Zákynthos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Zákynthos
Ζάκυνθος
Zákynthoksen saari satelliittikuvassa.
Zákynthoksen saari satelliittikuvassa.

{{{alt}}}
Zákynthos
Maantiede
Sijainti 37°47′32″N, 20°45′28″E
Saariryhmä Jooniansaaret
Merialue Välimeri
Vesialue Joonianmeri
Pinta-ala 406 km²
Korkein kohta Vrachíonas, 756 m
Valtio
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Alue Jooniansaaret
Alueyksikkö Zákynthos
Kunta Zákynthos
Väestö
Väkiluku 40 758
Suurin kaupunki Zákynthos
Kielet kreikka

Zákynthos (kreik. Ζάκυνθος; myös Zákinthos; ital. Zante) on Kreikan saari, joka kuuluu Jooniansaarten saariryhmään. Saaren pinta-ala on 406 neliökilometriä ja asukasluku 40 758 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Zákynthos kuuluu Zákynthoksen kuntaan, Zákynthoksen alueyksikköön ja Jooniansaarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Zákynthoksen kaupunki.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zákynthos sijaitsee Välimereen kuuluvassa Joonianmeressä Peloponnesoksen niemimaan länsirannikon edustalla. Se on Jooniansaarten eteläisin saari. Sitä lähin suurempi saari on Kefaloniá noin 8 meripeninkulmaa (noin 15 kilometriä) pohjoiseen. Etäisyys mantereeseen on noin 10 meripeninkulmaa (noin 19 kilometriä).

Kooltaan Zákynthos on Jooniansaarista kolmanneksi suurin ja kaikista Kreikan saarista 11. suurin. Suurin osa saaresta on kalkkikalliota. Saaren korkein kohta on Vrachíonas (756 metriä).

Hallinto, kaupungit ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Zákynthoksen kunta

Zákynthos kuuluu hallinnollisesti Zákynthoksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria. Vuoteen 2011 saakka saari jakautui kuuteen kuntaan. Kunta kuuluu ainoana Zákynthoksen alueyksikköön.[1]

Saaren suurimmat asutukset ovat Zákynthoksen kaupunki (9 772 asukasta), joka sijaitsee saaren itärannikolla, sekä Gaïtáni (1 899 asukasta), Mouzáki (1 702), Ampelókipoi (1 606), Katastári (1 378), Lithakiá (1 307) ja Vanáto (1 045).[1] (Katso myös: Luettelo Zákynthoksen kunnan kaupungeista ja kylistä.)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Navágion ranta eli ”Salakuljettajien poukama”.

Zákynthos on ollut asuttu neoliittiselta kaudelta lähtien. Antiikin aikana saari oli suhteellisen vauras, ja sen asukkaat perustivat siirtokuntia muun muassa Kreetalle, Parokselle ja nykyiseen Espanjaan. Persialaissodissa saari oli puolueeton ja peloponnesolaissodassa Ateenan puolella. Ateenan kärsittyä tappion Sisilian sotaretkellä saari päätyi Spartan valtapiiriin.[2]

Myöhemmin Zákynthos päätyi ensin Makedonian ja sitten Rooman vallan alle. Bysantin kukistuttua saari päätyi venetsialaisten ja frankkien vallan alle. Venetsialaisvalta kesti vuodet 1482–1797. Tuona aikana se sai italialaisen nimensä Zante. Venetsialaisajan jälkeen saari kuului Napoleonin sotien seurauksena Ranskalle vuodesta 1797 ja Isolle-Britannialle vuosina 1815–1864. Tuolloin saari oli osa Jooniansaarten yhdysvaltoja, joka oli Britannian protektoraatti. Zákynthoksesta tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vuonna 1864.[2]

Saari kärsi paljon tuhoja suuresssa Joonianmeren maanjäristyksessä vuonna 1953. Monet rakennukset pyrittiin kuitenkin rakentamaan ennalleen.[3]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zákynthoksen pohjoisrannikolla sijaitsevat Sinisiksi luoliksi kutsutut meriluolat. Laganáksen lahti tunnetaan Kilpikonnalahtena sen rannalla pesivien merikilpikonnien, valekarettikilpikonnien, ansiosta. Saaren luoteisrannikolla sijaitseva Navágion ranta eli ”Salakuljettajien poukama” on suosittu ja laivanhylkyineen usein kuvattu retkikohde.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. a b Zakynthos History Greeka.com. Viitattu 3.8.2015.
  3. a b ”Zakynthos / Zante”, Greek Island Hopping 2008, s. 594–597. Thomas Cook Publishing, 2008. IBSN 978-1-84157-839-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]