Hiri-motu
| Hiri-motu | |
|---|---|
| Oma nimi | hiri motu |
| Muu nimi | Police Motu |
| Tiedot | |
| Alue |
 Papua-Uusi-Guinea |
| Virallinen kieli |
Papua-Uusi-Guinea |
| Puhujia | 120 000 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen aakkosto |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | kreolikieli |
| Kieliryhmä | englannin kreolit |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | ho |
| ISO 639-2 | hmo |
| ISO 639-3 | hmo |
Hiri-motu[1] on yksi Papua-Uuden-Guinean virallisista kielistä.
Vain harva puhuu hiri-motua äidinkielenään, mutta toisena kielenään sitä puhuu noin 120 000 ihmistä (1989). Kielellä on kaksi murretta, austronesialainen ja papualainen, joista jälkimmäinen on vakiintuneempi ja laajemmassa käytössä.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hiri-motu on myös tunnettu nimellä "poliisi-motu". Nimityksen taustalla on se, että 1800-luvun päättyessä Port Moresbyn poliisikokelaat käyttivät kieltä keskenään. Poliiseja rekrytoitiin Papua-Uuden-Guinean lisäksi myös mm. Salomonsaarilta [3].
Kielen luokittelusta ei ole yksimielisyyttä. Yhtäältä sitä pidetään pidgin- ja/tai kreolikielenä, toisaalta vain motun kielen helpotettuna muotona, jonka perusteella hiri-motu kuuluisi austronesialaisiin kieliin. Ethnologuen mukaan se on motun kieleen pohjautuva pidgin, joskin kielten fonologia ja kielioppi poikkeavat toisistaan siinä määrin, että ne eivät ole keskenään ymmärrettäviä[4]. Lisäksi kielessä on vaikutteita englannista, tok-pisinistä ja polynesialaisista kielistä.
Aikoinaan hiri-motu oli tärkeä osa papualaisten omaa identiteettiä ja aatetta jonka mukaan Papua kuuluu papualaisille. Tok-pisin sen sijaan yhdistettiin perinteisesti pohjoisessa, aiemmin Saksan Uudessa-Guineassa, puhuviin henkilöihin. Tok-pisinin puhujia muutti yhä enenevissä määrin Port Moresbyyn Papua-Uuden-Guinean itsenäistymisen jälkeen, mikä vähitellen syrjäytti kielen hiri-motun.[5][6].
Raamattu on käännetty hiri-motuksi 1994.
Fonologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hiri-motussa on 14 konsonanttia. Soinnilliset ja soinnittomat konsonantit on erotettu |-viivalla.
| Labiaali | Alveolaari | Velaari | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|
| Klusiili | p | b | t | d | k | k | |
| Frikatiivi | v | s | h | |
| Nasaali | m | n | ||
| Tremulantti | l | |||
| Lateraali | r | |||
| Puolikonsonantti | w |
Lähde:[7]
Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vokaaleja on 5. Vokaalit [ɔ] ja [ɛ] merkitään ⟨o⟩ ja ⟨e⟩.
| Etu | Taka | |
|---|---|---|
| Suppea | i | u |
| Puoliväljä | ɛ | ɔ |
| Väljä | a | |
Lähde:[7]
Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Numeraalit 1–10 hiri-motuksi:[8]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ta | rua | toi | hani | ima | tauratoi | hitu | taurahani | taurahani-ta | gwauta |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suositukset: Kielten nimiä suomeksi Kotoistus.fi. Viitattu 22.9.2014.
- ↑ http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=hmo
- ↑ Terry Crowell: Bislama Reference Grammar, s. 2. University of Hawai'i Press, 2004.
- ↑ Lewis, M. Paul, Gary F. Simons, and Charles D. Fennig (toim.): Hiri Motu Ethnologue: Languages of the World. 2015. SIL International.
- ↑ The National: Why don’t so many people speak Hiri Motu these days? The National. 6.10.2017. Viitattu 8.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Holm, John: An Introduction to Pidgins and Creoles, s. 99. Cambridge University Press, 2000. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Chatterton, Percy: Say it in Motu 1975. RBA. Viitattu 9.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Dutton, T.E. & Voorhoeve C.L.: Beginning Hiri Motu (s. 57) 1974. The Australian National University. Viitattu 8.6.2020. (englanniksi)
Agalegan kreoli | Albanyn hollanti† | Antiilien kreoli | Berbicen hollanti† | Ceylonin hollanti | Chagossialainen kreoli | Chavacano | Fa D’ambu | Guadeloupen kreoli | Haitin kreoli | Hiri-motu | Karipúna | Kituba | Kreyol | Kria | Kriol | Louisianan kreoli | Mohawk hollanti† | morisyen | Neekerihollanti† | Norfuk | Palenquero | Papiamentu | Petjo | Pijin | Pitcairnin kieli | Ranskan Guayanan kreoli | Réunionin kreoli | Seychellien kreoli | Skepi† | Sranantongo | Tayo | Tok-pisin | Unserdeutsch