Akvaviitti
Akvaviitti on pohjoismainen maustettu viina, joka on valmistettu yleensä perunasta tai viljasta.[1] Sen alkoholipitoisuus on tyypillisesti 40–45 prosenttia, ja se voi olla väriltään kullankeltaista tai kirkasta. Akvaviitin pääasiallinen mauste on kumina,[1][2] mutta sen lisäksi siinä voi olla muun muassa anista, fenkolia, kardemummaa, vaniljaa, korianteria, sitruunan kuorta ja lakritsia. EU:n päätöksellä akvaviitin päämausteena voi olla myös tilli.
Juoman nimi juontaa juurensa latinan sanoihin aqua vitae, elämän vesi.[1][3]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tislaus levisi Pohjolaan 1400-luvulla, ja akvaviittia käytettiin lääkkeenä esimerkiksi ruton ja reuman hoidossa.[1]
Marskin ryypyn merkittävä aineosa oli Rajamäen Akvaviitti.[4]
Muun muassa Norjassa ja Tanskassa akvaviittia nautitaan etenkin joulun aikaan. Tyypillisimmin akvaviitti nautitaan jääkaappikylmänä snapsina laimentamattomana jäähdytetyistä laseista.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d http://historianet.fi/kulttuuri/gastronomia/vakijuomat-viinan-historia
- ↑ http://www.yrttitarha.fi/tietopankki/kansanperinne/viina.html
- ↑ http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=83 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/paamaja/ylipaallikon_ja_henkilokunnan
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Akvaviitti Wikimedia Commonsissa
