Kuohuviini

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lasillinen kuohuviiniä (samppanjaa)

Kuohuviini on viiniä, jonka sisältämä hiilidioksidi tekee siitä poreilevaa ja kuohuvaa. Kuohuviiniä nautitaan yleensä juhlajuomana. Tunnetuimpia kuohuviinejä ovat ranskalainen samppanja, italialaiset Asti Spumante ja prosecco, espanjalainen cava sekä saksalainen sekt.

Tuotantoalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskan tunnetuin ja arvostetuin kuohuviini on samppanja, joka on Champagnen alueen kuohuviiniä.[1] Muun Ranskan kuohuviinejä kutsutaan nimityksellä crémant. Ne ovat samppanjaa edullisempia, ja niihin käytetään paikallisia rypälelajikkeita, minkä vuoksi niiden luonne vaihtelee alueittain.[2] Joskus crémanteihin käytetään yli jääneitä tai laadullisesti puutteellisia rypäleitä.[1] Espanjan kuohuviiniä cavaa valmistetaan lähinnä Kataloniassa, ja suurimmat valmistajat ovat Freixenet ja Codorniu. Cavaa valmistetaan samppanjamenetelmällä, nimityksellä methode classique. Italian kuohuviinit vaihtelevat pirskahtelevasta frizzantesta kuohuvaan spumanteen. Tunnettuja italialaisia kuohuviinejä ovat Prosecco ja Asti. Saksa on maailman suurin kuohuviinin kuluttaja, noin viisi litraa henkeä kohti, ja 90 prosenttia Saksan kuohuviineistä (sekt) käytetäänkin kotimaassa. Kuohuviinejä valmistetaan myös useimmissa muissa viinimaissa, kuten Yhdysvalloissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.[1]

Valmistusmenetelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuohuviinin valmistusmenetelmiä on useita. Laadukkain on esimerkiksi samppanjan valmistuksessa käytettävä samppanjamenetelmä, joka perustuu kahteen käymiseen, joista toinen tapahtuu pullossa. Pulloon lisätään sokeria ja hiivaa, ja se suljetaan tiiviisti. Viini alkaa käydä uudestaan ja siihen muodostuu hiilidioksidia, joka liukenee viiniin. Toinen yleinen ja laadukas menetelmä on tankkikäyminen, jossa toinen käyminen tapahtuu suurissa terästankeissa. Siirtomenetelmä on näiden menetelmien välimuoto. Viiniin voidaan myös vain pumpata ilmaa, mutta tämä menetelmä tuottaa vain lyhyesti poreilevaa kuohuviiniä.[3]

Kuplien syntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuohuviinin kuplat syntyvät, kun hiiva käyttää sokeria alkoholiksi ja sivutuotteena syntyy hiilidioksidia, joka sitoutuu viiniin. Hiilidioksidi ei ole juomassa kuplina vaan sähköisesti varautuneina hiilidioksidimolekyyleinä liuenneena viinin ainesosiin kuten proteiineihin ja lipideihin. Osa siitä on kaasumaisessa muodossa pullon ilmatilassa. Perinteisellä samppanjamenetelmällä valmistetun kuohuviinin kuplat syntyvät toisen käymisen yhteydessä viileässä lämpötilassa pitkän ajan kuluessa. Näin synnytetyt kuplat ovat pienempiä ja kestävämpiä kuin tankkikäymisellä tai injektiomenetelmällä synnytetyt.[4]

Kuplat tarvitsevat lasin sisäpinnassa kohtia, joissa ne voivat muodostua: tällaisia muodostumiskohtia ovat epäpuhtaudet ja epätasaisuudet. Kuplat kasvavat kiinni lasissa, irtoavat ollessaan riittävän suuria ja kasvavat vielä matkalla ylöspäin. Kuplat ovat sitä suurempia, mitä enemmän hiilidioksidia juomassa on. Kuplien nopeuteen ja nousuun vaikuttavat juoman orgaaniset aineet. Aluksi kuplia puhkeaa juoman pinnalla satoja sekunnissa, mutta ajan myötä niiden nousu vähenee. Mitä kylmempää juoma on, sitä pidempään kuplat pysyvät. Jos kuohuviinipulloa ravistaa ennen avaamista, kaasumainen hiilidioksidi sekoittuu pieninä kuplina nesteeseen ja avattaessa kuplat kasvat hetkessä ja juoma syöksyy ulos pullosta.[4]

Makeusasteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuohuviinien makeusasteet Euroopan komission asetuksen 607/2009 mukaisesti (sokeria g/l):[5]

  • Brut Nature: <3, ei lisättyä sokeria
  • Extra Brut: 0–6
  • Brut: <12
  • Extra Dry/Trocken/Seco: 12–17
  • Sec, Trocken, Secco, Kuiva: 17–32
  • Demi-sec, Halbtrocken, Medium Dry, Puolikuiva: 32–50
  • Sweet, Doux, Dolce, Makea: >50

Nauttiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuohuviini suositellaan nautittavaksi jäähdytettynä noin 5–11 asteeseen. Valkoinen kuohuviini nautitaan viileämpänä kuin rosee ja punainen. Korkki avataan hitaasti kiertämällä. Koska pullossa on painetta, sisältö voi kuohua avattaessa yli. Lasi täytetään kahdessa vaiheessa, jotta vaahto ei kuohu lasista ulos.[6]

Kuohuviiniä juodaan perinteisesti hoikista ja korkeista tai hivenen tulppaaninmuotoisesta värittömästä kuohuviinilasista, jossa kuohuviinin aromikkaan ominaisuudet tulevat parhaiten esille. Jos lasin syvimmässä kohdassa on karhennus, kuohuviinin poreilu alkaa siitä ja nousee pintaan pieninä kuplina. Kuohuviiniä tarjoiltiin 1950-luvulla usein leveäsuisista laseista. Niissä bukee kuitenkin haihtuu nopeasti, eikä kunnon poreilua synny.[6]

Kuohuviini on suosittu juhlajuoma esimerkiksi uutena vuotena, vappuna tai henkilökohtaisina juhlapäivinä kuten häissä tai valmistujaisissa. Kuohuviiniä juodaan myös esimerkiksi aperitiivina ja ruokajuomana.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sinivirta, Jukka: Samppanja: Naurun airut, onnen polttoaine. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-19868-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Sinivirta 2007, s. 83–89.
  2. Tina Caputo: Crémant Offers a Champagne Alternative Wine Review Online. 21.12.2010. Viitattu 23.7.2016.
  3. Kuohuviiniopas Viinimaa. Viitattu 20.4.2015.
  4. a b Nuikki, Pekka & Avellan, Essi & Lihtonen, Juha: Champagne: Parhaat samppanjat, s. 10–15. Helsinki: Readme.fi, 2014. ISBN 978-952-220-772-2.
  5. VIINIEN MAKEUSASTEMERKINNÄT Komission asetuksen 607/2009 liitteen XIV mukaisesti 26.11.2012. Alko.fi. Viitattu 20.4.2015.
  6. a b Usein kysytyt kysymykset kuohuviinistä, Juomavinkki.fi, viitattu 22.7.2016.
  7. Kuohuviinin käyttötarkoitukset, Viinimaa.fi, viitattu 22.7.2016