Joonianmeren maanjäristys 1953

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Joonianmeren maanjäristys 1953
Maanjäristyksen intensiteettikartta.
Maanjäristyksen intensiteettikartta.
Päivämäärä 12. elokuuta 1953
Aika 11.23.52 (paikallista aikaa)
9.23.52 (UTC)[1]
Magnitudi 7,2[1] (Mw)
Intensiteetti X[2]
Episentrumin sijainti 38°17′59″N, 20°48′2″E
Maat, joihin
vaikutukset ulottuivat
Kreikka
Henkilövahingot 476 kuollutta,
n. 2 412 loukkaantunutta[1]

Joonianmeren maanjäristys 1953, myös Kefalonián suuri maanjäristys, oli merenalainen maanjäristys, joka tapahtui Kreikassa 12. elokuuta 1953 kello 11.23 paikallista aikaa (9.23 UTC). Sen keskus sijaitsi Joonianmerellä Kefalonián saaren itäpuolella,[1][2] ja se vaikutti erityisesti Kefalonián, Zákynthoksen ja Ithakan saarilla.[3] Maanjäristyksen magnitudi oli 7,2 ja intensiteetti X.[1][2]

Maanjäristyksen tuhoja Kefalonián saarella.

Maanjäristys oli viimeinen ja voimakkain kolmen peräkkäisen, järjestyksessä voimistuneen maanjäristyksen sarjassa. Ensimmäinen, jonka magnitudi oli 6,4, tapahtui 9. elokuuta kello 9.41 paikallista aikaa (7.41 UTC). Sen keskus oli Ithakan Stavróksen kylän lähellä. Toinen järistys, jonka magnitudi oli 6,8, tapahtui 11. elokuuta kello 5.32 paikallista aikaa (3.32 UTC). Sen keskus oli Zákynthoksen luoteispuolella. Jälkijäristyksiä, joista useat nousivat vielä magnitudiin 5, tapahtui lukuisia, ja ne kestivät syyskuun lopulle saakka. Yhteensä järistyksiä oli noin 150.[2][3]

Näistä kolmesta 12. elokuuta maanjäristys oli yksi nyky-Kreikan historian tuhoisimpia.[3] Se kesti noin 20 sekuntia.[2] Järistyksessä kuoli 476 ja loukkaantui noin 2 412 henkeä.[1][2] Maanjäristys tuhosi muun muassa Lixoúrin ja Argostólin kaupungit sekä Zákynthoksen kaupungin lähes kokonaan. Argostólissa sanotaan säilyneen pystyssä vain kaksi taloa. Tuhoja lisäsivät maanjäristyksen seurauksena syttyneet laajat tulipalot.[3] Maanjäristykseen sanotaan joskus liittyneen tsunamin, mutta tiedot tästä ovat epäselviä.[2][4] Kerrotaan, että maanjäristyssarjan järistyksiin liittyi poikkeuksellisen voimakkaita maanalaisia ääniä.[3]

Järistykset muuttivat merkittävästi tuhoja kärsineiden saarten paikkakuntien ulkonäköä, sillä vanhat rakennukset olivat tuhoutuneet. Kaupunkeja ja kyliä rakennettiin uusiksi nykyaikaisilla asemakaavoilla ja tiukemmilla rakennusnormeilla. 1950-luvun lopulle mennessä jälleenrakennushankkeessa oli rakennettu yli 27 000 uutta taloa. Aluksi saarelaisia kiellettiin muuttamasta pois saarilta, sillä Kreikka kamppaili vielä edellisten evakkoaaltojen seurausten kanssa, mutta kiellon päättymisen jälkeen monet muuttivat pois saarilta.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Earthquakes: Greece NOAA – National Centers for Environmental Information. Viitattu 6.9.2021.
  2. a b c d e f g Significant Earthquake Information NOAA – National Centers for Environmental Information. Viitattu 6.9.2021.
  3. a b c d e f Αύγουστος 1953: Φονικός σεισμός ισοπεδώνει Ζάκυνθο, Κεφαλονιά - «Είπαμε ότι ήρθε η συντέλεια» Έθνος. 9.8.2020. Viitattu 6.9.2021.
  4. Tsunami Event Information NOAA – National Centers for Environmental Information. Viitattu 6.9.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]