Morisyen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Morisyen
Oma nimi Kreol morisien
Tiedot
Alue Mauritiuksen lippu Mauritius
Puhujia 1 090 000 (2012)
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto Akademi Kreol Morisien
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta kreolikielet
Kieliryhmä ranskan kreolit
ISO 639-3 mfe

Morisyen[1] on Mauritiuksella puhuttu ranskaan pohjautuva kreolikieli. Se on Mauritiuksen de facto kansalliskieli sillä Mauritiuksen perustuslaki ei määrittele mitään kieltä viralliseksi. Kieltä puhuu äidinkielenään 1 090 000 ihmistä [2].

Morisyen on lähempänä Karibialla puhuttuja ranskaan pohjautuvia kreolikieliä kuin läheisellä Réunionin saarella puhuttua réunionnais’ta.[3] Läheisin morisyenin sukukieli on kuitenkin Seychellien kreoli.[4]

Vuonna 2011 morisyenin kielenhuoltoa tekevä Akademi Kreol Morisien julkaisi sekä oikeinkirjoitusohjeen että kieliopin.

Fonologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Morisyenin ääntäminen perustuu ranskaan niin kuin sen oikeinkirjoituskin, mutta varsinkin oikeinkirjoituksessa on pyritty yksinkertaisuuteen ja välttämään päällekkäisyyksiä [5].

Jotkin ranskan äänteet ovat sulautuneet yhteen muiden äänteiden kanssa morisyenissa. Vokaalien kohdalla [y] ja [ø] ovat muuttuneet äänteiksi [i] ja [e]. Konsonanteista [ʃ] sekä [ʒ] ovat sulautuneet äänteisiin [s] ja [z], koska ne eivät ole perinteisesti kuuluneet morisyeniin [6].

Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsonantteja on 22.

Labiaali Dentaali / alveolaari Postalveolaari / palataali Velaari / uvulaari Glottaali
Nasaali m n ɲ ŋ h
Klusiili Soinniton p t k
Soinnillinen b d g
Affrikaatta Soinniton ʧ
Soinnillinen ʤ
Frikatiivi Soinniton f s ʃ*
Soinnillinen v z ʁ
Approksimantti Tavallinen l j
Labialisoitunut w

Äänne [ʃ] on tullut lähinnä englantilaisten lainasanojen mukana ja on vakiintumassa yleiskieleen. Toisinaan myös kirjainyhdistelmä ⟨si⟩ tuottaa kyseisen äänteen. Esim. morisien /moʁiʃen/.

Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vokaaleja on yhteensä 9: niistä 3 on nasaalisia ja 6 oraalisia. Vokaalin pituus ei muuta merkityksiä.

Oraaliset
Etu Keski Taka
Suppea i u
Suolisuppea e o
Puoliavoin ʌ
Avoin a
Nasaaliset
Etu Taka
Välinen ɔ̃
Avoin ɑ̃

Nasaalisuutta merkitään n-kirjaimella, joten ⟨an⟩, ⟨on⟩ ja ⟨in⟩ ovat nasaalisia. Kuitenkin kaksi peräkkäistä n-kirjainta kumoaa nasaalisuuden, joten esim. bonbonn (= karkki) äännetään [ˈbɔ̃.bon].

Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranska kielioppi muodostaa pohjan morisyenin kieliopille, mutta kreolikielille ominaiseen tapaan suurin osa kieliopillisista kategorioista (esim. verbin aikamuodot) ranskalle ominaiset taivutusmuodot ovat korvautuneet erilaisilla partikkeleilla. Esim. partikkeli ti ilmaisee mennyttä aikaa: mo ti koze (minä puhuin).[7]

Substantiivien määräisyyden kategoriat ovat säilyneet eniten ranskan mallin mukaisena, sillä lukusanan enn käyttö epämääräisenä artikkelina on edelleen tavallista (esim. enn lakaz: talo). Määräinen artikkeli on pääte -la (lakaz-la). [8]

Sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Morisyenin sanasto pohjautuu ranskaan, mutta sanoja on myös tullut muun muassa englannista ja tamilista.

Englantilaisia lainoja ovat esim. shopping (ostokset) tai map (kartta). Tamilista tulleita lainoja ovat esim. kali (kaktus: கள்ளி /kalli/), kotomili (korianteri: கொத்துமல்லி /kottumalli/) ja ayo! (oi voi!: ஐயோ! /ayyo/).

Lukusanat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1: enn, 2: de, 3: trwa, 4: kat, 5: sink, 6: sis, 7: set, 8: wit, 9: nef, 10: dis

Persoonapronominit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksikkö Monikko
I pers. mo nou
II pers. to / ou zot
III pers. li zot / bann-la

Yksikön 2. persoonista to on tuttavallisempi kun taas pronominia ou käytetään muodollisissa tilanteissa ja teitittelyssä.

Monikon 3. persoonan pronomia bann-la käytetään pääsääntöisesti vain silloin, kun zot aiheuttaisi sekaannuksen mon. 2. ja 3. persoonien välillä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suositukset: Kielten nimiä suomeksi Kotoistus.fi. Viitattu 1.10.2014.
  2. Lewis, M. Paul, Simons & Charles D. Fennig (eds.): Morisyen Ethnologue: Languages of the World, 19th edition.. 2016. Dallas, Teksas: SIL International. Viitattu 6.1.2019.
  3. Lewis, M. Paul & Simons, Gary F. & Fennig, Charles D.: Morisyen Ethnologue: Languages of the World, Seventeenth edition. Dallas: SIL International. Viitattu 1.10.2014. (englanniksi)
  4. Hammarström, Harald & Forkel, Robert & Haspelmath, Martin & Nordhoff, Sebastian: Morisyen Glottolog 2.3. Leipzig: Max Planck Institute for Evolutionary Anthropology. Viitattu 1.10.2014. (englanniksi)
  5. Carpooran, Arnaud (toim.): Lortograf Kreol Morisien, s. 36-39. Akademi Kreol Morisien, 2011. Teoksen verkkoversio.
  6. Baker, Philip: Kreol. A description of Mauritian creole. Hurst, 1972.
  7. Choy. Paul: Korek – A Biginners Guide To Mauritian Creole, s. 87. Smartwords, 2014.
  8. Police-Michel, Daniella et al.: Gramer Kreol Morisien, s. 52-54. Akademi Kreol Morisien, 2011.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]