Ruoanlaitto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruoanlaittoa vokkipannulla.
Keskiaikaista ruoanlaittoa. Puupiirros 1400–1500-lukujen taitteen saksalaisesta keittokirjasta.

Ruoanlaitto tarkoittaa ruoan valmistamista raaka-aineista lähtien. Käytettävät valmistusmenetelmät sekä raaka-aineet vaihtelevat suuresti eri puolilla maapalloa. Eri menetelmille yhteistä on pyrkimys parantaa käytettävien raaka-aineiden makua, helpottaa ruoan sulamista elimistössä sekä parantaa ruoan säilyvyyttä. Allergiat vaikuttavat usein ruoanlaittoon rajoittamalla mahdollisten käytettävien raaka-aineiden valikoimaa.

Kulinarismi on hyvän ruoan ja juoman arvojen vaalimista. Gastronomia on ruoanvalmistuksen korkealuokkaisten herkkujen tuntemusta ja valmistusta.

Ruoanlaittomenetelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoanlaitossa käytetään yleensä apuna kuumuutta. Kuumentaminen (keittämällä, paistamalla, paahtamalla tai höyryttämällä) vaikuttaa ruokaan kemiallisesti muuttaen sen makua, rakennetta, ulkonäköä ja ravitsemuksellisia ominaisuuksia. Kuumentaminen saattaa olla tarpeellista myös myrkyllisten raaka-aineiden muuttamiseksi syömäkelpoiseksi (esimerkiksi eräät sienet ja palkokasvit).

Ruoanvalmistus on mahdollista myös ilman kuumentamista, esimerkiksi hapattamalla, suolaamalla ja kuivaamalla raaka-aineita.

Kylmiä ruokalajeja kuten salaatteja voidaan valmistaa myös pelkästään paloittelemalla, yhdistelemällä tai sekoittamalla raaka-aineita.

Eri maiden keittiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ruokakulttuuri

Eri maiden ruoanlaittoperinteisiin vaikuttavat sekä luonnontieteelliset että kulttuuriset syyt. Luonnonolosuhteet vaikuttavat eri kasvi- ja eläinlajien menestykseen eri alueilla sekä ruoan säilyvyyteen. Ruoanvalmistusainesten saatavuus on laajentunut huomattavasti globaalin kaupankäynnin myötä. Kulttuurisiin seikkoihin puolestaan kuuluvat esimerkiksi eri uskontojen käsitykset pyhästä ja saastaisuudesta. Suomessa näistä tunnetuimpia lienevät Vanhan testamentin puhtaussäädösten määräykset syötäväksi kelpaamattomasta ravinnosta (jotka tosin Jeesus kumosi Uudessa testamentissa) sekä [[Juutalaisuus|juutalaisuuden}} ja islamin sianlihan syömistä koskeva kielto. Usein myös vegetarismi ja veganismi ovat eettisesti perusteltuja yksilöllisiä ratkaisuja. Myös ruoka-aineallergiat, kuten keliakia ja laktoosi-intoleranssi vaikuttavat osalla ihmisistä ruokakulttuurin sisältöön.

Ympäristövaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoanlaiton aiheuttamaa ilmastokuormaa voi vähentää suosimalla matalaa lämpöä hyödyntäviä kypsennystapoja kuten höyrytys ja haudutus. Höyryttäminen tapahtuu noin 100-asteessa, keittäminen 120:ssä, wokkaaminen 150:ssä, friteeraaminen 180:ssä ja paahtaminen 200:ssa celsius-asteessa[1].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

  1. Yuan Zhuang, Jun Dong, Xiaomei He, Junping Wang, Changmo Li, Lu Dong, Yan Zhang, Xiaofei Zhou, Hongxun Wang, Yang Yi, Shuo Wang: Impact of Heating Temperature and Fatty Acid Type on the Formation of Lipid Oxidation Products During Thermal Processing. Frontiers in Nutrition, 2022, 9. vsk. doi:10.3389/fnut.2022.913297/full#f1. ISSN 2296-861X. Artikkelin verkkoversio.