Tämä on lupaava artikkeli.

Antidragonéra

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Antidragonéra
Αντιδραγονέρα
Muut nimet
Mikrí Dragonéra
Μικρή Δραγονέρα
Sijainti
Saariryhmä
Vesialue
Merialue
Pinta-ala
0,15 km² [3]
Väestö
Asukasluku
0[1]
Kieli

Antidragonéra (kreik. Αντιδραγονέρα) eli Mikrí Dragonéra (kreik. Μικρή Δραγονέρα) on pieni Kreikan saari, joka kuuluu Jooniansaarten saariryhmään ja sijaitsee Kytheran saaren kaakkoisrannikon edustalla. Saari on asumaton.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä ja Jooniansaarten saariryhmässä sijaitseva Antidragonéran saari yhdessä lähisaartensa kanssa muodostaa Kytheran kunnan, joka kuuluu Saarten alueyksikköön ja Attikan alueeseen.[2][4] Pinta-alaa Antidragonéralla on 0,15 neliökilometriä ja saaren korkein kohta on 40 metriä merenpinnan yläpuolella.[3]

Antidragonéra yhdessä Kytheran saaren pohjois- ja itärannikolla olevien alueiden sekä lähistöllä sijaitsevien pienten Dragonéran, Prasonísin, Fidonísin, Kapéllon, Koufón ja Avgón asumattomien kalliosaarten kanssa muodostaa Natura 2000 -verkostoon kuuluvan suojelualueen, jolla on kokoa 53,9 neliökilometriä.[5][6] Natura 2000 -alue on tärkeä rannikon jyrkänteiden lajeille, pesiville merilinnuille sekä muuttolinnuille. Alueen uhkana ovat saarille tuodut rotat sekä ohikulkevien laivojen mahdolliset öljypäästöt. Esimerkiksi vuonna 2000 Prasonísin saarelle haaksirikkoutui alus, josta mereen päässyt raskas polttoöljy aiheutti laajan alueen saastumisen. Myös metsästys, hallitsematon laidunnus ja tuli ovat suojelualueen uhkia.[1]

Antidragonéralla, kuten muillakin pienillä saarilla, on selkeät kasvillisuusvyöhykkeet. Rantavyöhykkeellä kasvaa suolakkokasveja, kuten Caryophyllales-lahkoon kuuluva Frankenia hirsuta ja maitteiden sukuun kuuluva Lotus cytisoides. Seuraavalla vyöhykkeellä sisämaahan päin kasvaa suolakkokasvien lisäksi phryganan lajeja. Tämä vyöhyke ei ole enää suolaisen meriveden huuhtomaa aluetta. Sisimmällä vyöhykkeellä kasvaa enimmäkseen phryganan kasvilajeja, kuten tyräkkien sukuun kuuluva Euphorbia dendroides, huulikukkaiskasvien heimoon kuuluva Teucrium polium sekä sykerötimjami.[1] Kaikkiaan saarelta on löydetty 88 eri taksonia.[3]

Arkeologiset kaivaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antidragonéralla on maanjäristysten jumalalle Poseidonille omistettu pyhäkkö. Arkeologi Áris Tsaravópoulos johti 1990-luvun lopulla kaivauksia, joissa löytyi satoja hellenistiselle kaudelle ajoitettuja kolikkoja. Kolikot ovat peräisin 54 eri kaupungista ja kuningaskunnasta Välimeren ja Mustanmeren alueelta. Lisäksi kaivauksissa löydettiin amfora ja joitain maljakoita.[7]

Arkeologi Dimítrios Kourkouméliksen johdolla puolestaan tehtiin vuosina 1993-2004 merenalaisia arkeologisia kaivauksia saaren ympäristössä. Antidragonéran pohjoisrannikon tuntumasta löydetystä, mahdollisesti 300-luvulla eaa. uponneesta hylystä löydettiin yhdeksän kappaletta kiilanmuotoisia kiviankkureita. Samanlaisia ankkureita on löydetty myös muun muassa 300-luvulta eaa. peräisin olevasta hylystä Italian Tarantonlahdesta sekä Zean satamasta Kreikan Pireuksesta. Hylyn kaivaukset alkoivat vuonna 1994 ja päättyivät vuonna 2000. Ankkureiden lisäksi hylystä löytyi keramiikkaa, kuten lautasia, amforan sirpaleita, öljylamppuja, suolasirottimia sekä pithos. Myös pronssinen kattilan osa ja survimia paljastui hylystä. Kaikkien näiden tavaroiden on arveltu kuuluneen uponneen aluksen miehistölle. Aluksen lastina on arveltu olleen tuoretuotteita. Nykyisin löydetyistä ankkureista neljä on esillä Kytheran arkeologisessa museossa.[7][8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • GR3000013 (pdf) 1997 (2009 päivitetty). Υπουργείο Περιβάλλοντος, Χωροταξίας και Δημοσίων Έργων et al. Viitattu 10.3.2012. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Υπουργείο Περιβάλλοντος, Χωροταξίας και Δημοσίων Έργων et al. 1997, s. 8
  2. a b ANTIDRAGONERA (MTT), Isolated island, KYTHIRA GTPnet). Viitattu 10.3.2012. (englanniksi)
  3. a b c Panitsa, Maria et al.: Contribution to the study of the flora and vegetation of the Kithira island group: Offshore islets of Kithira (S Aegean, Greece). Willdenowia: Annals of the Botanic Garden and Botanical Museum Berlin-Dahlem, 25.8.2004, 34. vsk, nro 2, s. 103. Botanic Garden and Botanical Museum Berlin-Dahlem, Freie Universität Berlin. ISSN 0511-9618. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 10.3.2012. (englanniksi)
  4. Πρόγραμμα 'Καλλικράτης' (Ενημερώσεις μέχρι 31/12/2010) (xls) 2010. Ελληνική Στατιστική Αρχή. Viitattu 10.3.2012. (kreikaksi)
  5. Υπουργείο Περιβάλλοντος, Χωροταξίας και Δημοσίων Έργων et al. 1997, s. 1–2
  6. Natura 2000 Viewer European Environment Agency (EEA). Viitattu 10.3.2012. (englanniksi)
  7. a b The Historical Monuments of Kythera Visit Kythera. Viitattu 10.3.2012. (englanniksi)
  8. The wreck at Antidragonera, Kythera, 4 th c. BC. Ινστιτούτο Εναλίων Αρχαιολογικών Ερευνών (I.EN.A.E). Viitattu 10.3.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]