-motuksi:[8]

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
ta rua toi hani ima tauratoi hitu taurahani taurahani-ta gwauta

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suositukset: Kielten nimiä suomeksi Kotoistus.fi. Viitattu 22.9.2014.
  2. http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=hmo
  3. Terry Crowell: Bislama Reference Grammar, s. 2. University of Hawai'i Press, 2004.
  4. Lewis, M. Paul, Gary F. Simons, and Charles D. Fennig (toim.): Hiri Motu Ethnologue: Languages of the World. 2015. SIL International.
  5. The National: Why don’t so many people speak Hiri Motu these days? The National. 6.10.2017. Viitattu 8.6.2020. (englanniksi)
  6. Holm, John: An Introduction to Pidgins and Creoles, s. 99. Cambridge University Press, 2000. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  7. a b Chatterton, Percy: Say it in Motu 1975. RBA. Viitattu 9.6.2020. (englanniksi)
  8. Dutton, T.E. & Voorhoeve C.L.: Beginning Hiri Motu (s. 57) 1974. The Australian National University. Viitattu 8.6.2020. (englanniksi)
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.