Likööri

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Cointreau-likööripullo (appelsiinilikööri).
Kiinalaista käärmelikööriä.

Likööri on alkoholijuoma. Se on usein makea ja vahva juoma, jolla on useita erilaisia valmistusmenetelmiä. Erilaisia likööreitä on maailmassa lukuisia. Likööriä käytetään muun muassa aterianjälkeisenä jälkiruokana ja cocktailien ainesosana. Likööreissä on tavallisesti runsaasti sokeria, jopa puoli kiloa litrassa. Alkoholipitoisuus vaihtelee 15–55 prosentin välillä.

Suomessa liköörien aikaisempi määritelmä oli, että se sisältää vähintään 30 prosenttia alkoholia. Lentokenttien tax-free-määräykset muuttivat tilannetta, koska enintään 21 prosenttia alkoholia sisältävä juoma luokitellaan vahvaksi viiniksi, jota saa tuoda tullitta enemmän kuin väkeviä juomia. Tämän vuoksi useimmat liköörivalmistajat pudottivat juomansa alkoholipitoisuuden 21 prosenttiin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liköörin valmistus alkoi aikakautena, jolloin ei vielä hallittu tislausta kunnolla. Tisle oli pahanmakuista, joten siihen alettiin uuttaa erilaisia aromaattisia aineksia. Koska uutetut aineet olivat samoja yrttejä kuin lääketieteessä käytettävät yrtit, alettiin likööriä käyttää lääkeaineena. Luostarit olivat yleisiä liköörin valmistuspaikkoja. Tästä ovat saaneet alkunsa perinteiset luostariliköörit.

Liköörit saivat myös lemmenjuoman maineen. Myöhemmin makeista likööreistä tuli jälkiruoka aterioille. Cocktailien tullessa muotiin liköörit tulivat suurimpaan suosioonsa niiden ainesosana.

Suomessa liköörejä on valmistettu konditorio-leipomoissa jo 1800-luvulla.

Jaottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erilaisia liköörejä on valtavasti. Liköörit jaotellaan niille makua antavan raaka-aineen mukaan:

  • marja- ja hedelmäliköörit
  • yrtti- ja mausteliköörit
  • pähkinäliköörit
  • sitrusliköörit

Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat:

  • emulsioliköörit
  • fantasialiköörit
  • punssi

Raaka-aineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Liköörit makeutetaan joko sokerilla tai hunajalla. Myös vaahterasiirappia käytetään.
  • Sitrusliköörien valmistuksessa käytetään sitruunaa, appelsiinia, mandariinia, greippiä ja limettiä.
  • Yrtti- ja maustelikööreissä käytetään joko yhtä maustetta, esimerkiksi anista, tai useimmiten monien yrttien ja mausteiden sekoitusta.
  • Marja- ja hedelmälikööreissä raaka-aineeksi kelpaavat kaikki lajikkeet.
  • Punssi on arrakilla maustettua likööriä, vaikka sitä ei moni likööriksi mielläkään.
  • Emulsiolikööreissä käytetään makuaineiden ja sokerin lisäksi joko kananmunaa, kermaa tai kookosrasvaa.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liköörit valmistetaan joko tislaamalla käyneet raaka-aineet tai uuttamalla tai liuottamalla alkoholiin erilaisia maustavia ainesosia. Alkoholi voi olla kirkasta viinaa tai vaikka viskiä, konjakkia tai rommia, joka antaa alkoholipitoisuuden lisäksi likööriin myös oman ominaismakunsa. Yleensä likööreissä käytetään kirkasta alkoholia, joka on neutraalia ja antaa muille makuaineille tilaa.

Uuttamisen ja liottamisen erona on se, että uutettaessa raaka-aineita hieman lämmitetään, kun taas liuottaminen tapahtuu kylmässä alkoholissa ja on sen vuoksi paljon hitaampaa. Makua antavat raaka-aineet uutetaan alkoholiin samaan tapaan kuin giniä valmistettaessa. Usein alkoholin, uuteaineiden ja sokerin sekoitusta korjataan väriaineilla, joiden käyttö on tarkkaan määrätty EU:ssa, ja käytetty väri täytyykin ilmaista E-numerokoodilla.

Liköörit eivät säily avattuina kovin pitkään, minkä takia ne yleensä pakataan korkeintaan puolen litran pulloihin.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Töringe, Sanna & Åberg, Anette: Liköörikirja: Makuja luonnosta ja puutarhasta. (Ruotsinkielinen alkuteos Sannas likörbok: Maker från örtagård, vildmark och trädgårdsland, 1994.). Suom. Anita Patala. Helsinki: Otava, 1995. ISBN 951-1-14135-X.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Likööri.