Korfu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Korfu
Κέρκυρα
Korfun saari satelliittikuvassa.
Korfun saari satelliittikuvassa.
GR Corfu.PNG
Maantiede
Sijainti 39°35′29″N, 19°51′51″E
Saariryhmä Jooniansaaret
Merialue Välimeri
Vesialue Joonianmeri
Pinta-ala 592 km²
Korkein kohta Pantokrátor, 906 m
Valtio
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Alue Jooniansaaret
Alueyksikkö Korfu
Kunta Korfu
Väestö
Väkiluku 102 070
Suurin kaupunki Korfu
Kielet kreikka

Korfu (kreik. Κέρκυρα, Kérkyra) on Kreikan saari, joka kuuluu Jooniansaarten saariryhmään ja sijaitsee maan luoteisosassa. Saaren pinta-ala on 592 neliökilometriä ja asukasluku 102 070 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Korfu kuuluu Korfun kuntaan, Korfun alueyksikköön ja Jooniansaarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Korfun kaupunki.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korfun kartta.

Korfu sijaitsee Välimereen kuuluvan Joonianmeren pohjoisosassa Kreikan länsirannikon ja Albanian etelärannikon edustalla. Saari on pohjoisin Jooniansaarista. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Paxós ja Antípaxos etelässä sekä Plateía, Ereikoússa ja Othonoí luoteessa. Lefkas sijaitsee kauempana Korfusta etelään.

Kooltaan Korfu on seitsemänneksi suurin Kreikan saarista ja toiseksi suurin Jooniansaarista Kefalonián jälkeen. Saari on vuoristoinen. Sen eteläosat ovat kumpuilevaa maastoa, joka sopii hyvin viinin, hedelmien ja oliivien viljelyyn. Saaren pohjoisosat taas ovat karua kalkkikivivuoristoa. Korfun korkein vuori on Pantokrátor (Pantokrátoras, 906 metriä), joka sijaitsee saaren pohjoisosassa.

Hallinto, kaupungit ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Korfun kunta

Korfu kuuluu hallinnollisesti Korfun kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria. Vuoteen 2011 saakka saari jakautui 15 kuntaan. Kunta kuuluu Korfun alueyksikköön yhdessö Paxoín kunnan kanssa.[1]

Saaren suurin asutus on pääkaupunki Korfun kaupunki (24 838 asukasta), joka sijaitsee saaren itärannikolla. Muut suurimmat asutukset ovat Kanáli (4 086 asukasta), Potamós (3 840), Alepoú (3 149), Lefkímmi (2 935), Kontokáli (1 660), Perivóli (1 378), Virós (1 201), Ágios Matthaíos (1 088), Kynopiástes (1 054), Pérama (1 021) ja Acharávi (1 013).[1] (Katso myös: Luettelo Korfun kunnan kaupungeista ja kylistä.)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korfun rannikkoa Palaiokastrítsassa.

Alkujaan illyrialaisten asuttama saari lienee sama, josta Homeros käytti nimeä Skheria. Noin vuonna 734 eaa. korinttilaiset perustivat saarelle siirtokunnan nimeltä Kerkyra. Ajan kuluessa Kerkyrasta kasvoi huomattava merimahti, ja Korintti ja Kerkyra ottivat yhteen suuressa meritaistelussa vuonna 664 eaa. Se oli varhaisin tunnettu meritaistelu kreikkalaisten kaupunkivaltioiden välillä. Saaren nykyisistä kahdesta nimestä Kérkyra on periytynyt antiikin ajalta, kun taas Korfu on peräisin bysanttilaiselta ajalta.[2]

Peloponnesolaissodassa Kerkyra oli Ateenan puolella Spartaa vastaan. Roomalaiset valtasivat saaren vuonna 229 eaa. Se toimi Octavianuksen tukikohtana Aktionin taistelussa. Bysanttilaisena aikana Korfu joutui usein lännestä tulevien hyökkäysten ensimmäiseksi kohteeksi. Bysanttilaisen ajan jälkeen Korfu oli venetsialaisten vallan alla vuodesta 1386. Turkkilaiset hyökkäsivät saarelle vuosina 1537, 1571, 1573 ja 1716.[2]

Venetsialaisvalta päättyi vuonna 1797, jolloin saari päätyi Napoleonin sodissa Ranskan vallan alle. Tämän jälkeen saari oli brittivallan alla vuosina 1815–1864. Tuolloin saari oli osa Jooniansaarten yhdysvaltoja, joka oli Britannian protektoraatti. Erityisesti venetsialais- ja brittiaika näkyvät saaren rakennuskannassa. Korfusta tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vuonna 1864.[2]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korfun antiikin aikaisiin nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Korfun kaupungin Palaiópolin arkeologiset löydökset sekä arkeologinen museo.[3] Korfun vanha kaupunki on Unescon maailmanperintökohde.[4]

Pyhän Mikaelin ja Pyhän Yrjön palatsi, Achílleio (Akhilleion) ja Mon Repó (Mon Repos) ovat tunnettuja palatseja. Pélekaksessa on suosittu näköalapaikka, josta on hyvä näköala saarelle. Sidári tunnetaan ”Rakkauden kanava” -nimisestä geologisesta muodostelmasta.

Saari on erityisesti brittiläisten turistien suosiossa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. a b c d ”Corfu / Kerkyra”, Greek Island Hopping 2008, s. 570–575. Thomas Cook Publishing, 2008. IBSN 978-1-84157-839-2.
  3. Παλαιόπολη Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 3.8.2015.
  4. Old Town of Corfu UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 3.8.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]