Fibroosi
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun

Mikroskooppikuva sydänkudoksesta, jossa keltainen on fibroosia. Kuvassa oikealla ja vasemmalla ruskea on amyloidikerrostumaa.
Fibroosi on arpeutumista jota tapahtuu, kun tiivistä sidekudosta muodostuu elimen solukon solujen kuollessa niiden tilalle.[1][2][3] Fibroosia kertyy yleisimmin elimiin joiden solukko uusituu hitaasti tai ei ollenkaan, kuten: sydän, keuhkot, maksa, munuaiset ja haima. Fibroosi haittaa elimen toimintaa. Esimerkiksi sydämessä fibroosi aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa ja äkkikuolemia.[3]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tirri, Rauno & Lehtonen, Juhani & Lemmetyinen, Risto & Pihakaski, Seppo & Portin, Petter: Biologian sanakirja, s. 166 . Uudistetun laitoksen 4. painos. Helsinki: Otava, 2013. ISBN 951-1-17618-8.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tirri, Rauno & Lehtonen, Juhani; et al., 2013, s. 166.
- ↑ Fibroosi Duodecim Terveyskirjasto – Lääketieteen sanasto. 18.10.2016. Viitattu 17.8.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Häyrynen, Sanna: Fataalin fibroosin tutkiminen sydämen asiana Oulun ylioppilaslehti. 16.9.2019. Arkistoitu 17.8.2021. Viitattu 17.8.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fibroosi Wikimedia Commonsissa
- Åker, Anders: Idiopaattinen keuhkofibroosi Nettiterveys.fi. 27.6.2012. Viitattu 17.8.2021.
- Hartman, Jari & Jeskanen, Leila & Airola, Kristiina: Varjoaineen munuaispotilaalle aiheuttama vaikea fibroosi Aikakausikirja Duodecim. 14/2008. Viitattu 17.8.2021.