Hygieniaosaamistodistus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hygieniaosaamistodistus, tunnetummalta nimeltään hygieniapassi, on todistus henkilön hygieniaosaamisesta. Hygieniapassi perustuu 1. maaliskuuta 2006 voimaantulleeseen elintarvikelakiin[1]. Toimiminen työssä, jossa käsitellään pakkaamattomia elintarvikkeita, edellyttää hygieniapassia. Hygieniapassin voi saada suorittamalla hygieniaosaamiskokeen. Kokeita järjestävät Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymät osaamistestaajat[2], jotka ovat usein aikuiskoulutuskeskuksia ja ravitsemusalan oppilaitoksia. Osaamistodistus on voimassa toistaiseksi, eli ikuisesti, kunnes mahdollisesti lainsäädäntö muuttaa sen.[3]

Hygieniapassi käytännössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hygieniapassin tarkoitus on lisätä yleisen hygieniasairauksien jäljittävyyttä sekä varmistaa elintarviketeollisuudessa työskentelevien ihmisten perustiedot hygieniasta. Tällä pyritään vähentämään hygienian puutteesta, vääristä työskentelytavoista ja menetelmistä aiheutuvia tartuntatauteja.

Valvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka hygieniapassi vaaditaankin elintarvikelain mukaisesti käytännössä jokaisella alalla missä käsitellään, valmistetaan ja/tai tarjoillaan pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita, niin silti passin varsinaista valvontaa tai valvontajärjestelmää ei käytännössä ole. Valvonta tapahtuukin taannehtivasti, eli jos tartuntatauti ilmenee, voidaan jäljittää oliko työntekijöillä hygieniapassia vai ei ja sen jälkeen oliko hygieniassa tai ruoanvalmistuksessa puutteita. Passin puuttuminen tai voimassa oleminen selkeyttää lainsäädännöllisesti vastuukysymyksiä.

Hygieniapassin koe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elintarvikevirasto Eviran testijärjestelmään kuuluu sähköinen kysymyspankki, jossa on yli 1 000 kysymystä elintarvikehygienian alueelta. Järjestelmä arpoo jokaista testiä varten 40 kysymystä.

Osaamistesti suoritetaan kirjallisesti, joko suomen tai ruotsin kielellä. Osaamistesti koostuu 40:stä oikein/väärin väittämästä. Läpäistäkseen testin, pisteitä on saatava vähintään 34/40. Vääristä vastauksista ei saa miinuspisteitä, joten kuudella väärällä vastauksella läpäisee vielä testin. Vastausaikaa on 45 minuuttia, ja testitilaisuudesta saa poistua 20 minuutin jälkeen testin alkamisesta. Osaamistesti suoritetaan osaamistestaajan valvonnassa itsenäisesti. Vastaukset tehdään lomakkeelle kuulakärkikynällä tai muulla sellaisella välineellä, joka takaa sen ettei tuloksia voi muuttaa jälkikäteen ja että lomakkeet voidaan arkistoida ohjeiden mukaan. Osaamistestaajan velvollisuus on varmistaa, että jokainen testin suorittaja saa mahdollisuuden rauhalliseen ja itsenäiseen vastaamiseen. Testiajan loputtua osaamistestaaja kerää testilomakkeet tarkastettavaksi ja arkistoitavaksi sekä käy läpi oikeat vastaukset.

Osaamistestaajilla on mahdollisuus järjestää niin sanottuja erityistilannetestejä myös muilla kuin suomen- tai ruotsinkielellä. Erityistilannetestejä varten osaamistestaajien on tehtävä Elintarviketurvallisuusvirastoon ilmoitus vähintään 7 päivää ennen aiottua testiajankohtaa. Tyypillisiä erityistilannetestejä ovat esimerkiksi englanninkieliset kirjalliset testit ja erikielille tulkatut testit. Erityistilannetestien järjestämistä varten osaamistestaajan on selvitettävä ilmoituksessaan kuinka hän huolehtii siitä, että testi suoritetaan ja arvioidaan Elintarviketurvallisuusviraston kriteerien mukaan. Tarkemmat ohjeet erityistilannetestien järjestämiseen saa kysymyspankista.

Osaamistestiin osallistuvalla on oikeus valittaa testaajan toimintaan, testitilanteeseen tai testin tarkastamiseen liittyvistä epäkohdista Elintarviketurvallisuusvirastoon. Valitus on toimitettava Elintarviketurvallisuusvirastoon 30 vuorokauden kuluessa testitilanteesta tai testituloksen saamisesta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]