Kuohuviini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lasillinen kuohuviiniä (samppanjaa)

Kuohuviini on viiniä, jonka sisältämä hiilidioksidi tekee siitä poreilevaa ja kuohuvaa. Kuohuviiniä nautitaan yleensä juhlajuomana. Tunnetuimpia kuohuviinejä ovat ranskalainen samppanja, italialaiset Asti Spumante ja Prosecco, espanjalainen cava sekä saksalainen sekt.[1]

Valmistusmenetelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuohuviinin valmistusmenetelmiä on useita. Laadukkain on esimerkiksi samppanjan valmistuksessa käytettävä samppanjamenetelmä, joka perustuu kahteen käymiseen, joista toinen tapahtuu pullossa. Pulloon lisätään sokeria ja hiivaa, ja se suljetaan tiiviisti. Viini alkaa käydä uudestaan ja siihen muodostuu hiilidioksidia, joka liukenee viiniin. Toinen yleinen ja laadukas menetelmä on tankkikäyminen, jossa toinen käyminen tapahtuu suurissa terästankeissa. Siirtomenetelmä on näiden menetelmien välimuoto. Viiniin voidaan myös vain pumpata ilmaa, mutta tämä menetelmä tuottaa vain lyhyesti poreilevaa kuohuviiniä.[2]

Tuotantoalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskan tunnetuin ja arvostetuin kuohuviini on samppanja, joka on Champagnen alueen kuohuviiniä. Muun Ranskan kuohuviineihin (crémant) käytetään yleensä yli jääneitä tai laadullisesti puutteellisia rypäleitä. Espanjan kuohuviiniä cavaa valmistetaan lähinnä Kataloniassa, ja suurimmat valmistajat ovat Freixenet ja Codorniu. Cavaa valmistetaan samppanjamenetelmällä, nimityksellä methode classique. Italian kuohuviinit vaihtelevat pirskahtelevasta frizzantesta kuohuvaan spumanteen. Tunnettuja italialaisia kuohuviinejä ovat Prosecco ja Asti. Saksa on maailman suurin kuohuviinin kuluttaja, noin viisi litraa henkeä kohti, ja 90 prosenttia Saksan kuohuviineistä (sekt) käytetäänkin kotimaassa. Kuohuviinejä valmistetaan myös useimmissa muissa viinimaissa, kuten Yhdysvalloissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.[3]

Kuplien syntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuohuviinin kuplat syntyvät, kun hiiva käyttää sokeria alkoholiksi ja sivutuotteena syntyy hiilidioksidia, joka sitoutuu viiniin. Hiilidioksidi ei ole juomassa kuplina vaan sähköisesti varautuneina hiilidioksidimolekyyleinä liuenneena viinin ainesosiin kuten proteiineihin ja lipideihin. Osa siitä on kaasumaisessa muodossa pullon ilmatilassa. Perinteisellä samppanjamenetelmällä valmistetun kuohuviinin kuplat syntyvät toisen käymisen yhteydessä viileässä lämpötilassa pitkän ajan kuluessa. Näin synnytetyt kuplat ovat pienempiä ja kestävämpiä kuin tankkikäymisellä tai injektiomenetelmällä synnytetyt.[4]

Kuplat tarvitsevat lasin sisäpinnassa kohtia, joissa ne voivat muodostua: tällaisia muodostumiskohtia ovat epäpuhtaudet ja epätasaisuudet. Kuplat kasvavat kiinni lasissa, irtoavat ollessaan riittävän suuria ja kasvavat vielä matkalla ylöspäin. Kuplat ovat sitä suurempia, mitä enemmän hiilidioksidia juomassa on. Kuplien nopeuteen ja nousuun vaikuttavat juoman orgaaniset aineet. Aluksi kuplia puhkeaa juoman pinnalla satoja sekunnissa, mutta ajan myötä niiden nousu vähenee. Mitä kylmempää juoma on, sitä pidempään kuplat pysyvät. Jos kuohuviinipulloa ravistaa ennen avaamista, kaasumainen hiilidioksidi sekoittuu pieninä kuplina nesteeseen ja avattaessa kuplat kasvat hetkessä ja juoma syöksyy ulos pullosta.[4]

Makeusasteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuohuviinien makeusasteet Euroopan komission asetuksen 607/2009 mukaisesti (sokeria g/l):[5]

  • Brut Nature: <3, ei lisättyä sokeria
  • Extra Brut: 0–6
  • Brut: <12
  • Extra Dry/Trocken/Seco: 12–17
  • Sec, Trocken, Secco, Kuiva: 17–32
  • Demi-sec, Halbtrocken, Medium Dry, Puolikuiva: 32–50
  • Sweet, Doux, Dolce, Makea: >50

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sinivirta, Jukka: Samppanja: Naurun airut, onnen polttoaine. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-19868-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuohuviinit, Kuohuviini.fi
  2. Kuohuviiniopas Viinimaa. Viitattu 20.4.2015.
  3. Sinivirta 2007, s. 83–89.
  4. a b Nuikki, Pekka & Avellan, Essi & Lihtonen, Juha: Champagne: Parhaat samppanjat, s. 10–15. Helsinki: Readme.fi, 2014. ISBN 978-952-220-772-2.
  5. VIINIEN MAKEUSASTEMERKINNÄT Komission asetuksen 607/2009 liitteen XIV mukaisesti 26.11.2012. Alko.fi. Viitattu 20.4.2015.