Jooniansaaret

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee saariryhmää. Jooniansaaret on myös hallinnollinen alue ja Joonia kreikkalaisten siirtokuntien alue Vähässä-Aasiassa.
Jooniansaaret
Ιόνια Νησιά
Satelliittikuva Joonianmeren alueesta ja Jooniansaarista.
Satelliittikuva Joonianmeren alueesta ja Jooniansaarista.
Location map of IonianIslands (Greece).svg
Maantiede
Sijainti 38°31′N, 20°33′E
Merialue Välimeri
Vesialue Joonianmeri
Suurin saari Kefaloniá
Muita saaria Korfu, Zákynthos, Lefkas
Pinta-ala 2 307 km² km²
Valtio
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Alue Attika
Jooniansaaret
Väestö
Väkiluku 209 608 (2001)
Asutuskeskukset Korfu, Argostóli, Zákynthos
Tärkein kieli kreikka

Jooniansaaret (kreik. Ιόνια Νησιά, Iónia Nisiá tai Επτάνησα, Eptánisa, ”Seitsemän saarta”; muinaiskreikaksi Ἰόνιοι Νῆσοι, Ionioi Nēsoi; ital. Isole Ionie) on Kreikalle kuuluva saariryhmä, joka sijaitsee Välimereen kuuluvan Joonianmeren itärannikolla. Pinta-alaa saariryhmällä on 2 307 km² ja asukkaita on 209 608 (2001).[1] Saariryhmän pääsaaret ovat Korfu (Kérkyra), Paxós, Lefkas (Lefkáda), Kefaloniá, Ithaka (Itháki), Zákynthos ja Kythera (Kýthira).

Pinta-alaltaan suurin Jooniansaari on Kefaloniá ja väkiluvultaan suurin Korfu. Suurimmat kaupungit ovat Korfun kaupunki ja Kefalonián Argostóli. Jooniansaariin kuuluu neljä pienempää pienten saarten saariryhmää, jotka ovat Korfun luoteispuolella sijaitsevat Diapontiset saaret, Aitolia-Akarnanian rannikon edustalla sijaitsevat Ekhinadit, Zákynthoksen eteläpuolella sijaitsevat Strofadit sekä Messenian rannikon edustalla sijaitsevat Oinoússeen saaret. Saarten pääelinkeinoja ovat turismi, viinin ja hedelmien viljely sekä kalastus ja merenkulku.

Jooniansaarten lisäksi Kreikan saaristoon kuuluvat Egeanmeressä Manner-Kreikan itäpuolella sijaitsevat Egeanmeren saaret.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jooniansaaret ovat olleet asuttuja viimeistään paleoliittisella kaudella. Tuolta ajalta on tehty löytöjä muun muassa Kefaloniássa ja Korfulla. Pronssikaudella saarilla ovat vaikuttaneet muun muassa minolainen ja mykeneläinen kulttuuri.[2]

Ithakan saarta sekä sen pääkylä Vathý.

Varhaisimmat kirjalliset viittaukset Jooniansaariin ovat peräisin Homeroksen eepoksista ja erityisesti Odysseiasta, jossa Ithaka on keskeisessä roolissa Odysseuksen kotipaikkana.[2] Tutkijat ovat kuitenkin olleet erimielisiä siitä, onko kyseessä nykyisin Ithakana tunnettu saari. Jooniansaarten nimi liittyy Joonianmereen, joka puolestaan on saanut nimensä kreikkalaisen mytologian hahmosta Iosta.[3]

Antiikin aikana 700-luvulla eaa. Jooniansaaret ja erityisesti Kerkyra eli Korfu olivat Korintin siirtokuntana. Korintille ne olivat tärkeitä, koska ne sijaitsivat Italiaan ja muualle länteen johtaneen kauppareitin varrella. Erityisesti Kerkyra oli merkittävä merimahti, jolla oli omia siirtokuntia. 400-luvulla eaa. Kerkyra kapinoi Spartan kanssa liitossa ollutta Korinttia vastaan ja liittyi näiden vihollisen Ateenan puolelle. Tämä oli yhtenä syynä peloponnesolaissotaan.[2][3]

Rooman valtakunta valloitti saaret 200-luvulla eaa. Bysantin valtakunnan kukistuttua Jooniansaaret kuuluivat 1400-luvulta vuoteen 1797 suuren osan ajasta Venetsialle. Samaan aikaan suuri osa muusta Kreikasta jäi osmanivallan alle. Venetsia ja Osmanien valtakunta taistelivat Jooniansaarten omistuksesta usein, eikä Venetsia pystynyt pitämään kaikkia saaria hallussaan koko ajan. Jooniansaarista Korfu oli ainoa, joka ei ollut missään vaiheessa osmanivallan alla. Lefkas oli osmanivallan alla pisimpään, vuosina 1476–1684. Muut saaret olivat osmanien valloittamana ainakin jonkun aikaa.[1][3]

Vuonna 1797 Venetsia hävisi sodassa Napoleonille, ja tämän seurauksena Jooniansaaret siirtyivät vuonna 1799 Ranskan omistukseen. Vuosina 1799–1807 saaret olivat Venäjän valloittamina, mutta palasivat tämän jälkeen Ranskan hallintaan. Vuosina 1815–1864 saaret olivat Yhdistyneen kuningaskunnan suojeluksen alaisena protektoraattina nimellä Jooniansaarten yhdysvallat.[1] Brittivallan aika oli saarten vaurastumisen aikaa. Tuolloin niillä toimi muun muassa Kreikan ensimmäinen yliopisto Joonian akatemia.[2]

Vuonna 1864 Jooniansaaret luovutettiin Kreikalle, joka oli saavuttanut itsenäisyyden joitakin vuosikymmeniä aiemmin.[1] Toisessa maailmansodassa Italia miehitti saaret osana Mussolinin suunnitelmaa palauttaa Rooman vallan aikaiset alueet Italialle. Italialaisten antauduttua vuonna 1943 Saksa valtasi saaret. Tuolloin saksalaiset surmasivat kostoksi suuren määrän saarilla olleita italialaisia sotilaita. Kreikan yhteyteen saariryhmä palasi jälleen vuonna 1944.[1][3]

Historian seurauksena Jooniansaarten kulttuurissa ja muun muassa arkkitehtuurissa on paljon läntisiä, erityisesti venetsialaisia ja italialaisia vaikutteita. Erityisesti Korfulla on paljon myös muun muassa brittiläistä vaikutusta.[2]

Jooniansaarilla oli suuret maanjäristykset vuosina 1948 ja erityisesti 1953. Ne aiheuttivat suurta aineellista tuhoa.[3]

Saaret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jooniansaarten suurimmat saaret ovat:

Lefkaksen saaren eteläkärkeä, taustalla Arkoúdi ja Ithaka.
Saari Pääkaupunki
tai -kylä
Väkiluku
(2011)
Pinta-ala
(km²)
1 Kefaloniá Argostóli 35 801 781,48
2 Korfu (Kérkyra) Korfu 100 853 592,08
3 Zákynthos Zákynthos 40 758 404,61
4 Lefkas (Lefkáda) Lefkas 22 076 302,51
5 Kythera (Kythíra) Kythera 3 973 279,59
6 Ithaka (Itháki) Vathý 3 231 96,26
7 Paxós (Paxoí) Gáios 2 280 25,32
8 Kálamos Kálamos 496 24,96
9 Meganísi Katoméri 1 040 22,36
10 Antikythera (Antikýthira) Potamós 68 20,43
11 Schíza 0 12,00
12 Othonoí Othonoí 392 10,08
13 Sapiéntza 2 9,00
14 Kastós Kastós 80 5,90
15 Petalás 0 5,50
16 Ereikoússa Ereikoússa 496 4,45
17 Átokos 0 4,38
18 Arkoúdi 0 4,28
19 Oxeía 0 4,22
20 Antípaxos (Antípaxoi) Antípaxoi 20 4,10
21 Mathráki Mathráki 329 3,53
22 Sfaktiría 0 3,20
23 Próti 0 3,00
24 Stamfáni 1 2,53
25 Drakonéra 0 2,44
26 Prováti 0 1,21
27 Vromónas 0 1,05
28 Mákri 0 0,98
29 Skorpiós 1 0,88
30 Kýthros 0 0,81
31 Pontikós 0 0,74
32 Karlonísi 0 0,72
33 Spárti 0 0,54

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinnollisesti suurin osa Jooniansaarista kuuluu omaan alueeseensa, Jooniansaarten alueeseen, joka on jaettu viiteen alueyksikköön. Kythera ja Antikythera kuitenkin kuuluvat hallinnollisesti Attikan alueeseen ja sen Saarten alueyksikköön. Pienet Oinoússeen saaret puolestaan kuuluvat Peloponnesoksen alueen Messenian alueyksikköön.[4]

Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunta Alueyksikkö Alue
1 Korfu Korfu Jooniansaaret
2 Paxoí
3 Lefkas Lefkas
4 Meganísi
5 Ithaka Ithaka
6 Kefaloniá Kefaloniá
7 Zákynthos Zákynthos
8 Kythera Saaret Attika

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Ionian Islands Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
  2. a b c d e Ionian History Greeka.com. Viitattu 3.8.2015.
  3. a b c d e Ionian Islands: History Lonely Planet. Viitattu 3.8.2015.
  4. Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]