Alkoholimaksasairaus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Alkoholimaksasairaus on liiallisen alkoholinkäytön aiheuttama maksavaurio. Alkoholi on länsimaissa keskeinen maksasairauksien aiheuttaja; esimerkiksi Suomessa jopa 90 prosenttia[1] kirrooseista on alkoholin aiheuttamia. Alkoholimaksasairauden kehittyminen ja eteneminen on aina yksilöllistä. Yleisesti ottaen naiset kuitenkin sairastuvat huomattavasti vähemmästä alkoholinkulutuksesta kuin miehet. Alkoholimaksasairauteen kuoli vuonna 2007 Suomessa 1 145 ihmistä[2].

Runsas alkoholinkäyttö johtaa usein maksan rasvoittumiseen. Siitä maksa voi palautua ennalleen alkoholinkäytön loputtua[3]. Lähes kaikille alkoholin suurkuluttajille kehittyy rasvamaksa. Alkoholihepatiittiin tilanne etenee osalla (10–35 prosentilla) suurkuluttajista. Alkoholin aiheuttama maksatulehdus voi jollakulla olla käytännössä oireeton ja toisella johtaa vakaviin komplikaatioihin, kuten askitekseen, enkefalopatiaan ja munuaisvaurioon.[4]

Alkoholihepatiitissa maksa-arvot (ALAT, ASAT) voivat olla jopa tuhansia.[5]

Alkoholin suurkuluttajista 8–20 prosenttia saa lopulta kirroosin, jossa toimiva maksakudos tuhoutuu. Pitkälle kehittynyt kirroosi ei parane ilman maksansiirtoa, mutta alkoholinkäytön loputtua kokonaan maksa voi saada jonkin verran toimintakykyään takaisin. Kirroosia sairastavilla maksa-arvot voivat olla koholla tai täysin normaalit. Kirroosi johtaa usein hengenvaarallisiin komplikaatioihin, kuten askitekseen. Lisäksi noin viisi prosenttia kirroosiin sairastuneista saa maksasyövän[6].

Yli 125 000 ihmistä kattaneen tutkimuksen mukaan säännöllinen kahvinjuonti ehkäisee alkoholimaksakirroosia. Kupillinen päivässä vähentää riskiä 20 prosentilla ja neljä kuppia jo 80 prosentilla.[7]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]