Dragonéra

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Kreikan saarta. Dragonera on myös saari Espanjassa.
Dragonéra
Δραγονέρα
Dragonera.jpg

Dragonéran saarta.

Muut nimet
Megáli Dragonéra
Μεγάλη Δραγονέρα
Sijainti
Saariryhmä
Vesialue
Merialue
Pinta-ala
0,32 km² [3]
Väestö
Asukasluku
0[1]
Kieli

Dragonéra (kreik. Δραγονέρα) eli Megáli Dragonéra (kreik. Μεγάλη Δραγονέρα) on Kreikalle kuuluva pieni asumaton saari Välimeressä Kytheran saaren kaakkoisrannikon edustalla.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä ja Jooniansaarten saariryhmässä sijaitseva Dragonéran saari yhdessä lähisaartensa kanssa muodostaa Kytheran kunnan, joka kuuluu Saarten alueyksikköön ja Attikan alueeseen.[2][4] Pinta-alaa Dragonéralla on 0,32 neliökilometriä ja saaren korkein kohta on 36 metriä merenpinnan yläpuolella.[3]

Dragonéra yhdessä Kytheran saaren pohjois- ja itärannikolla olevien alueiden sekä lähistöllä sijaitsevien pienten Antidragonéran, Prasonísin, Fidonísin, Kapéllon, Koufón ja Avgón asumattomien kalliosaarten kanssa muodostaa Natura 2000 -verkostoon kuuluvan suojelualueen, jolla on kokoa 53,9 neliökilometriä.[5][6] Natura 2000 -alue on tärkeä rannikon jyrkänteiden lajeille, pesiville merilinnuille sekä muuttolinnuille. Alueen uhkana ovat saarille tuodut rotat sekä ohikulkevien laivojen mahdolliset öljypäästöt. Esimerkiksi vuonna 2000 Prasonísin saarelle haaksirikkoutui alus, josta mereen päässyt raskas polttoöljy aiheutti laajan alueen saastumisen. Myös metsästys, hallitsematon laidunnus ja tuli ovat suojelualueen uhkia.[1]

Dragonéralla, kuten muillakin pienillä saarilla, on selkeät kasvillisuusvyöhykkeet. Rantavyöhykkeellä kasvaa suolakkokasveja, kuten Caryophyllales-lahkoon kuuluva Frankenia hirsuta ja maitteiden sukuun kuuluva Lotus cytisoides. Seuraavalla vyöhykkeellä sisämaahan päin kasvaa suolakkokasvien lisäksi phryganan lajeja. Tämä vyöhyke ei ole enää suolaisen meriveden huuhtomaa aluetta, vaikka saa yhä suolapärskeitä. Sisimmällä vyöhykkeellä kasvaa enimmäkseen phryganan kasvilajeja, kuten tyräkkien sukuun kuuluva Euphorbia dendroides, huulikukkaiskasvien heimoon kuuluva Teucrium polium, sykerötimjami ja mastiksipistaasi.[1][7] Kaikkiaan saarelta on löydetty 109 eri taksonia.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Panitsa, Maria et al.: Contribution to the study of the flora and vegetation of the Kithira island group: Offshore islets of Kithira (S Aegean, Greece). Willdenowia: Annals of the Botanic Garden and Botanical Museum Berlin-Dahlem, 25.8.2004, 34. vsk, nro 2. Botanic Garden and Botanical Museum Berlin-Dahlem, Freie Universität Berlin. ISSN 0511-9618. Artikkelin verkkoversio Viitattu 10.3.2012. (englanniksi)
  • GR3000013 (pdf) 1997 (2009 päivitetty). Υπουργείο Περιβάλλοντος, Χωροταξίας και Δημοσίων Έργων et al. Viitattu 10.3.2012. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Υπουργείο Περιβάλλοντος, Χωροταξίας και Δημοσίων Έργων et al. 1997, s. 8
  2. a b DRAGONERA (MTT), Small island, KYTHIRA GTPnet). Viitattu 10.3.2012. (englanniksi)
  3. a b c Panitsa et al. 2004, s. 103
  4. Πρόγραμμα 'Καλλικράτης' (Ενημερώσεις μέχρι 31/12/2010) (xls) 2010. Ελληνική Στατιστική Αρχή. Viitattu 10.3.2012. (kreikaksi)
  5. Υπουργείο Περιβάλλοντος, Χωροταξίας και Δημοσίων Έργων et al. 1997, s. 1–2
  6. Natura 2000 Viewer European Environment Agency (EEA). Viitattu 10.3.2012. (englanniksi)
  7. Panitsa et al. 2004, s. 113

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]