Kuksa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuksa

Kuksa on juoma-astia, joka valmistetaan puusta, mieluiten pahkasta kovertamalla. Kuksa on helppokäyttöinen, kevyt ja hyvin valmistettuna pitkäikäinen. Kuksia valmistetaan myös pelkiksi koriste-esineiksi.

Puhtaanapito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuksa puhdistetaan kostealla pyyhkeellä tai huuhtomalla puhtaalla vedellä aina käytön jälkeen. Kuksaan ei saa missään olosuhteissa tumpata tupakkaa tai sikaria.

Pesuaineita kuksan puhdistukseen ei saa käyttää, koska ne pilaavat astian. Astianpesuaine imeytyy huokoiseen puuhun ja aiheuttaa kupista juotuun juomaan makuvirheitä.[1]

Lappilaisen uskomuksen mukaan voi myös menettää onnensa, jos kuksan pesee; ainoastaan tunturipurossa huuhtominen on sallittua.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuksan tekoon sopivin materiaali on koivunpahka, vaikka muitakin puulajeja voi käyttää. Pahkat ovat harvinaisia, eikä niitä saa irrottaa elävästä puusta ilman lupaa. Tämän vuoksi kuksanvalmistaja joutuu usein tyytymään suoraan puuhun. Pahkakuksa on kestävämpi, koska siinä puun syyt mukailevat astian muotoa. Suorasta puusta kuksaa valmistaessa tulee valita oksaton puunkappale (oksakohdat vaikeuttavat työstämistä), jossa ei ole lahovikaa tai muuta vauriota, joka voi pilata kuksan.

Kuksa varustetaan usein nahkahihnalla, jolla sen voi ripustaa esimerkiksi vyöhön. Lisäksi kuksan kahvaan voidaan upottaa luulyöte, joka valmistetaan joko luusta, poron- tai hirvensarvesta. Lyötteeseen voidaan kaivertaa nimikointi tai muita kuvioita.

Käyttöönotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekovaiheessa aitoa kuksaa keitetään suolavedessä, jolloin suola imeytyy puuhun. Suola liukenee myös kuksasta juotavaan juomaan, jos kuksaa ei ennen käyttöönottoa käsitellä.[1] Suola on hygroskooppista ja sitoessaan kosteuttaa estää puun kuivumisen ja halkeamisen. Suolan liukenemisen voi estää käsittelemällä sisäpinnan kahvirasvalla, mikä tapahtuu kaatamalla kuppiin kahvia, joka muutaman minuutin päästä kaadetaan pois, sekä hinkkaamalla sisäpintaa käytetyillä, märillä kahvinporoilla. Tällöin kahvirasva imeytyy kupin sisäpintaan ja muodostaa siihen kalvon, joka estää kuksan kuivumisen ja halkeamisen ja vieraiden makujen imeytymisen.[1] Jotkin teollisesti valmistut kuksat käsitellään parafiiniöljyllä.[1]

Kuksan makua voi myös muuttaa tilkalla viinaa ennen rasvakäsittelyä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]