Keskustelu:SARS-CoV-2

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Artikkeli on nykymuodossaan lähinnä viruksen aiheuttamasta epidemiasta, eikä itse viruksesta. Olisiko järkevää siirtää kielilinkitys pois ainakin englannin kielen osalta (en katsonut muita) virussivusta epidemiasivuun? -Mamelukki (keskustelu) 25. tammikuuta 2020 kello 23.38 (EET)

Artikkeli pitäs kirjottaa uudestaan lähteiden mukaan, ei enwikistä sokeasti kääntäen. J.K Nakkila (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 02.18 (EET)

En nyt kommentoi muuta kuin sen verran että influenssojen nimityksissä (aasialainen, hongkongilainen ym.) on pyritty pois paikannimistä tarpeettoman leimaamisen vuoksi. En tiedä miksi koronaviruksissa niihin on palattu. --Höyhens (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 09.40 (EET)
Ongelmallinen artikkelinaloitus, tosin käännösmallineen perusteella teksti on dewikistä. Ovatkohan nuo myöhemin lisätyt kiinankieliset lähteet kielitaitoisen tarkastamat? --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 26. tammikuuta 2020 kello 23.32 (EET)

Kuolleisuusprosentti[muokkaa wikitekstiä]

Paras tämän hetken tieto kertoo että kuolleisuusprosentti on noin 14,6. On väärä tapa laskea tällä hetkellä todetuista tautitapauksista, koska kuolemisessa kestää ajallisesti eli se laahaa perässä. Esimerkiksi tämä https://edition.cnn.com/asia/live-news/coronavirus-outbreak-01-29-20-intl-hnk/index.html "2,1 prosenttia" on väärin laskettu, ei siis kannata luottaa amerikkalaisten aritmetiikkaan. Tuo 14,6 prosenttia luku sisältää Tamiflu-lääkitystä ja steroideja, joita ei välttämättä ole jokaiselle tarjolla joka maapallon kolkassa. --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2020 kello 21.44 (EET)

Kaksi ylen lähdettä kuitenkin puhuvat muutamasta prosentista, ja luotan niihin enemmän kuin amerikkalaisiin, ja kyllä tuo CNN on ihan hyvä lähde. Muutaman prosentin puolesta puhuvia lähteitä: "sairastuneista noin kolme prosenttia", "kuolleisuus noin kaksi prosenttia" (keltaista lehdistöä, ei luotettava, mutta lähteistettiin ainakin jossain vaiheessa artikkelissa), "arvioitu tappavan noin kolme prosenttia"
Periaatteessa 14 prosentin puolesta puhuu tämä lähde: 41 potilasta, 6 menehtyi. Jos kuolleisuus olisi 14 %, 5,7 menehtyisi. Tästä puhuit varmaankin myös muokkauksessasi, sillä ainakin luku 41 siinä esiintyi. Ongelmana on kuitenkin se, että 41:n ihmisen otos on aivan liian pieni, ja jotta voidaan vetää johtopäätöksiä, tarvitaan suurempi otanta. Tätä suurempaa otantaa on tuon jälkeen saatu, ja tällä hetkellä se kuolleisuus näyttäisi liikkuvan muutamissa prosenteissa. Otanta ei ole 6000, mikä on sairastuneiden lukumäärä, mutta vähintään satoja, ehkä tuhansia, hankala arvioida. Mikä se sun lähde siihen neljääntoista prosenttiin oli? Mamelukki (keskustelu) 29. tammikuuta 2020 kello 23.24 (EET)

Leviämishistoria ja epidemiologia[muokkaa wikitekstiä]

Pitäisi yhdistää näistä kahdesta otsikosta tietoa. Päällekkäisyyttä todella paljon, ja valtaosa epidemiologiaotsikon alla olevasta tiedosta ei ymmärrykseni mukaan edes kuulu sinne. Ehdotan, että epidemiologiaosiosta siirretään tietoa leviämishistoriaosioon. Niin ja lisäksi vielä, että epidemiologiaosiossa valtaosalla päällekäisestä/siihen kuulumattomasta tiedosta ei ole lähdettä.

Periaatteessa tuon paikkansapitävyys kyseenalaistettu -mallineenkin voisi poistaa kun epidemiologiaosion lähteettömät tiedot on poistettu tai siirretty ja lähteistetty. Mamelukki (keskustelu) 30. tammikuuta 2020 kello 13.48 (EET)

Kiitos kaikesta artikkelin eteen näkemästäsi vaivasta! Olen samaa mieltä, että artikkeli alkaa pian olla sen verran kunnossa, että mallineen poisto voisi olla paikallaan. Lähteetöntä vanhaa voi minusta poistaa aika surutta etenkin tämäntyyppisessä artikkelissa. --Kissa21782 (keskustelu) 30. tammikuuta 2020 kello 21.20 (EET)

Nimi[muokkaa wikitekstiä]

Ilmeisesti covid-19 onkin viruksen aiheuttaman taudin nimi? (Covid = coronavirus disease 2019). Olenko väärässä? Tämän tulisi tulla ilmi artikkelissa. Artikkeli on hieman ongelmallinen, kun tässä puhutaan sekä viruksesta että sen aiheuttamasta taudista. Miten tuon nyt sit ilmaisisi ja missä kohtaa? Mamelukki (keskustelu) 11. helmikuuta 2020 kello 22.59 (EET)

Niinkuin Mamelukki tuossa sanoi, taudille on nyt olemassa virallinen nimi (COVID-19), joten artikkelin nimi pitäisi muuttaa. Jatkossa "Wuhanin Koronavirus" on vain epävirallinen nimitys. COVID-19 nimen taudille antoi WHO. Lähde: https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/9b63aab9-fd68-4da2-ba9e-6d0bbce73cddPrkPerhana (keskustelu) 12. helmikuuta 2020 kello 02.58 (EET)
Mikä on suomenkielinen nimi? Ei ole tuota Covidia tullut vielä vastaan muutenkaan. --AJuurikkala (keskustelu) 12. helmikuuta 2020 kello 05.55 (EET)
Tällä hetkellä tuo virallinen nimi ei näytä olevan vielä yleisessä käytössä. Artikkelien nimeämisen Wikipediassa pitäisi heijastella sitä mitä nimityksiä lähteet käyttävät. jni (k) 12. helmikuuta 2020 kello 08.06 (EET)
Juu, COVID-19 on tauti ja 2019-nCoV on taudin aiheuttaja. Artikkelin nimi tulisi mielestäni muuttaa joko nimelle COVID-19 tai 2019-nCoV. Toinen huomio: viruksesta käytetään tällä hetkellä artikkelissa paikoin nimeä 2019-nCoV-virus, mutta tämä on sama kuin HI-vrus vs. HIV-virus (ihmisen immuunikatovirusvirus). Oikea kirjoitusasu olisi 2019-nCo-virus. 5-HT2AR (keskustelu) 12. helmikuuta 2020 kello 08.11 (EET)
Muutin oikeaan kirjoitusasuun. Mamelukki (keskustelu) 12. helmikuuta 2020 kello 09.06 (EET)

Siirto esim. nimelle Wuhanin koronavirusinvaasio 2019–2020[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli käsittelee enimmäkseen viruksen aiheuttamaa invaasiota (vai onko se jo kohta epidemia?), vaikka sen pitäisi otsikkonsa perusteella kertoa pääasiassa viruksesta itsestään ja sen biologisista ominaisuuksista. Maininta sen aiheuttamasta invaasiosta pitäisi olla tässä lyhyemmin, ja siirtää invaasio omaksi artikkelikseen kuten enwikissä on tehty, johon sitten virusartikkelista linkitettäisiin mallineella {{Pääartikkeli}}. Minun ehdotukseni invaasioartikkelin nimeksi on Wuhanin koronavirusinvaasio 2019–2020. --Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 12. helmikuuta 2020 kello 20.06 (EET)

Juuri tätä ehdotin aikaisemmin. Tämä on jo epidemia reippaasti, tästähän ollaan jo kyselty että voidaanko sanoa pandemiaksi, mutta todettu että tarvitaan laajamittaisempaa leviämistä Kiinan ulkopuolella. Nyt valtaosa Kiinan ulkopuolisista tapauksista on lähtöisin Kiinasta. Nimeksi ei voida laittaa Wuhanin koronavirusepidemiaa/invaasiota, sillä virus ei jyllää enää vain Wuhanissa, vaan se on levinnyt ympäri varsinkin Kiinaa mutta oikeastaan maailmaa, ja epidemia-alueeksi lasketaan koko Kiina. Lisäksi ei saisi sanoa että "Wuhanin koronavirus", sillä se on leimaavaa, ja WHO:n mukaan sitä ei saisi enää käyttää. Lisäksi Wuhanissa leviää monia koronaviruksia, mutta nyt kyse on nimenomaan COVID-19:sta. Mamelukki (keskustelu) 12. helmikuuta 2020 kello 23.06 (EET)
Miksi invaasio? Eihän tuota termiä käytetä taudinaiheuttajien aiheuttamista laajoista sairastumisista. Oikea termi on epidemia. Pandemiaksi en kutsuisi tautia, koskei se ole vielä levinnyt merkittävällä tavalla maailmanlaajuisesti. Missä vaiheessa se on "merkittävästi" levinnyt? Varmaankin sitten kun WHO tai vastaavat asiantuntijat (eivät poliitikot tai journalistit) alkavat käyttää termiä pandemia. Lisäksi termi "epidemia" kattaa myös termin "pandemia": epidemia voi olla myös pandemia, pandemia on aina epidemia. Ja miksi vuosiluvut 2019-2020? Mitä jos sairaus jatkuu vuoteen 2021 tai alkaa leviämään jälleen vaikkapa vuonna 2030? Pelkkä 2019 riittäisi. Entä taudin/viruksen nimi? "Wuhanin koronavirus" on epävirallinen nimi, jonka artikkelin luonut käyttäjä Vyörykkä ilmeisesti keksi. WHO:n suosittelema termi olisi 2019-nCoV tai taudista puhuttaessa COVID-19. Yhteenvetona suosittelisin artikkelille nimiä "2019-nCoV epidemia" tai "COVID-19". Jos haluaa erillisen artikkelin vain viruksesta, niin sille sopiva nimi olisi mielestäni "2019-nCoV". Ohjaussivujen avulla saadaan hakusanat "Wuhanin koronavirus" tms. ohjautumaan näihin artikkeleihin. 5-HT2AR (keskustelu) 12. helmikuuta 2020 kello 23.31 (EET)
Tässä tuntuvat nyt menevät vähän puurot ja vellit sekaisin. Asia olisi hyvä saada kuntoon, sillä nykyinen nimi ei tosiaan ole hyvä. ”Invaasiolla” ei taida olla viruksen aiheuttaman epidemian kanssa juuri mitään tekemistä. Seurataan tässä samaa toimintamallia kuin muutkin Wikipediat: ensinnäkin on itse virus, jolle ICTV on antanut nimeksi SARS-CoV-2. Tämä artikkeli kertoo siitä ja sille on Wikidata-kohde SARS-CoV-2 (Q82069695). Artikkelista erotetaan epidemiaa koskevat tiedot. Sitten on viruksen aiheuttama tauti, jolle WHO on antanut nimen COVID-19. Sillekin on monissa Wikepedioissa artikkeli, mutta mielestäni sitä ei tänne ensi sijassa tarvita. Sen voi nimetä myös muulla tavoin. Sille on Wikidata-kohde COVID-19 (Q84263196). Kolmanneksi on viruksen tällä hetkellä aiheuttama epidemia, josta pitäisi olla artikkeli – esimerkiksi nimellä koronavirusepidemia 2019–2020. Nimeen voidaan liittää jokin maantieteellinen alue, jos se on tarpeellista. Sille on Wikidata-kohde Koronavirusepidemia 2019–2020 (Q81068910). --Epiq (keskustelu) 12. helmikuuta 2020 kello 23.58 (EET)
Tein nyt rohkeasti aluksi siirron, joka jää ikävä kyllä tältä yöltä kesken. Suosittelisin ehdottomasti viitteiden koostamista artikkelin loppuun, jotta niiden työstäminen ei käy täysin mahdottomaksi. --Epiq (keskustelu) 13. helmikuuta 2020 kello 00.16 (EET)
Mikä ero on SARS-CoV-2:lla ja 2019-nCoV:lla? Ovatko molemmat yhtä hyvä nimitys samalle virukselle, vai miten? Mamelukki (keskustelu) 13. helmikuuta 2020 kello 09.55 (EET)
Itseltänikin meni tuo nimi ohi, mutta SARS-CoV-2 ja 2019-nCoV ovat synonyymejä. SARS-CoV-2 on viruksia luokittelevan ICTV-järjestön (International Committee on Taxonomy of Viruses) suosittelema nimi, jonka ICTV julkisti 11.2.2020 ensi kerran tässä julkaisussa. Julkaisussa ICTV suosittelee hylkäämään nimen 2019-nCoV ja käyttämään uutta nimeä, sillä uusi nimi on kuvaavampi. Virus on SARS:ia aiheuttavan viruksen eli SARS-CoV:n kanssa sukulaisuussuhteeltaan (fylogenialtaan) samaa alkuperää. Nimen numeroa 2 ei selitetä. On kuitenkin aika selvää että se tulee siitä, että kyseessä on SARS-CoV:n jälkeen toinen tunnettu ihmisiä tartuttava SARS-koronavirus. 2019-nCoV:n taas todeltaan olevan "epämääräisempi", sillä se kertoo viruksen olevan koronavirus ja jollakin tapaa "uusi" täsmentämättä millä tapaa (oireiltaan, perimältään?). Tarkempaa liibalaabaa on julkaisun sivulla 3. SARS-CoV-2 -nimi tuli WHO:n viruksen aiheuttamaa tautia tarkoittavan COVID-19 -nimisuosituksen jälkeen. 5-HT2AR (keskustelu) 13. helmikuuta 2020 kello 21.47 (EET)
Hankaluus on, että nuo ovat lääketieteellisiä koodeja lääketieteellisiin tarkoituksiin. Niillä on tärkeä ja tarkka tarkoitus omassa kontekstissaan, mutta voi kysyä, ovatko ne nimiä ollenkaan. Ne sanovat varsin vähän muille kuin asiaan perehtyneille. Vähän jos joku sanoisi Corvus corone cornix variksesta. Hesari ja Yle kirjoittavat koronaviruksesta ja The Guardian ja BBC käyttävät sanaa coronavirus. Minusta myös sanoja "koronavirus" tai "uusi koronavirus" pitäisi käyttää skientismin välttämiseksi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. helmikuuta 2020 kello 22.08 (EET)
Olen eri mieltä. A. Koronaviruksia on useita. B. Esim. SARS-CoV oli uusi vuonna 2002. SARS-CoV-2 ei ole enää uusi vaikkapa vuonna 2030. C. "Koronavirus" käyttäminen muualla Wikipediassa vaikkapa koronaviruksia käsittelevässä artikkelissa synonyyminä nimelle SARS-CoV-2 ei ole selkeää, eikä sitä mielestäni pidä viljellä; esim. "koronavirus on koronavirus, joka vuonna 2019...". D. Mitä vikaa on tieteessä käytettyjen termien käytössä? Yhtenäinen terminologia kaikilla osa-alueilla on vähemmän sekavaa ja kyse on kuitenkin vain nimistä, ei tieteellisistä selityksistä. Sana "koronavirus" tulee myöskin tieteentekijöiden piiristä. Ehkä siksi tästä ikävän latinankielipohjaisesta nimestä tulisi luopua ja korvata se enemmän suomalaisella nimellä? E. Jos parhaimmillaan vuosikymmeniä asiaan vihkiytyneet WHO:n ja ICTV:n asiantuntijat eivät ole sopivia nimeämään ja kuvaamaan asioita, niin kuka sitten? 5-HT2AR (keskustelu) 13. helmikuuta 2020 kello 22.35 (EET)
E. Who:n verkkosivulla käytetään näin: "coronavirus disease (COVID-19)" ja ICTVn sivulla on artikkeli, jossa selvitetään eri koodien vyyhtiä ja alempana myös lajinimien binomi-nimikkeistöä (Binomial Nomenclature for Species Names). Tässä todetaan, että ICTV on vastuussa virustaksonin nimeämisestä, ei niinkään virusten tai sairauksien yleisnimistä. ("The International Committee on Taxonomy of Viruses (ICTV) is concerned with the designation and naming of virus taxa (i.e. species, genus, family, etc.) rather than the designation of virus common names or disease names.") D. Ei tieteissä käytetyissä termeissä ole muuta vikaa kuin se, että ne eivät ole aina yleiskieltä. Jokaisella alalla on erikoisterminsä, mutta pitäisi arvioida, mitkä niistä ovat sellaisia joiden voi olettaa olevan yleisesti tiedossa. Emme voi luopua sanasta koronavirus, koska sille ei ole yleisesti tunnettua suomenkielistä vastinetta, eikä tietosanakirjan toimittajien tehtävänä ole luoda sellaista. C., B ja A Ok, joo, mutta eikö erottumisen kannalta voitaisi Wikipediassa käyttää sairaudesta WHO:n mukaan "koronavirustauti (COVID-19)" ja viruksesta ICTV:n mukaan "koronavirus 2 (SARS-CoV-2)"?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. helmikuuta 2020 kello 23.39 (EET)
Paitsi että ICTV:n mukaan se on "severe acute respiratory syndrome coronavirus 2", ei "koronavirus 2". Hirveästi yksinkertaisteuissa (yleis)nimissä on ongelma se, että silloin saatetaan kehittää virheellisiä nimiä. --PtG (keskustelu) 14. helmikuuta 2020 kello 08.03 (EET)
Tämä vaihtoehto taas on englantia. Nimessä pitäisi ajatella käyttäjiä ja käytettävyyttä, miten englannin kieltä osaamaton lausuu sen tai miten nimi taivutetaan? Mielestäni tämä nyt artikkelin otsikkona ja Wikipediassa käytössä oleva koodi on sietämätön nimenä. Nimettäessä voisi ajatella esimerkiksi tilannetta, jossa joku kysyy kaveriltaan: "No, tiedätkö, onko se SARS-CoV-2 levinnyt jo tänne meidän kaupunkiin?" Tai vastaako kaveri: "No, eipä taida SARS-CoV-2 vielä olla täällä." Jos oletamme, että ihmiset puhuvat näin asiasta, niin ok, mutta jos tuntuu siltä, että ihan noin ei asiasta puhuta, voisimme etsiä tietolähteistä yleiskielisempiä vaihtoehtoja.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. helmikuuta 2020 kello 12.29 (EET)
Tuo vaihtoehto on tietysti englantia (enkä sitä nimeksi ehdottanutkaan), mutta pointti oli, että ICTV:n mukaan virusta ei kutsuta nimellä "koronavirus 2", kuten sinä käytännössä väitit, sillä se olisi englanniksi "coronavirus 2". Yleiskielisesti puhutaan kavereiden kesken varmaan "koronaviruksesta", kun kaikki tietävät, mihin sillä tällä hetkellä viitataan. Eli pitäisikö tämä artikkeli olla nimellä "koronavirus" ja sitten artikkeli poistaa, kun tulee seuraava "uusi koronavirus", joka leviää epidemiaksi? Viruksen nimi on SARS-CoV-2 siitä ei oikein pääse mihinkään, eikä sillä varsinaisesti ole yksiselitteistä yleiskielistä muotoa (suomeksihan tuo olisi "SARS-koronavirus 2", mutta tuota muotoa ei varmaan ole käytetty missään). Koronaviruksia on ilmeisesti 39 lajia, ja niillä useita eri muotoja. Tekstissähän pitää tietysti määritellä asia, kuten esimerkiksi artikkelissa Koronavirusepidemia 2019–2020. Taudista voitaneen puhua nimellä koronavirustauti 2019. --PtG (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 00.31 (EET)
Ok, olen toista mieltä lääketieteellisen koodin käyttämisestä tietosanakirja-artikkelin nimenä. Mutta aiheesta pitäisi nyt kirjoittaa kolmaskin artikkeli, jonka linkityksen laitoin artikkeliin. Lisäsin myös aihetta koskevien, siis Koronavirusepidemia 2019–2020, virusta ja sen aiheuttamaa sairautta koskevat määritteet Wikidataan. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 01.52 (EET)
Kiitos selvennnyksestä, 5-HT2AR. Olen samaa mieltä kulttuurinavigaattorin kanssa siitä, että tulisi käyttää oikeaa nimeä lääketieteellisten koodien sijaan. Eihän sikainfluenssakaaan yleensä kutsuta H1N1-virukseksi, vaan sikainfluenssavirukseksi. Nimestä olen kuitenkin osittain eri mieltä, pitäisi puhua jostain muusta kuin "koronaviruksesta" tai "Wuhanin koronaviruksesta". Koronaviruksia on monta, eli parempi olisi käyttää sanaa "uusi koronavirus". "Wuhanin koronavirus" on leimaava ja harhaanjohtava, sillä virus ei enää ole rajoittunut Wuhaniin. Mamelukki (keskustelu) 13. helmikuuta 2020 kello 22.24 (EET)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sanoo "uusi koronavirus (COVID-19)" [1] J.K Nakkila (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 01.32 (EET)

Eka potilas[muokkaa wikitekstiä]

Eri lähteissä näyttäisi olevan kahta eri päivää, milloin on tavattu ensimmäinen oireellinen potilas: joko 1. joulukuuta ta 8. joulukuuta. Ilmeisesti tuo 1. päivän tapaus vahvistettiin myöhemmin, eli päivämäärä siirtyi aiemmaksi ensimmäisten raporttien jälkeen. Ei välttämättä pakollinen tieto artikkeliin. --Munsalan kansallispuku (keskustelu) 13. helmikuuta 2020 kello 16.18 (EET)

Virus pitäisi eristää[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelin aihe on virus. Siitä voisi poistaa kaikki sen aiheuttamaan sairauteen liittyvät asiat ja siirtää ne uuteen artikkeliin Koronavirustauti 2019.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 01.39 (EET)

Nimi on edelleen COVID-19, ei "koronavirustauti 2019", kuten täällä todetaan: WHO has named the disease COVID-19, short for “coronavirus disease 2019.” Nimenomaan lyhenne on se taudin nimi, ei se mihin lyhenne pohjautuu. Ymmärrän miksi käyttäjä Epiq jakoi alkuperäisatikkelin kahteen osaa, tähän ja tämän hetkistä epidemiaa käsittelemään artikkeliin Koronavirusepidemia 2019–2020. Jälkimmäinen on hyvin pitkä ja selkeästi erillinen osa taudista/viruksesta muun muassa talousvaikutuksineen. En taas ymmärrä miksi tämä artikkeli pitäisi jakaa kahteen osaan, sillä se tämä ole mielestäni liian pitkä ja viruksen rakenne liittyy läheisesti esimerkiksi sen tartuntojen hoitoon (mm. proteaasinestäjät tehoavat vain tiettyihin virusten proteaaseihin). Taas tartunnan hoidossa ensisijaista olisi nimenomaan viruksen tuhoaminen (tai tartunnan ehkäisy rokotteella), vaikka tartuntaan voi liittyä muutakin hoitoa, kuten hengityksen ylläpitoa mekaanisesti/happiviiksin. Vähemmän merkittävänä huomiona: jako jättäisi nykyisellään virusartikkelista ehkä tynkäartikkelin ja useaa artikkelia on hankalampi päivittää mm. ristiriitaisen tiedon välttämiseksi. Jälkimmäistä taas estetään parhaiten siirtämällä tietoa vain toiseen artikkeliin päällekkäisyyden välttämiseksi. Tiedon pirstalointi kuitekin voi vaikeuttaa sen saantia ja joku kuitenkin lisää päällekkäistä tietoa vaikka sitä koetettaisiin välttää, jolloin päivitysten myötä lopulta yksi artikkeli sanoo samasta aiheesta yhtä ja toinen toista. 5-HT2AR (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 10.44 (EET)
Artikkelin alussa on määritelmä jossa mainitaan, mitä se sisältää. SARS-CoV-2 on virus ja artikkeli koskee sitä ja asia tulee selvästi esiin johdannossa. Yleensä artikkelissa olisi hyvä olla yksi pääaihe. Viruksesta on runsaasti tietoa ja lähteitä, ei tyngästä vaaraa ole. Aluksi luotu artikkeli koskee epidemiaa ja siihen liittyviä asioita ja oli hyvä erottaa artikkelista virusta koskevat tiedot. Nyt pitäisi ottaa vielä kolmas aihe käsittelyyn, joka on tuon viruksen aiheuttama sairaus. On tavallista että kun aiheesta tuotetaan enemmän tietolähteitä, sitä lohkotaan osiin. Sairaudesta on myös artikkeleita muunkielisissä Wikipedioissa ja siitä on olemassa tietolaatikko, joka on tosin vielä englanninkielinen. Sairaus on myös Wikidatassa omana entiteettinä. Jos halutaan, artikkelissa voidaan kertoa myös sekä viruksesta että sen aiheuttamasta sairaudesta. Silloin siitä pitää selvästi kertoa johdannossa. Esimerkiksi että tämä artikkeli koskee sekä virusta, että sen aiheuttamaa sairautta. Mielestäni sairaudesta olisi kuitenkin parempi laatia oma artikkeli.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 11.15 (EET)
"Yleensä artikkelissa olisi hyvä olla yksi pääaihe." Virus ja sen tartunta liittyvät toisiinsa läheisesti, kuten edellä kuvasin. "Viruksesta on runsaasti tietoa ja lähteitä, ei tyngästä vaaraa ole." Sisältöä voi olla paljon muualla, mutta ei ole täällä Suomi-Wikipediassa ainakaan vielä. Nykyinenkin rakennekäsittely on aika pinnallista ja yleistä, siitä pääosan voisi sisällyttää koronavirus-artikkeliin, sillä ominaisuuksista monet pätevät muihinkin koronaviruksiin. Pidän tätä toistaiseksi vähäistä sisältöä pääpointtinani. Johdannon tartuntalukumääriä käsittelevät osiot, yleisvaarallisuus/maailmanlaajuinen terveysuhka ja COVID-19 -nimen historiikki ainakin tulisi sitten siirtää tautia käsittelevään artikkeliin. Karkeasti arvioiden jäljelle jäisi nykyisellään ~300 sanaa ja ~2600 merkkiä. Tautia käsittelevään artikkeliin tulisi noin ~980 sanaa ja ~9200 merkkiä. Nykyisen kokoinen artikkeli on helposti hallittavissa, se ei ole järkäle ja jako tekisi virus-artikkelista 1/4.3 nykyistä pienemmän artikkelin. "...siitä on olemassa tietolaatikko..." En tiedä mistä tietolaatikosta puhut, tästäkö: Malline:Tauti? Tietolaatikkoja on mahdollista laittaa samaan artikkeliin useita: esim. w:Fibrinogen (sikäli relevantti esimerkki, että siitä on myös olemassa aihealueesta erottamaton ja mielestäni toistaiseksi turha w:Fibrin). "Sairaus on myös Wikidatassa omana entiteettinä." Tämä on itseisarvo, ei artikkelia kannata luoda vain siksi että sen saa linkitettyä. 5-HT2AR (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 13.53 (EET)
Tyngän kirjoittaminen on ihan sallittua. En ole koskaan ajatellut, että pitäisi olla kirjoittamatta merkittävästä aiheesta josta mahdollisesti tulee tynkä. Esimerkiksi tässä virusta koskevassa artikkelissa on 77 viitettä. Mun mielestä virologinen tieto koronaviruksesta ei ole ihan keskeistä Wikipedian yleistiedon näkökulmasta, vaikka tärkeäähän sekin on. Lukijoille olisi hyvä kirjoittaa viruksen aiheuttamasta sairaudesta, jota on ehkä vähän vältettykin fiWikissä tähän asti. Joo tietolaatikoita voi olla useita, jos halutaan että artikkeli käsittelee useita aiheita, mutta selvintä olisi yksi boksi per artikkeli ja yksi aihe per artikkeli. Ja jos tosiaan halutaan kirjoittaa sekä viruksesta että sen aiheuttamasta sairaudesta samassa artikkelissa, sen pitää näkyä sitten selvästi myös johdannossa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 17.53 (EET)
"Ja jos tosiaan halutaan kirjoittaa sekä viruksesta että sen aiheuttamasta sairaudesta samassa artikkelissa, sen pitää näkyä sitten selvästi myös johdannossa." Johdannossa lukee "SARS-CoV-2:sta vaarallisen tekee sen osalle sairastuneista aiheuttama keuhkokuume. Se on erityisen vaarallinen iäkkäille ja pitkäaikaissairaille. Kuolleisuus tartuntaan on arviolta noin 1%." Koko johdannossa ei oikeastaan kerrota viruksesta muuta kuin sen nimityksiä ja että se on koronavirus, loppu on sairaudesta/epidemiasta. 5-HT2AR (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 18.21 (EET)
No seuraavaa lukee ohjauksessa. "Tämä artikkeli käsittelee SARS-CoV-2-virusta, sen aiheuttamasta epidemiasta, katso Koronavirusepidemia 2019–2020." Eli suosittelen keskittymistä kolmeen aiheeseen, epidemiaan, virukseen ja sairauteen ja jos jokaisesta saatais omat artikkelit niin sehän olisi vasta mahtavaa!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 18.40 (EET)

Nimeämisestä[muokkaa wikitekstiä]

Tarvitaan kaksi artikkelia, viruksesta ja epidemiasta. Viruksen nimi on COVID-19. Epidemiasta kannattaa olla eri juttu. Pitää meidän osata ottaa oppia ns. sikainfluenssasta, jonka nimet on vieläkin päin helvettiä ja mille minä en enää jaksa tehdä mitään. --Höyhens (keskustelu) 16. helmikuuta 2020 kello 02.25 (EET)

Taudin nimihän on COVID-19 (corona virus DISEASE 2019). Suomessa tästä on kyllä monessa yhteydessä kirjoitettu virheellisesti. THL:n sivuilla on hauskasti, tuossa etusivulla on uutislaatikko, jossa kerrotaan "uusi koronavirus (2019-nCoV)", mutta sitten varsinaisessa uutisessa se on uusi koronavirus (COVID-19). --PtG (keskustelu) 16. helmikuuta 2020 kello 09.52 (EET)
Epidemiasta on artikkeli: Koronavirusepidemia 2019–2020. Tämän SARS-CoV-2-artikelin alussa myös lukee "Tämä artikkeli käsittelee SARS-CoV-2-virusta, sen aiheuttamasta epidemiasta, katso Koronavirusepidemia 2019–2020." Sitten sen jälkee lukee johdannon toisessa lauseessa: "Virus on aiheuttanut vuoden 2019 lopulta alkaneen koronavirusepidemian...", josta jälkimmäinen sana on linkki epidemia-artikkeliin. 5-HT2AR (keskustelu) 16. helmikuuta 2020 kello 17.14 (EET)
Kas joo, en huomannutkaan tuota D=Disease, kiitos. --Höyhens (keskustelu) 17. helmikuuta 2020 kello 09.36 (EET)

Alkuperästä[muokkaa wikitekstiä]

Voiko tämän laittaa lähteeksi: https://web.archive.org/web/20200214144447/https://www.researchgate.net/publication/339070128_The_possible_origins_of_2019-nCoV_coronavirus

Kaksi kiinalaista tutkijaa sanoo, että virus on todennäköisesti peräisin laboratoriosta, mutta alkuperäistä sivua ei enää löydy researchgatesta, ainoastaan tämä arkistoitu versio. En saanut selvää, onko tutkimus julkaistu tieteellisessä lehdessä, mutta ainakin Daily Express kertoi tuosta eilen: https://www.express.co.uk/news/world/1242801/coronavirus-lab-leak-chinese-pathogen-laboratory-scientists-wuhan-wet-market-bioweapon --Munsalan kansallispuku (keskustelu) 17. helmikuuta 2020 kello 09.59 (EET)

Tuotahan on jo erinäisten salaliittoteorioiden toimesta väitetty jo jonkin aikaa, mutta se on kumottu muun muassa Foreign Policyn ja Washington Postin toimesta, ja ylekin siitä teki artikkelin. Itse odottaisin enemmän uutislähteitä, muun muassa arvostetun suomalaismedian (yle ja hesari) toimesta, jos väite osoittautuu todeksi. En kiinalaisten tutkimuksiin luottaisi, sillä suomalaisilta asiantuntijoilta (mm. Jussi Sane) niiden tutkimuksia on ahkeraan torpannut esim. väli-isännän kohdalla. --Mamelukki (keskustelu) 17. helmikuuta 2020 kello 10.55 (EET)
Niin kyllähän tuosta tulee jatkojuttuja jos on totta. Pitää odotella kuuluuko mitään lähipäivinä. --Munsalan kansallispuku (keskustelu) 17. helmikuuta 2020 kello 12.09 (EET)
Ei silti liene virhe mainita virheellisiä salaliittoteorioita, jos ne voi lähteellisinä kumota. Se voinee parantaa tiedonsaannin luotettavuutta. --Höyhens (keskustelu) 17. helmikuuta 2020 kello 22.40 (EET)
Tuosta salaliittoteoriasta on jo maininta epidemiasivun salaliittoteoriaosiossa. --Mamelukki (keskustelu) 17. helmikuuta 2020 kello 23.06 (EET)