Keskustelu:COVID-19

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tartuntatavat[muokkaa wikitekstiä]

Osiossa 1.1 Tartuntatavat on tämä lause: "Virus voi levitä myös ylös- tai alaspäin huonokuntoisia tai viallisia WC:n putkistoja pitkin kerrostaloissa..." Luettuani viittessä mainitut lähteet, tämä on käsittääkseni täysin perusteetonta pelottelua. Tätä tartuntatapaa ei ole näytetty toteen, sitä vain esitettiin yhdeksi teoreettiseksi vaihtoehdoksi selittämään miksi samassa hongkongilaisessa kerrostalossa muutama ihminen sairastui koronaan (muita mahdollisuuksia on esim. että olivat käyttäneet samaa hissiä). Ja vaikka näin olisikin todellisuudessa käynyt, niin kyseessä on melko varmasti ainutlaatuinen yksittäistapaus joka johtui viallisesta viemäriputkesta. Sen vuoksi väite että "virus voi levitä... putkistoja pitkin" on todennäköisesti väärä, ja joka tapauksessa aivan liian yleistävä ja yleispätevältä kuulostava. DoubleGrazing (keskustelu) 18. maaliskuuta 2020 kello 09.30 (EET)

Olet oikeassa. Poistin nämä arvelut. Jos joku löytää luotettavampaa lähdettä asiasta, jossa asian osoitetaan olevan yksittäistapausta merkittävämpi tarttumistapa, niin vastaavanlaisen tekstin voi ehkä lisätä artikkeliin. 5-HT2AR (keskustelu) 18. maaliskuuta 2020 kello 11.17 (EET)

Oireettomien osuus[muokkaa wikitekstiä]

Osa kantaa virusta täysin oireettomana tai enintään näennäisen oireettomana ilman että tartunnan saanut itse tai sairaanhoito huomaa nämä oireet. Jos joku löytää nyt tai tulevaisuudessa laajalla otoksella arviota siitä, että kuinka moni sairastunut tulee olemaan oireeton, niin se olisi hyvä lisä artikkeliin. Nykyisellään tutkimuksia asiasta ei taida juuri olla, ainakaan pubmed-sivulla. Näistä kirjoitushetken pubmedin kärkituloksista esimerkiksi

  • tässä kyse on noin 500 Wuhanista Japaniin evakuoidusta henkilöstä, joista 13 todettiin sairastuneen virukseen. Näistä 13:sta 30 päivän seurantajakson jälkeen (jakso on tiettävästi pidempi kuin taudin pisin mahdollinen itämisaika) 4 oli oireettomia ja 9 oireilevia. Tutkimukessa käytetyn tilastotieteellisen hattutempun perusteella 95% (95% luottamusvälillä, CI, Confidence Interval) kaikista maailman virukseen sairastuneista 7.7-53.8% on oireettomia. Jos oletetaan ettei tutkimuksessa tehty virhediagnooseja, otos on silti surkean pieni.
  • tässä kyse on 55 näennäisen oireettomista tyypeistä, joista seurantaikana kaikki saivat joko lievän, keskivakavan tai vakavan COVID-19:n. Tutkimus ei siis liity asiaan otsikostaan huolimatta. - 5-HT2AR (keskustelu) 19. maaliskuuta 2020 kello 08.23 (EET)

makuaistin ja hajuaistin menetys ainoina oireina[muokkaa wikitekstiä]

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/undefined/06b1b536-6f92-4a21-bd1e-ff9d64136357 --Espoo (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 01.35 (EET)

Lisätty kohtaan COVID-19#Oireet. 5-HT2AR (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 14.59 (EET)

Tapauskuolleisuus ei ole sama kuin kuolleisuus[muokkaa wikitekstiä]

Keskiviikkona 25.3.2020 Italian kansanterveyslaitoksen julkaisemassa italialaisten sairastuneiden aineisto osoittaa hyvin tapausaineiston poikkeavuuden artikkelin esittämiin verrattuna. Italialaisessa aineistossa (laboratoriovarmennettuja tuolloin yhteensä 67 814 kpl) sairastuneiden keski-ikä oli 63 vuotta ja tapauskuolleisuus keskimäärin 9,1 prosenttia. (Olen kasaamassa artikkelia tapauskuolleisuuden käsitteestä, jota tulisi käyttää artikkelissa nyt usesti virheellisesti viljellyn kuolleisuuden sijaan). Aineistossa 1,1 prosenttia sairauden saaneista oli iältään 0-18 -vuotta; menehtyneistä ei tuolloin ollut kukaan alle 30-vuotias. Menehtyneiden tarkempi ikäjakauma ja ikäluokkaan suhteutettu tapauskuolleisuus on esitetty alla.[1]

Tapausaineisto on vinoutunut väestöjakaumaan verrattuna, koska koronatestaukseen eivät kaikki halukkaatkaan ole Italiassa päässeet ja aineisto on myös alueellisesti painottunut kriisiytyneisiin osiin maata. Tapausaineistossa moni oli vielä raportointipäivänä sairauden heikentämänä sairaalassa joten aineiston tapauskuolleisuus on siten vasta maan väliaikainen lukema. Tuon kuitenkin esille, koska Italiaan on keskusteluissa viitattu eräänä suomalaisen perusoikeuksia rajoittavien säädösten perusteena.

Mainitsen samoin, että ISS:n johdossa oleva professorin (tieteellisen johtajan) aiemmin maaliskuussa antaman lausunnon mukaan vain hyvin pieni osa kuolleista (tuolloin tapauskuolleisuus oli ollut toista tuhatta) menehtyi koronaviruksen aiheuttamaan COVID-19 -sairauteen; enemmistöllä oli yksi tai useampi perussairaus, joista kuolema hänen mukaansa johtui. --Paju-apu (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 20.22 (EET)

Ikä
(vuotta)[1]
Kuolleita
[kpl (% kuolleista)][1]
Tapaus-
kuolleisuus
(%)[1]
0-9 0 (0%) 0%
10-19 0 (0%) 0%
20-29 0 (0%) 0%
30-39 17 (0,3%) 0,4%
40-49 57 (0,9%) 0,7%
50-59 220 (3,6%) 1,7%
60-69 680 (11%) 5,6%
70-79 2180 (35,4%) 16,6%
80-89 2456 (39,9%) 24,2%
90- 547 (8,9%) 23,6%
Ei raportoitu 0 (0%) 0%
Yhteensä 6157 (100%) 9,1%

PS. Italiasta ehti tulla uudempi, 26.3. päivätty yhteenveto, jossa lukemat ovat muuttuneet. Tapauskuolleisuus oli päivän pidemmässä aineistossa 9,2%, kun mukana oli 73 780 COVID-19 -tapausta Italiasta. Kannattaa päivittää jos aikoo siirtää artikkeliin.[2] --Paju-apu (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 20.31 (EET)

Lisäsin maininnan Italian tapausaineistosta ja korjailin kuolleisuutta tapauskuolleiuudeksi. Italian 26.3.2020 tilanteen mukainen taulukko löytyy Italian kansanterveyslaitos -artikkelista. --Paju-apu (keskustelu) 27. maaliskuuta 2020 kello 01.25 (EET)

Viitteet[muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Integrated surveillance of COVID-19 in Italy (pdf) 25.3.2020. Istituto Superiore di Sanità, iss.it. Viitattu 26.3.2020. (englanniksi)
  2. Integrated surveillance of COVID-19 in Italy (pdf) 26.3.2020. Istituto Superiore di Sanità, iss.it. Viitattu 26.3.2020. (englanniksi)