Risteilyalus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo matkustajalaivoista, sotalaivatyypistä katso: risteilijä
Suomessa vuonna 2006 rakennettu loistoristeilijä M/S Freedom of the Seas.

Risteilyalus (puhekielessä myös risteilijä), on suuri matkustajalaiva, jota käytetään pääasiassa virkistysmatkailua varten. Toisin kuin linjalaivat joita käytetään matkustamiseen merten yli, risteilyalukset tyypillisesti tekevät meno-paluu matkan pysähtyen välillä satamissa, joissa matkustajat voivat käydä maissa retkillä tai opastetuilla kierroksilla. Vaihtoehtona on myös matkat ilman määränpäätä, jolloin laiva viettää muutaman päivän merellä käymättä satamissa.[1]
Nykypäivän risteilyalukset ovat kömpelömpiä ja hitaampia kuin entisajan linjalaivat. Risteilyalusten rungot eivät ole yhtä jäykkiä, eivätkä ne kestä yhtä hyvin kovaa merenkäyntiä kuin merten ylitykseen suunnitellut linjalaivat.[2] Lisätyt mukavuudet tekevät risteilyaluksista käytännössä kelluvia hotelleja, jotka ovat suunnattu merimatkailusta kiinnostuinelle turisteille.

Vuoteen 2021 mennessä maailmanlaajuisesti käytössä on 324 risteilyalusta, joihin mahtuu yhteensä 581 200 matkustajaa.[3] Risteilymatkailusta on vuosien saatossa muodostunut suuri turismikohde. Alan arvioitu arvo on noin 23,8 miljardia yhdysvaltain dollaria ja matkustajia on noin 13,9 miljoonaa vuonna 2021[4]

Vuoteen 2021 mennessä maailman suurin risteilyalus on Royal Caribbean varustamon M/S Symphony of the Seas[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syntyperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RMS Strathaird, P&O:n risteilyalus 1900-luvun alussa. Yhtiö aloitti luksusristeilyjen tarjoamisen vuonna 1844.

Italiassa, perinteisessä Grand Tourin kohdemaassa, tarjottiin ensimmäinen risteilykokemus Francesco I laivan kyydissä, joka seilasi Molempain Sisiliain kuningaskunnan lipun alla. Laiva valmistui vuonna 1831, ja teki ensimmäisen matkansa Napolista vuonna 1833 suuren mainoskampanijan jälkeen. Laivalla oli kyydissä ylintä luokkaa kaikkialta Euroopasta kun laiva vietti merellä hieman yli kolme kuukautta käyden Taorminassa, Cataniassa, Syrakusassa, Maltalla, Korfussa, Patrassa, Delfoissa, Zákynthosissa, Ateenassa, Smyrnassa ja Konstantinopolissa, viihdyttäen matkustajia tarjoamalla mm. satamissa retkiä ja ohjattuja kierroksia, tanssia, korttipelejä ulkokansilla sekä juhlia.[6][7] Laiva oli kuitenkin vain Euroopan aristokratian käytössä eikä sitä käytetty kaupallisesti.lähde?

P&O esitteli ensimmäisen kerran matkustajaristeilypalveluita vuonna 1844, mainostaessaan merimatkoja mm. Gibraltarille, Maltalle ja Ateenaan. Nykyisten risteilylomien edeltäjänä, nämä matkat olivat ensimmäisiä laatuaan. P&O Cruises on maailman vanhin risteily-yhtiö.[8] Myöhemmin yhtiö ryhtyi tarjoamaan matkoja myös mm. Aleksandriaan ja Konstantinopoliin. 1800-luvun loppupuolella yhtiö koki voimakasta kasvua, jonka aikana yhtiö otti käyttöön jatkuvasti suurempia ja ylellisempiä laivoja, jotka palvelivat paremmin kasvavia markkinoita. Aikakauden huomionarvoisia laivoja olivat esimerkiksi vuonna 1880 rakennettu SS Ravenna, joka oli ensimmäinen laiva jossa oli täysin teräksinen kansirakenne, ja vuonna 1889 rakennettu SS Valetta, joka oli ensimmäinen sähkövalaistuksella varustettu laiva.

Prinzessin Victoria Luise, oli ensimmäinen tarkoitukseen rakennettu risteilyalus.

Prinzessin Victoria Luise oli ensimmäinen yksinomaan risteilytarkoitukseen rakennettu laiva. Laivan suunnitteli Albet Ballin, joka oli Hampurin-Amerikan linjan pääjohtaja. Laiva valmistui vuonna 1900.[9][10]

Luksusristeilyjen harjoittaminen tunkeutui vähitellen mukaan jo vakiintuneeseen Atlantin ylittävään linjaliikenteeseen. Eri yhtiöiden kilpaillessa matkustajista, myös linjalaivoihin -tunnetuimpana mainittakoon RMS Titanic, ruvettiin lisäämään ylellisyyksiä, kuten fine dining ravintoloita, ylellisiä palveluita ja korkean luokan hyttejä. 1800-luvun lopussa Albert Ballin, Hampuri-Amerikka linjan johtaja, oli ensimmäinen, joka siirsi linjalaivansa risteilemään etelän lämpöön pahimpien Atlantin talvien ajaksi. Muut yhtiöt olivat nopeita seuraamaan perässä. Jotkin yhtiöt jopa rakensivat laivoja, jotka oli suunniteltu helposti siirrettäväksi kesän linjaliikenteestä talven risteilytoimintaan.[11] Vuonna 1897 kolme laivaa operoi matkoja Euroopan ja Pohjois Amerikan välillä. Vuoteen 1906 mennessä laivojen määrä oli kasvanut jo seitsemään.

Brittiläiset Inman Line operoi City of Paris -laivaa[12] ja Cunard Line operoi Campania ja Lucania -laivoja.[13] White Star Line operoi Majestic ja Teutonic-laivoja. La Lorraine ja La Savoie laivoja operoi Ranskalainen Compagnie Générale Transatlantique[14]

Ylellisistä linjalaivoista "megalaivoihin"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suihkulentokoneen kehittymisen myötä 1960-luvulla, mannertenväliset matkustajat vaihtoivat laivoista lentokoneisiin, laittaen linjalaivaliikenteen jyrkkään laskuun. Monet linjalaivojen ominaisuudet tekivät niistä huonoja risteilyaluksia kuten esimerkiksi; korkea polttoaineen kulutus, syvä syväys rajoitti moneen satamaan pääsyä ja hytit (usein ikkunattomat) oli suunniteltu matkustajamäärän maksimoimiseen, ei niinkään mukavuuteen.

Queen Elizabeth 2 lanseerattiin uudestaan ylellisenä risteilylinjalaivana matkustajalentokoneen kehittymisen myötä.

Matkustajille tarkoitettu linjalaivaliikenne lakkasi vuonna 1986, lukuun ottamatta Brittiläisen varustamon Cunard Linen operoimaa Atlantin ylitystä, joka oli suunnattu pienelle kohderyhmälle, jossa arvostetaan muutaman päivän avomerimatkaa. Yrityksessään siirtää markkinoiden painopistettä matkustajaliikenteestä risteilyyn, jossa on viihdearvoa, Cunard Line oli edelläkävijänä luksusristeilyssä Atlantin yli Queen Elizabeth 2 aluksellaan. Maailmankuuluja julkisuuden henkilöitä palkattiin matkoille tekemään kabaree esityksiä ja ylitystä markkinoitiin lomana itsessään.

Queen Elizabeth 2 oli myös ensimmäinen matkustajalaiva, jossa otettiin käyttöön "yhden luokan risteily", eli kaikki matkustajat saivat tasavertaista palvelua. Tämä elvytti markkinoita kun kiinnostus ylellisiä risteilyitä kohtaan oli kasvanut Atlantin molemmilla puolilla. 1970-luvun TV-sarja Love Boat auttoi popularisoimaan konseptia pariskunnille eräänlaisena romanttisena kokemuksena.[15] Toinen laiva, joka teki saman muutoksen oli SS Norway, alun perin SS France, muunnettiin risteilykäyttöön Karibialle.

Sovereign of the Seas oli ensimmäinen nykyaikainen loistoristeilijä.

1980 loppupuolella rakennetut nykyaikaiset risteilyalukset, esimerkiksi Sovereign-luokan alukset, jotka rikkoivat SS Norwayn vuosikymmeniä pitämän kokoennätyksen, näyttivät perinteisesti aikoinaan linjalaivoille tyypillisiä ominaisuuksia alusten koossa ja vahvuudessa. Jotkin alukset ovat tehneet säännöllisiä aikataulutettuja matkoja Atlantin yli. Sovereign luokan alukset olivat ensimmäisiä "megalaivoja", jotka rakennettiin massamarkkinoille ja ne olivat myös ensimmäiset alukset joissa oli monikerroksinen atrium lasihisseillä. Näillä aluksilla oli myös ensimmäisenä kokonainen kansi varattu hyteille, joissa oli oma yksityinen parveke. Muutkin laivayhtiöt rakennuttivat pian samankaltaisia laivoja kuten esimerkiksi Carnival Cruise Linesin Fantasy-luokka, joka johti Panamax -tyyppiseen Vista-luokkaan, joka on suunniteltu siten, että kahdella-kolmasosalla ykkösluokan merinäköalahyteistä on oma veranta. Koska oma veranta, ominaisuus joka puuttui vanhoista linjalaivoista, oli erityisen tuottoisa laivayhtiöille, on nykyaikaiset risteilyalukset suunniteltu maksimoimaan tällaiset mukavuudet.

Vuoteen 1975-1980 saakka risteilyt tarjosivat shuffelboardia, kansituoleja ja "juomia aurinkovarjoilla, ja vähän muuta muutamalle sadalle matkustajalle". 1980-luvun jälkeen laivat tarjosivat hieman enemmän mukavuuksia. Tultaessa 2010-luvulle suuret→→ laivat tarjoavat mukavuuksia tuhansille matkustajille.[16]

Vuodesta 2001 lähtien on risteilyalusten määrä kasvanut noin yhdeksällä vuosittain, kaikki vetoisuudeltaan yli 100 000 bruttotonnia. Ainoa linjalaivaan verrattava laiva, joka on rakennettu viimevuosina on Cunard Linen Queen Mary 2, vuonna 2004. Queen Elizabeth 2:n käytöstä poiston jälkeen vuonna 2008, Queen Mary 2 on ainoa Atlantin ylitystä operoiva linjalaiva, vaikkakin laiva näkee myös paljon käyttöä risteilylaivana.

Queen Mary 2 oli aikanaan maailman suurin matkustajalaiva, kunnes Royal Caribbeanin Freedom-luokan alukset ohittivat sen vuonna 2006. Vuosina 2009 ja 2010 käyttöön otetut Royal Caribbeanin omat Oasis-luokan alukset ohittivat Freedom-luokan.[17]Oasis-luokan erottuva ominaisuus on erityisen leveän rungon mahdollistama "avoin atrium" rakenne, jossa on kuuden kannen korkuinen "keskuspuisto" ja "Broadwalk" jonka kulkee aluksen keskellä ja verannat kaikilla kansilla.

Vain kahdessa lyhyessä vuosikymmenessä (1988 - 2009) on matkusta-alusten koko kasvanut kolmanneksen pituutta (268m → 360m), lähes kaksinkertaistunut leveydessä (32,2m → 60,5m), tuplaantunut matkustajamäärissä (2 744  → 5 400) ja triplaantunut vetoisuudessa (73 000GT → 225 000GT).[18]

Laivayhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkustaja-aluksen omistaa ja sitä operoi yleensä laivayhtiö, joka myy risteilymatkoja kuluttajille.[19] Laivayhtiöt toimivat kahdella alalla; ne ovat liikenneyhtiöitä ja viihdeyhtiöitä samanaikaisesti, mikä näkyy laivalla miehistönä, jota johtaa kapteeni sekä vieraanvaraisuushenkilökuntana, jota johtaa "hotellinjohtajaan" verrattava henkilö. Jotkin laivayhtiöt ovat suoria linjalaivayhtiöiden jälkeläisiä kuten esimerkiksi Cunard Line, mutta monet yhtiöt ovat perustetu 1960 -luvulla puhtaasti risteilytoimintaa varten.

Risteilyalustoiminta on historiallisesti ollut epävaakaata. Laivat ovat kalliita sijotuksia, joissa on korkeat ylläpitokulut, jonka seurauksena varausten määrän lasku voi asettaa laivaytiön nopeasti taloudelliseen ahdinkoon. Laivayhtiöt ovat myyneet, remontoineet ja uudelleennimenneet laivoja pysyäkseen jatkuvasti muuttuvien matkailutrendien perässä. Laivat ovat ympärivuorokautisessa käytössä, joten yllättävästä huoltotoimenpiteestä saattaa seurata tuhanisa pettyneitä asiakkaita.[20]

Epäonnistumisien ja yhdistymisien aalto 1990-luvulla johti siihen, että suuret holdingyhtiöt ostivat monia pienempiä laivayhtiöitä, jotka nykyään toimivat tytäryhtiöinä ja brändeinä suurille yhtiöille. Vanhoja brändejä pidetään yllä osittain brändiuskollisuuden vuoksi, mutta näin myös pystytään tarjoamaan eri tasoisia risteilyjä eri brändien alla. Esimerkiksi Carnival Corporation & plc omistaa molemmat Carnival Cruise Linen, joka nähdään enemmän nuoremmille suunnattuina bilelaivoina, sekä Holland America Linen, jonka laivat viljelevät enemmän klassista eleganssia. Vuonna 2004 Carnival yhdisti Cunard Linen pääkonttorin Princess Linen pääkonttoriin Santa Claritaan Californiaan, jotta yhtiöiden hallinto-, rahoitus- ja teknologiapalvelut voitaisiin yhdistää, päättäen Cunardin historian omana (tytär)yhtiönään emoyhtiöstä riippumatta.[21] Cunard kuitenkin sai hieman itsenäisyyttä takaisin vuonna 2009, kun yhtiön pääkonttori siirrettiin Carnival Houseen Southamptoniin.[22] Yleinen käytäntö risteilyalalla luetteloida siirtojen, kauppojen ja uusien tilausten toteuttajaksi[23] pienempi tytäryhtiö eikä suurta holdingyhtiötä. Eli toisin sanoen esimerkiksi Carnival Cruises ja Holland America Line nähdään laivayhtiöinä, kun taas esimerkiksi Carnival Corporation & plc, joka omistaa edellämainitut, nähdään vain laivayhtiöt omistavana holdingyhtiönä. Joitkin laivayhtiöt ovat erikoistuneet vain tietynlaisiin risteilyihin, esimerkiksi Saga Cruisesin risteilyille pääseen vain yli 50 vuotta täyttäneet. Useat yhtiöt tarjoavat "tutkimusmatkoja" esimerkiksi Antarktikselle tai Galápagossaarille. Tällähetkellä kolme suurinta laivaholdingyhtiötä ovat Carnival Corporation & plc, Royal Caribbean Cruises Ltd. ja Norwegian Cruise Line Holdings.

Kaikkien maailman risteilyalusten hyttien määrä on alle 2% maailman hotellihuoneista.[24]

Organisointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riseilyalukset ovat organisoitu lähes samalla tavalla kuin hotellit; täydellä vieraanvaraisuushenkilökunnalla sekä tämän lisäksi mukana on myös normaali laivan miehistö. Kaikkein ylellisimmillä laivoilla ei ole epätavallista nähdä enemmän henkilökuntaa kuin matkustajia.[25]

Ruokailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes kaikilla risteilyillä ruokailu on sisällytetty matkan hintaan. Perinteisesti laivan ravintolat järjestävät kaksi illallistarjoilua päivittäin; aikainen illallinen ja myöhäisillallinen, ja matkustajille on ennaltavaratut ruokailuajat koko matkan ajaksi. Viimeaikaisena trendinä matkustajien on annettu ruokailla vapaasti tahtomaansa aikaan. Järjestämällä kaksi erillistä tarjoilua, luodaan enemmän aikaa valmistaa ruokia ja kyetään takaamaan kaikille vieraille istumapaikka ravintoloissa. Cunard Line ylläpitää perinteistä linjalaivojen luokkajakotapaa järjestämällä omat ruokailutilat eri hyttiluokissa matkustaville matkustajille, kun taas Celebrity Cruisesin ja Princess Cruisesin laivoilla on kaikille yhteinen ruokailutila, mutta mahdollisuus päivittää parempaan erikoisravintolaan ennakkovaraamalla ja maksamalla lisämaksun.

Perinteisen illallisravintolan lisäksi nykypäivän risteilyaluksissa on usein ainakin yksi tai useampi kasuaalimpi buffet ravintola, jotka saattavat olla auki ympärivuorokautisesti ja tarjoavat vaihtelevia ruokia riippuen vuorokaudenajasta tarjotakseen esimerkiksi aamulla aamupalaa tai myöhään illalla pientä purtavaa. Viimevuosina myös erilaisten etnisten ravintoloiden määrä laivoilla on lisääntynyt.[26] Valtaosalla laivoista on myös lukuisi baareja ja yökerhoja matkustajien viihdyttämiseksi, mutta valtaosalla laivayhtiöistä alkoholi ei sisälly lipun hintaan. Laivalla verottomasti ostettu alkoholi sinetöidään ja palautetaan matkustajille kun he poistuvat laivalla matkan päätteeksi.

Laivoilla on yleensä yksi keskuskeittiö, josta palvellaan kaikkia laivan isoja ravintoloita, vaikkakin joillakin erityisravintoloilla on omat keittiöt.

Kuten millä tahansa suurella laivalla, riittävä varustelu on ensisijaisen tärkeää, etenkin risteilyaluksella, joka tarjoilee tuhansia aterioita päivittäin. Esimerkiksi Royal Princess laivan noin 3 500 matkustajan ja noin kahdeksan tonnin ruokalasti pitää purkaa ja lastata jokaisen matkan päätteeksi lyhyessä ajassa.[27]

Muut tilat aluksella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Risteilyaluksien pakokaasupäästöjä, Juneau, Alaska

Matkustaja-alukset tarvitsevat toimiakseen sähköä, joka normaalisti tuotetaan dieselgeneraattoreilla,[28] vaikkakin kasvava määrä aluksia käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua (LNG).[29] Satamassa ollessaan laivat joutuvat pitämään generaattoreitaan käynnissä, jotta laivan sähkölaitteet voidaan pitää päällä, mutta jotkin laivat käyttävät maasähköä jos sitä vain on saatavilla. Dieselgeneraattoreiden käynnissäpidon auiheuttamat pakokaasupäästöt voivat vastata jopa noin 700 kuorma-auton käynnissä pitämistä. Nämä päästöt ovat haitallisia ympäristölle ja ihmisille, etenkin jos satama on asutuskeskuksen läheisyydessä.[30] Nykypäivän risteilyaluksilla on jokin tai kaikki seuraavista tiloista ja mukavuuksista:

  • Casino
  • Kauppoja
  • Kylpylä
  • Kuntosali
  • Kirjasto
  • Teatteri
  • Elokuvateatteri
  • Uima-allas sisällä ja/tai ulkona
  • Poreamme
  • Buffetravintola
  • Lounge
  • Yökerhoja
  • Biljardia
  • Pingispöytiä
  • Sairasosasto ja ruumishuone
  • Näköalatasanne
  • Karaoke
  • Nuorten lounge
  • Lastenhoitopalvelut

Miehistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehistö on yleensä palkattu kolmesta yhteentoista kuukautta kestävillä sopimuksilla, joita voidaan osapuolten sopiessa jatkaa pidemmälle riippen työntekijän työsuorituksesta ja yhtiön tarpeista. Valtaosa[31] työntekijöistä tekee 77 tuntista työviikkoa yhtäjaksoisesti 10 kuukautta, minkä jälkeen on kahden kuukauden loma.[32][33] Palveluhenkilöstöllä ei ole palkallista lomaa, eikä työ kerrytä eläkettä, tehtävän tasosta ja sopimuksen tyypistä riippuen. Muuta kuin palvelustyötä tekevät sekä johtohenkilöstö saavat palkallista lomaa, sairaanhoitovaihtoehtoja, eläkevaihtoehtoja ja voivat osallistua yrityksen tarjoamaan ryhmävakuutukseen.

Työstä maksettu palkka on pientä verrattuna tyypilliseen Länsi-Eurooppalaiseen- tai Pohjois-Amerikkalaiseen tasoon,[33] vaikkakin ravintolahenkilöstöllä on potentiaalia tienata huomattavasti enemmän asiakkailta saatujen tippien avulla. Miehistön jäsenillä juurikaan ei ole omia kuluja laivalla käytännössä lainkaan, sillä lähes kaikkien työntekijöiden sopimukseen sisältyy majoitus, ruokailu, terveydenhoito sekä kuljetukset. Miehistönpalkkaustoimistot monesti käyttävät hyväkseen potentiaalisten työntekijöiden epätoivoa.[34]

Asumisjäjestelyt vaihtelevat yhtiöiden välillä, mutta enemmänkin aluksen sijainnin mukaan. Yleisesti ottaen kaksi työntekijää jakavat yhden hytin suihkulla, lioastolla, tasolla jossa on TV, kun taas ylemmät upseerit saavat omat yksityiset hytit. Miehistölle on omat tilat erillään matkustajien tiloista, ja nämä tilat pitävät sisällään yleensä; sosiaalitilat ja baarit, virkistyshuoneet, rukoushuoneet, kuntosali ja joissain isoimmissa laivoissa jopa omat uima-altaat sekä poreammeet. [35] Monet suurimmat laivayhtiöt palkkaavat palveluhenkilökunnan kehittyvistä maista Aasiasta, Itä-Euroopasta, Karibialta ja Väliamerikasta. Vaikka monien laivayhtiöiden pääkonttorit ovat Yhdysvalloissa, kuten monilla kansainvälisillä laivayhtiöillä, on niiden laivat useimmiten rekisteröity mm Alankomaihin, Britanniaan, Bahamalle ja Panamaan.

Bisnesmalli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 2000 lähtien monet laivayhtiöt ovat hinnoitelleet matkansa siten, että lipun hinta on vain pieni osa tuloista, ja suurempi osa tuloksesta tienataan matkustajan ostoksista laivalla.[33] Matkustajan lipun hintaan sisältyy hyttimajoitus, huonepalvelu, rajoittamattomat annokset pääravintolassa, pääsy esityksiin ja oikeus kuntosaliin sekä uima-altaisiin. Lisämaksusta on saatavilla virvoitusjuomia, alkoholia, risteilyvalokuvia, internetyhteys ja erikoisravintoloita. Yhtiöt tienaavat myös huomattavia summia satamissa järjestetyillä maksullisilla retkillä ja -opastetuilla kierroksilla, jotka ovat järjestetty yhteistyössä paikallisen alihankkijoiden kanssa.[33] Monet yhtiöt myös tienaavat huomattavia provisioita (jopa 40% tuotoista) matkustajien maissa käyttämistä myymälöistä, joita laivoilla mainostetaan suositeltuina kauppoina. Tätä käytäntöä helpottavat nykyaikaiset risteilyterminaalit, joissa on verovapaita kauppoja, jotka ovat vain matkustajien käytössä, eikä niihin ole paikallisilla pääsyä.[33]

Yleensä vastuu matkustamisesta asuinpaikalta risteilyn lähtöpaikkaan on matkustajalla itsellään, mutta jotkin risteily-yhtiöt tarjoavat mahdollisuuden varata kyydin lentokentältä satamaan, näin voi olla varma, ettei laiva lähde ennen kuin matkustaja on kyydissä. Samoin jos matkustaja varaa yhtiön kautta ohjatun retken kohdesatmassa, on laivalla velvollisuus odottaa matkustajan palaamista retkeltä.[36]

Laivojen nimeäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhemmat laivat ovat usein vaihtaneet omistajaa useamman kerran. Yleensä omistajanvaihdoksen yhteydessä laiva remontoidaan ja se saa uuden nimen.

Monilla laivayhtiöillä on yleinen tapa nimetä omat laivat. Jotkin yhtiöt käyttävät omaa nimeään laivan nimen etu- tai pääteliitteenä (esimerkiksi etuliitteenä "Carnival", "AIDA", "Disney" ja "Norwegian" ja pääteliitteenä "Princess"). Jotkin yhtiöt käyttävät nimeämisessä uniikkia sanaa tai lausetta (esimerkiksi etuliite "Pacific" P&O Cruises Australian laivoissa tai loppuliite "of the Seas" Royal Caribbean Internationalin laivoissa sekä "-dam" pääte Holland America Linen laivoissa). Etu- ja pääteliitteiden käyttäminen sallii yhtiöiden kättää monissa laivoissa samoja suosittuja nimiä, mutta silti pitää ne erotettavina toisistaan.

Toiminta-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtaosa risteilyaluksista seilaa Karibialla tai Välimerellä. Monet yhtiöt toimivat myös muualla mm. Alaskassa, Eteläisellä tyynellämerellä, Itämerellä ja Australiassa. Risteilualus, joka siirtyy alueelta toiselle, pitää yleensä aina samalla niinkutsutun siirtymisristeilyn. Tutkimusristeilyt, joita yleensä operoidaan pienemmillä laivoilla, erikoistuvat poikkeuksellisiin kohteisiin kuten esimerkiksi Antarktikselle, Arktikselle tai Galápagossaarille.

Telakat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Risteilyalusten rakennusmarkkinoita hallitsee kolme Eurooppalaista yhtiötä ja yksi Aasialainen yhtiö:

Myös monet muut telakat ovat rakentaneet paljon risteilyaluksia, yksikään muu telakka ei yllä samoihin lukemiin yhdenkään edellämainitun kanssa.

Turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merirosvous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Merirosvous

Koska suurin osa risteilymatkustajista on varakkaita ja heillä on huomattava lunnaspotentiaali, puhumattakaan heidän mukanaan kantamasta käteis- ja korumäärästä, on risteilyaluksiin kohdistettu useita merirosvohyökkäyksiä, kuten esimerkiksi Seabourn Spirit ja MSC Melody [37]

Tästä johtuen monilla laivoilla ollan varauduttu merirosvoihin moninaisin keinoin. Vaikka useimmat kauppamerenkulkuyritykset ovat yleensä välttäneet miehistön tai vartijoiden aseistamista turvallisuussyistä, vastuusta ja niiden maiden lakien noudattamisesta, joissa risteilyalukset ovat, on risteilyaluksissa pienaseita (yleensä puoliautomaattisia pistooleita), joita säilytetään turvallisessa kassakaapissa johon on pääsy vain kapteenilla, joka jakaa ne valtuutetulle henkilöstölle, kuten turvahenkilöstölle tai aseiden päällikölle. Laivojen omat korkeapaine paloletkut ovat myös käyttökelpoinen väline merirosvojen etäällä pitämiseen, itse laiva voidaan myös ohjata törmäämään yleensä melko pieneen merirosvoveneeseen. Käytössä on myös LRAD, akustinen tykki, jota käytettiin onnistuneesti Seabourn Spiritin puolustamiseen.[37][38]

Rikollisuus laivalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen matkan alkua matkustajat seulotaan metallinpaljastimella. Matkustajien matkalaukut läpivalaistaan matkatavaroita saatetaan tutkia laitteella, joka havaitsee jäänteitä räjähdeaineista. Turvatoimilla pyritään estämään huumeiden, aseiden sekä muun kielletyn tavaran pääsyä mukaan risteilylle. Turvatoimet kiristyivät huomattavasti Syyskuun 11. päivän terroritekojen jälkeen, ja ovat nykyään lähes samanlaiset kuin lentokentällä. [39][40]

Turvatarkastusten lisäksi matkustajille usein annetaan laivakohtainen henkilökortti, joka tulee näyttää laivasta poistuessa ja laivaan tultaessa. Tällä vältetään ei toivottujen henkilöiden pääseminen laivaan, ja myös laivan miehistö pysyy perillä keitä laivalla on.[41] Laivakohtainen henkilökortti toimii myös matkustajan avaimena hyttiin. Laivoilla on myös kattava valvontakamerapeittävyys.

Yli laidan hukkumiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkustajia ja miehistöä joskus hukkuu pudotessaan yli laidan. Sitten vuoden 2000, yli 300 ihmistä on pudonnut risteilyaluksen tai suuren matkustajalautan kyydistä, joka tekee keskimäärin 1,5 ihmistä kuukaudessa. Näistä noin 17-25% onnistuttiin pelastamaan. Kriitikot syyttävät alaa alkoholin mainostamisesta laivoilla, joka johtaa monesti makustajan kuolemaan sekä työntekijöiden huonoja työoloja, joka johtaa miehistön itsemurhiin.[42]

Vakaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyaikaiset risteilyalukset ovat korkeita, mutta pysyvät silti vakaina suhteellisen matalan painopisteen vuoksi. Tämä on saavutettu laivojen avoimella rakenteella, kevyen alumiinin käytöllä, erikoislujan teräksen sekä muiden kevyiden rakennusmateriaalien avulla laivojen ylärakenteissa. Myös se fakta, että laivan painavimmat osat; moottorit, voimansiirto, propulsio, polttoainetanki yms. sijaitsee aluksen alaosassa, siirtävät painopistettä alemmas. Vaikka alukset näyttävät korkeilta, oikeanlainen painon jakautuminen ja riittävän alhainen painopiste pitää ne vakaina. [43][44]

Vaikka valtaosa laivoista on varustettu evävakaimilla, joilla vähennetään laivan keikkumista kovassa merenkäynnissä, on nämä vakaimet vain matkustajien sekä miehistön mukavuutta varten. Laivan tulee pysyä kovassakin merenkäynnissä pystyssä myös ilman evävakaimia.

Ympäristövaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurilta osin sääntelemätön risteilyala on merkitävä uhka merielämälle, ilmastolle sekä ihmisten terveydelle.

Laivojen aiheuttamat suuret pakokaasupäästöt ovat merkittävä terveysuhka satamakaupungeissa asuville ihmisille. Pakokaasupäästöjen lisäksi monet laivat ovat jääneet kiinni mm. jätteiden, polttoaineen sekä viemäriveden laskemisesta suoraan mereen.[45] Ranskassa Marseillesin kaupungin ilmansaasteista noin 10% tulee suoraan merenkulusta. Kaupungin asukkaat ovat valittaneet huonontuneesta ilman laadusta ja lisääntyneistä terveysongelmista, kun kaupungin satamissa käy yhä enemmän ylellisiä risteilyaluksia. Yli 50 000 Eurooppalaisen arvioidaan kuolevan ennenaikaisesti laivojen aiheuttamien päästöjen vuoksi.[45]

Keskikokoinen risteilyalus polttaa vuorokaudessa noin 150 tonnia[46] raskasta polttoöljyä, joka on "likainen" polttoaine, minkä polttamisesta vapautuu suuri määrä hiilidioksidia sekä myös suuri määrä myrkyllistä rikkidioksidia, pienhiukkasia sekä raskasmetalleja.[47] Suuren risteilyaluksen hiilidioksidipäästöt vastaavat noin 83 700 henkilöauton päästöjä, pienhiukkaspäästöt 1,05 miljoonan henkilöauton päästöjä ja rikkidioksidipäästöt 376 miljoonan henkilöauton pästöjä.[30]

Valtamerilaivojen aiheuttama melu vaikeuttaa valaiden kommunikointia.

Risteilyaluksista lähtee huomattava määrä melusaastetta. Normaalin moottori- ja potkurimelun lisäksi huomattava määrä meteliä lähtee myös laivan viihdetoiminnasta. Laivan äänet välittyvät tehokkaasti laivan runkoa pitkin mereen, jossa se häiritsee merieläimiä kulkiessaan pitkiä matkoja. Erityisesti valaat ja delfiinit ovat herkkiä tälle metelille, koska näiden kommunikointi perustuu äänen kulkemiseen vedessä, minkä laivojen meteli usein peittää alleen, hankaloittaen eläimien kommunikointia, lisääntymistä sekä vaurioittaa niiden kuuloa.[48][49] Risteilyaluksilla on usein tapana laskea valtavia määriä viemärivettä, ruokajätettä ja öljyistä pilssivettä suoraan mereen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että meressä hajoava jäte luo happoa meriveteen ja laskee meren paikallista happipitoisuutta, jonka seurauksena haitalliset levät ovat päässeet lisääntymään liiaksi, joka on merkittävä uhka mm. koralliriutoille.[50]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. De Santiago, Erin: 3 Day Cruise to Nowhere Options cruises.lovetoknow.com. Viitattu 2.10.2021. (englanniksi)
  2. Crow, Melinda: What Is the Difference Between an Ocean Liner and Cruise Ship? cruisecritic.com. Viitattu 2.10.2021. (englanniksi)
  3. 2021 Worldwide Cruise Line Passenger Capacity cruisemarketwatch.com. Viitattu 2.10.2021. (englanniksi)
  4. 2021 Worldwide Cruise Line Market Share cruisemarketwatch.com. (englanniksi)
  5. Leasca, Stacey: Royal Caribbean Just Beat Its Own Record For World's Largest Cruise Ship Travel+Leisure. 23.3.2018. Viitattu 2.10.2021. (englanniksi)
  6. Yeoman, Ian & McMahon-Beattie, Una: The Future Past of Tourism: Historical Perspectives and Future Evolutions. Channel View Publications, 2019. ISBN 9781845417093. (englanniksi)
  7. Collard Ian: The British Cruise Ship An Illustrated History 1844-1939. Amberley Publishing Limited, 2013. ISBN 9781445621302. (englanniksi)
  8. CRUISE NEWS JUNE 2012 btnews.co.uk. Viitattu 2.10.2021. (englanniksi)
  9. Quartermaine, Peter: ”History and Culture”, Cruise: Identity, Design and Culture. Laurence King Publishing, 2006. ISBN 9781856694469. (englanniksi)
  10. Austin, Daryl: The History of the World’s First Cruise Ship Built Solely for Luxurious Travel Smithsonian Magazine. 22. heinäkuuta 2021. Viitattu 2.10.2021. (englanniksi)
  11. The history of cruises: The journey is the reward hamburgcruisedays.de. Arkistoitu 9.1.2014. Viitattu 2.10.2021. (englanniksi)
  12. Kludas, Arnold: Record breakers of the Noth Atlantic, Blue Riband Liners 1838-1953. Potomac Books, 1999. ISBN 1574883283. (englanniksi)
  13. Warren, Mark: The Cunard Royal Mail Twin-screw Steamers Campania and Lucania. Patrick Stephens Limited, 1993. ISBN 978-1-85260-148-5. (englanniksi)
  14. Ships of Compagnie Générale Transatlantique Frenchlines.com. Arkistoitu 4.10.2013. Viitattu 2.10.2021. (englanniksi)
  15. Cruise Industry Trends From the 70s to 90s JobMonkey. Viitattu 3.10.2021. (englanniksi)
  16. Best, Keilani: Cruise group celebrates growth of 'floating cities' 17.3.2010. Florida Today. Arkistoitu 5.9.2010. Viitattu 3.10.2021. (englanniksi)
  17. Aunila, Seija: Maailman suurin risteilijä tehtiin Turussa 30.10.2009. YLE. Viitattu 3.10.2021.
  18. Saunders, Aaron: Giants of the Sea: The Ships that Transformed Modern Cruising. Seaforth Publishing, 2013. ISBN 978-1848321724. (englanniksi)
  19. Define Cruise Line Travel Industry Dictionary. Arkistoitu 24.4.2019. Viitattu 3.10.2021. (englanniksi)
  20. Walker, James: What cruise lines don't want you to know 14.2.2013. CNN. Viitattu 3.10.2021. (englanniksi)
  21. Carnival to move Cunard line's operations to California 17.7.2004. The New York Times. Viitattu 3.10.2021.
  22. Hamilton, Keith: Carnival UK moves into new Southampton headquarters 20.7.2009. Southern Daily Echo. Viitattu 3.10.2021.
  23. Cruise Ship Orderbook Cruise Industry News. Viitattu 3.10.2021. (englanniksi)
  24. Matousek, Mark: The CEO of Carnival reveals the cruise industry's greatest challenge right now 29.4.2019. Insider. Viitattu 3.10.2021. (englanniksi)
  25. Wolber, Ben & Papathanassis, Alexis: The business and management of ocean cruises. CABI, 2012. ISBN 9781845938468. (englanniksi)
  26. Lallani, Shayan S.: Mediating cultural encounters at sea: dining in the modern cruise industry. Journal of Tourism History, 2017. doi:10.1080/1755182X.2017.1386725. (englanniksi)
  27. Porter, Lizzie: How cruise lines mop up after 3,500 passengers - and brace themselves for thousands more 10.3.2016. The Telegraph. Viitattu 3.10.2021. (englanniksi)
  28. How is Power Generated and Supplied on a Ship? viimeisin päivitys 22.9.2021. Marine Insight. Viitattu 3.10.2021. (englanniksi)
  29. Why More LNG-Powered Cruise Ships Are Being Built 24.7.2019. Hellenic Shipping News Worldwide. Viitattu 3.10.2021. (englanniksi)
  30. a b Taylor, Matthew: Air pollution fears fuel fight against new London cruise ship terminal 26.9.2018. The Guardian. Viitattu 3.10.2021. (englanniksi)
  31. What Working on Cruise Ships is Really Like: Pros & Cons 19.9.2020. Wander Eat Write. Viitattu 3.10.2021. (englanniksi)
  32. Klein, Ross A.: High seas, low pay 2001. Cruise junkie. Viitattu 3.10.2021. (englanniksi)
  33. a b c d e Klein, Ross A.: The cost of cruising 13.4.2010. Vancouver observer. Viitattu 3.10.2021. (englanniksi)
  34. Oyogoa, Francisca: Cruise Ships: Continuty and Change in the World System. Journal of World-Systems Research, 2016. University of Pittsburg. doi:10.5195/jwsr.2016.613. (englanniksi)
  35. Cruise ship jobs - Frequently asked questions Cruise Ship Jobs. Viitattu 3.10.2021. (englanniksi)
  36. Mullally, Linda B.: In search of bargains at sea: Deciphering the deals from cruise lines Monterey Herald. Viitattu 3.10.2021. (englanniksi)
  37. a b Hooper, John: Italian cruise ship fends off pirates with gunfire The Guardian. Viitattu 3.10.2021. (englanniksi)
  38. 'I beat pirates with a hose and sonic cannon' BBC News. Viitattu 3.10.2021. (englanniksi)
  39. Devaney, Tim: Cruise ships face airport-style security measures The Hill. Viitattu 3.10.2021. (englanniksi)
  40. Vaux, Robert: International Cruise Ship Security Issues USA Today. Viitattu 3.10.2021. (englanniksi)
  41. Tightening cruise ships’ security: State of access control solutions onboard passenger ships Source Security. Viitattu 3.10.2021. (englanniksi)
  42. Spinks, Rosie: People fall off cruise ships with alarming regularity. Can anything be done to stop it? 17.12.2018. Quartz. Viitattu 3.10.2021. (englanniksi)
  43. Why aren’t cruise ships top heavy? Beyond Ships. Viitattu 3.10.2021. (englanniksi)
  44. Marks, Paul: How stable are cruise ships like the Costa Concordia? 16.1.2012. New Scientist. Viitattu 3.10.2021. (englanniksi)
  45. a b Ellsmoor, James: Cruise Ship Pollution Is Causing Serious Health And Environmental Problems 26 huhtikuuta 2019. Forbes. Viitattu 4.10.2021. (englanniksi)
  46. A cruise ship's emissions are the same as 1 million cars: report 8.9.2017. CBC Radio. Viitattu 4.10.2021. (englanniksi)
  47. Schlagwein, Felix: Are cruise ships climate killers? 21.6.2019. DW News. Viitattu 4.10.2021. (englanniksi)
  48. 8 Ways Cruise Ships Can Cause Marine Pollution 6.9.2021. Marine Insight. Viitattu 4.10.2021. (englanniksi)
  49. Livermore, Sharon: ocean noise quiets during the COVID-19 pandemic 28.12.2020. iFaw. Viitattu 4.10.2021. (englanniksi)
  50. Dasgupta, Soumyajit: How Ships are Destroying Coral Reefs Around the World? 24.12.2019. Marine Insight. Viitattu 4.10.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luokka:Laivatyypit * Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Cruise Ship