Colitis ulcerosa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Paksusuolen limakalvoa, jossa haavainen paksusuolen tulehdus.
Crohnin taudin ja Colitis ulcerosan ero.

Colitis ulcerosa (CU) eli haavainen paksusuolen tulehdus on krooninen tulehduksellinen suolistosairaus. Colitis ulcerosa ja siihen usein sekoitettava Crohnin tauti tunnetaan englanninkielisellä nimellä inflammatory bowel disease, IBD. Colitis ulcerosa ei tartu.

Esiintyvyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa colitis ulcerosaan sairastuu vuosittain noin 20 ihmistä 100 000 ihmistä kohti. Taudin esiintyvyys on 300–400 tapausta 100 000 asukasta kohti. Se voi puhjeta kaikenikäisille, mutta tyypillinen sairastumisikä on 15–35 vuotta.[1] Sairaus on miehillä hieman yleisempi kuin naisilla.[2]

Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Colitis ulcerosan synty on toistaiseksi suurelta osin tuntematon, mutta on todettu, että perintö- ja ympäristötekijät vaikuttavat sairastumiseen. CU-potilaan lapsilla on noin 10–20 prosentin riski sairastua samaan tautiin. Jos lapsen molemmat vanhemmat sairastavat tautia, riski nousee noin 30–50 prosenttiin. Ympäristötekijää ei vielä varmuudella tunneta. Colitis ulcerosa on elinikäinen sairaus, joka sisältää aktiivisia jaksoja, joiden aikana se saattaa rajoittaa potilaan elämää.

Haavainen koliitti on siinä mielessä harvinaislaatuinen tauti, että tupakointi näyttää sekä estävän että lievittävän sitä. Crohnin taudin kohdalla tilanne on toinen.[3]

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Colitis ulcerosa esiintyy paksusuolessa tai peräsuolessa. Sen oireita ovat muun muassa veriripuli, kivut (ennen ulostusta), väsymys, laihtuminen ja kuume. CU todetaan peräsuolen tai paksusuolen tähystyksessä.

Liitännäissairaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haavainen koliitti altistaa primaariselle sklerosoivalle kolangiitille[4] ja sitä kautta kolangiokarsinoomalle[5]. Sairaus myös nostaa suolisyövän riskiä[6]. Colitis ulcerosaa sairastavilla esiintyy suun limakalvoilla joskus myös aftoja.[7][8]

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Colitis ulcerosan hoito tapahtuu pääsääntöisesti lääkkeillä, kuten kortisoni, salatsosulfapyridiini, mesalatsiini, atsatriopriini ja antibiootit. Yleensä viimeisenä lääkevaihtoehtona on biologiset lääkkeet: infliksimabi tai adalimumabi. Infliksimabi on suonensisäisesti annettava lääke, joka annetaan sairaalassa noin kahden tunnin lääketiputuksina ja adalimumabi ihonalaiskudokseen pistettävä lääke, jonka potilas annostelee itse kahden viikon välein. Mikäli lääkehoidosta ei ole saatu kunnollista vastetta tulehdukselle joudutaan päätymään leikkaukseen. Ruokavaliolla (esimerkiksi SCD) voi olla hyötyä colitis ulcerosan hoidossa. Harvoissa tapauksissa, joissa ilmenee allergiaa CU-lääkkeille, on ainoa vaihtoehto paksusuolen poistoleikkaus.

Yleisin leikkausvaihtoehto on peräaukon säästävä proktokolektomia eli J-pussin teko (IPAA-leikkaus). Tässä leikkauksessa paksusuoli poistetaan kokonaan ja tehdään ohutsuolesta J-kirjaimen muotoinen säiliö. Tämä säiliö yhdistetään peräaukkoon, jolloin ulostaminen tapahtuu luonnollista kautta. Huono peräaukon sulkijalihasten toiminta on este IPAA-leikkaukselle. Joskus voidaan joutua tekemään väliaikainen tai pysyvä avanne. Leikkausta seuraa pitkä kuntoutuminen.

Tutkimuksissa on huomattu, että tulehdus saattaa vähentyä tahallisesti elimistöön päästetyillä parasiiteilla kuten hakamadoilla ja piiskamadoilla. [9]

Lääkekorvaus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Colitis ulcerosaa sairastava saa erityisesti kyseisen sairauden hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä alemman erityiskorvattavuuden (AE 208), jolloin lääkkeen hinnasta korvataan 65 %. Erityiskorvattavuus haetaan Kelalta.

Sairastavilla on mahdollisuus saada vessapassi Crohn ja Colitis-yhdistykseltä. Korttia näyttämällä voi ohittaa vessajonon tai päästä maksulliseen vessaan ilmaiseksi. [10]

Tunnettuja sairastajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]