Meganísi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Meganísi
Μεγανήσι
Spilio1, Meganisi.jpg

Meganísin saarta.

Sijainti
Saariryhmä
Vesialue
Merialue
Korkein kohta
301 m
Pinta-ala
22,356 km²
Väestö
Asukasluku
1 040
Kieli

Meganísi (kreik. Μεγανήσι) on Kreikan saari, joka kuuluu Jooniansaarten saariryhmään ja tarkemmin Tilevoḯdes-saariin. Saaren pinta-ala on 22,356 neliökilometriä ja asukasluku 1 040 (2011). Hallinnollisesti Meganísi kuuluu Meganísin kuntaan, Lefkaksen alueyksikköön ja Jooniansaarten alueeseen. Saaren pääkylä on Katoméri.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meganísin Spartochórin kylä.

Meganísi sijaitsee Välimereen kuuluvassa Joonianmeressä heti Lefkaksen itäpuolella. Saaret erottaa noin kilometrin levyinen salmi. Meganísin muut lähimmät suuremmat saaret ovat Arkoúdi ja Átokos eteläpuolella sekä Kálamos ja Kastós itäpuolella.

Saaren korkein kohta on 301 metriä. Saaren pääelinkeinot ovat turismi, kalastus ja maanviljely.[2]

Hallinto ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Meganísin kunta

Meganísi kuuluu hallinnollisesti Meganísin kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[1]

Saaren suurimmat asutukset ovat pääkylä Katoméri (455 asukasta), pääsatama Spartochóri (382) sekä kalastajakylä Vathý (203).[1] Katoméri sijaitsee sisämaassa saaren itäosassa. Sekä Spartochóri että Vathý sijaitsevat luonnonsatamalahdissa saaren pohjoisrannikolla. (Katso myös: Luettelo Meganísin kunnan kylistä ja saarista.)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meriluola Meganísin saarella.

Ensimmäiset merkit asutuksesta Meganísillä ovat peräisin neoliittiselta kaudelta. Antiikin aikana saari tunnettiin nimellä Tafos. Nimi oli peräisin kreikkalaisen mytologian Tafoksesta, joka oli Poseidonin poika ja alueen myyttinen hallitsija. Roomalaisten lähteiden mukaan Kaprian saari eli nykyinen Capri olisi ollut tafoslaisten siirtokunta.[2]

Meganísin historia seuraa pääosin sen suuremman naapurin Lefkaksen vaiheita. Saari oli Korintin siirtokuntana 600-luvulta eaa. lähtien. Roomalaiset valloittivat sen vuonna 197 eaa. Vuonna 1204 saari siirtyi Bysantilta Venetsian vallan alle. Se oli frankkivallan alla vuosina 1294–1479 ja tämän jälkeen osmanivallan alla. Venetsialaiset saivat saaren haltuunsa uudelleen vuonna 1684.[2]

Vuonna 1797 Meganísi siirtyi ranskalaisille ja seuraavana vuonna turkkilais-venäläisen vallan alle. Vuosina 1807–1809 valtaa pitivät jälleen ranskalaiset. Vuonna 1810 saari siirtyi brittivallan alle. Vuosina 1815-1864 saari oli osa Jooniansaarten yhdysvaltoja, joka oli Britannian protektoraatti. Meganísistä tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vuonna 1864. Toisessa maailmansodassa saari oli Italian miehittämä. 1950-luvulla suuri osa väestöstä muutti pois saarelta.[2][3]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meganísin nähtävyyksiin kuuluu muiden muassa Papanikolíksen luola, joka sijaitsee saaren länsirannikolla. Sen sanotaan olevan Kreikan toiseksi suurin meriluola.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. a b c d Meganisi History Greeka.com. Viitattu 4.8.2015.
  3. History Meganisi. Viitattu 4.8.2015.
  4. ”Meganisi”, Greek Island Hopping 2008, s. 587, 589. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]