Keuhkoputkentulehdus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Keuhkoputkentulehdus
Bronkiitissa keuhkoputkiston limakalvo tulehtuu ja limaneritys lisääntyy.
Bronkiitissa keuhkoputkiston limakalvo tulehtuu ja limaneritys lisääntyy.
ICD-10 J20
ICD-9 466
Tautitietokanta 29135
MedlinePlus 001087
MeSH D001991

Keuhkoputkentulehdus eli bronkiitti on henkitorven ja keuhkoputkien (lat. bronchii) tulehdus. Useimmiten nimityksellä tarkoitetaan äkillistä (akuuttia) keuhkoputkentulehdusta, joka on infektiosairaus[1]. Keuhkoputkentulehdus voi olla myös pitkäaikainen (krooninen), mikä liittyy yleensä tupakointiin ja katsotaan osaksi keuhkoahtaumatautia[2].

Aikuisen akuutti keuhkoputkentulehdus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akuutista keuhkoputkentulehduksesta puhutaan yleensä silloin, kun oireet ovat kestäneet alle 3 viikkoa (joidenkin määritelmien mukaan jopa 6 viikkoa); yskän lisäksi ilmenee ysköksiä, hengenahdistusta, hengityksen vinkumista tai rintakipua; eivätkä oireet johdu keuhkokuumeesta, ylähengitysteiden tulehduksesta tai pitkäaikaisesta keuhkosairaudesta kuten astmasta[3][4]. Se on yleinen sairaus ja vuodessa sen sairastanee noin joka kymmenes ihminen[5].

Äkillisen keuhkoputkentulehduksen keskeinen aiheuttaja lienee yli 90 %:ssa taudeista jokin ”flunssaviruksista” (esim. rinovirus, koronavirus, adenovirus tai RSV) tai influenssavirus; viitteitä bakteeri-infektiosta kuten mykoplasmasta, keuhkoklamydiasta tai hinkuyskästä löytyy 1–10 %:lta potilaista[6]. Bakteerien merkitys sairauden synnyssä on kuitenkin jäänyt epäselväksi, sillä koepaloissa niiden ei ole todettu tunkeutuvan limakalvoon eivätkä antibiootitkaan yleensä auta[7]. Suuren osan tapauksista ajatellaan olevan useamman mikrobin aiheuttamia sekainfektioita[8].

Akuutin keuhkoputkentulehduksen hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuten flunssaan, myöskään äkilliseen keuhkoputkentulehdukseen ei ole keksitty tehokasta hoitoa. Antibioottia ja lumelääkettä vertaavissa tutkimuksissa antibiootit eivät ole osoittautuneet yleensä terveiden aikuisten keuhkoputkentulehduksissa hyödyllisiksi, eikä niiden käyttöä puolleta suomalaisissa tai kansainvälisissä hoitosuosituksissa[9][10][11][12][13][14]. Käytännössä lääkäri määrää silti antibioottia Euroopassa alueesta riippuen noin 20–90 %:lle potilaista[15]. Yskänlääkkeiden lumelääkettä paremmasta tehosta ei juuri ole näyttöä[16]. Astmalääkkeet saattavat auttaa osaa niistä, joilla ilmenee hengityksen vinkumista, mutta yleisesti ottaen niiden ei ole näytetty keuhkoputkentulehduksessa auttavan; toisaalta toistuvien keuhkoputkioireiden syy on usein nimenomaan toteamatta jäänyt astma tai muu krooninen keuhkosairaus[17][18].

Äkillinen keuhkoputkentulehdus paranee lähes aina omia aikojaan, ellei vastustuskyky ole sairauden tai lääkehoidon heikentämä. Harvoin tauti etenee keuhkokuumeeksi, joka vaatii antibioottihoitoa. Tyypillinen yskän kesto aikuisen akuutissa hengitystieinfektiossa on noin 2–3 viikkoa, mutta neljänneksellä yskä voi kestää yli kuukauden[19].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Halme, Maija: ”Alahengitystieinfektiot”, Keuhkosairaudet, s. 154–165. Kustannus Oy Duodecim, 2013. ISBN 978-951-656-575-3. (suomeksi)
  2. Katajisto, Milla; Harju, Terttu; Kinnula, Vuokko: ”Keuhkoahtaumatauti”, Keuhkosairaudet, s. 124–136. Kustannus Oy Duodecim, 2013. ISBN 978-951-656-575-3. (suomeksi)
  3. Halme, Maija: ”Alahengitystieinfektiot”, Keuhkosairaudet, s. 154–165. Kustannus Oy Duodecim, 2013. ISBN 978-951-656-575-3. (suomeksi)
  4. Harris, Aaron M.; Hicks, Lauri A.; Qaseem, Amir; High Value Care Task Force of the American College of Physicians and for the Centers for Disease Control and Prevention: Appropriate antibiotic use for acute respiratory tract infection in adults: advice for high-value care from the American College of Physicians and the Centers for Disease Control and Prevention. Annals of Internal Medicine, 15.3.2016, 164. vsk, nro 6, s. 425–434. PubMed:26785402. doi:10.7326/M15-1840. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  5. Halme, Maija: ”Alahengitystieinfektiot”, Keuhkosairaudet, s. 154–165. Kustannus Oy Duodecim, 2013. ISBN 978-951-656-575-3. (suomeksi)
  6. Kinkade, Scott; Long, Natalie A.: Acute bronchitis. American Family Physician, 1.10.2016, 94. vsk, nro 7, s. 560–565. PubMed:27929206. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  7. Wenzel, Richard P.; Fowler, Alpha A. III: Acute bronchitis. The New England Journal of Medicine, 16.11.2006, 355. vsk, nro 20, s. 2125–2130. PubMed:17108344. doi:10.1056/NEJMcp061493. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  8. Halme, Maija: ”Alahengitystieinfektiot”, Keuhkosairaudet, s. 154–165. Kustannus Oy Duodecim, 2013. ISBN 978-951-656-575-3. (suomeksi)
  9. Sipilä, Raija; Honkanen, Pekka: Antibiootit keuhkoputkitulehduksen hoidossa aikuisilla Vältä viisaasti -suositus. 24.1.2017. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 17.2.2017. (suomeksi)
  10. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä: Alahengitystieinfektiot (aikuiset) (online) Käypä hoito -suositus. 2.1.2015. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 5.2.2017. (suomeksi)
  11. Braman, Sidney S.: Chronic cough due to acute bronchitis: ACCP evidence-based clinical practice guidelines. CHEST Journal, tammikuu 2006, 129. vsk, nro 1_suppl, s. 95S–103S. PubMed:16428698. doi:10.1378/chest.129.1_suppl.95S. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  12. Woodhead, M.; Blasi, F; Ewig, S; Garau, J; Huchon, G; Ieven, M: Ortqvist, A: Schaberg, T; Torres, A; van der Heijden, G; Read, R; Verheij, T. J.; Joint Taskforce of the European Respiratory Society and European Society for Clinical Microbiology and Infectious Diseases: Guidelines for the management of adult lower respiratory tract infections – full version. Clinical Microbiology and Infection, marraskuu 2011, 17. vsk, nro Suppl 6, s. E1–59. PubMed:21951385. doi:10.1111/j.1469-0691.2011.03672.x. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  13. Harris, Aaron M.; Hicks, Lauri A.; Qaseem, Amir; High Value Care Task Force of the American College of Physicians and for the Centers for Disease Control and Prevention: Appropriate antibiotic use for acute respiratory tract infection in adults: advice for high-value care from the American College of Physicians and the Centers for Disease Control and Prevention. Annals of Internal Medicine, 15.3.2016, 164. vsk, nro 6, s. 425–434. PubMed:26785402. doi:10.7326/M15-1840. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  14. Huttunen, Reetta; Syrjänen, Jaana; Vuento, Risto: Milloin antibioottihoito ei ole tarpeen?. Suomen Lääkärilehti, 2015, 70. vsk, nro 34, s. 2065–2072. Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)
  15. Butler, C. C.; Hood, K.; Verheij, T; Little, P.; Melbye, H.; Kelly, M. J.; Mölstad, S.; Godycki-Cwirko, M.; Almirall, J.; Torres, A.; Gillespie, D.; Rautakorpi, U.; Coenen, S.; Goossens, H.: Variation in antibiotic prescribing and its impact on recovery in patients with acute cough in primary care: prospective study in 13 countries. The BMJ, 23.6.2009, 338. vsk, s. b2242. PubMed:19549995. doi:10.1136/bmj.b2242. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  16. Koskela, Heikki; Naaranlahti, Toivo: Yskän lääkehoito. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2016, 132. vsk, nro 5, s. 455–460. PubMed:27089619. Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)
  17. Kinkade, Scott; Long, Natalie A.: Acute bronchitis. American Family Physician, 1.10.2016, 94. vsk, nro 7, s. 560–565. PubMed:27929206. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  18. Wenzel, Richard P.; Fowler, Alpha A. III: Acute bronchitis. The New England Journal of Medicine, 16.11.2006, 355. vsk, nro 20, s. 2125–2130. PubMed:17108344. doi:10.1056/NEJMcp061493. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  19. Ebell, Mark H.; Lundgren, Jerold; Youngpairoj, Surasak: How long does a cough last? Comparing patients’ expectations with data from a systematic review of the literature. Annals of Family Medicine, tammi–helmikuu 2013, 11. vsk, nro 1, s. 5–13. PubMed:23319500. doi:10.1370/afm.1430. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.