Keskustelu:SARS-CoV-2

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Artikkeli on nykymuodossaan lähinnä viruksen aiheuttamasta epidemiasta, eikä itse viruksesta. Olisiko järkevää siirtää kielilinkitys pois ainakin englannin kielen osalta (en katsonut muita) virussivusta epidemiasivuun? -Mamelukki (keskustelu) 25. tammikuuta 2020 kello 23.38 (EET)

Artikkeli pitäs kirjottaa uudestaan lähteiden mukaan, ei enwikistä sokeasti kääntäen. J.K Nakkila (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 02.18 (EET)

En nyt kommentoi muuta kuin sen verran että influenssojen nimityksissä (aasialainen, hongkongilainen ym.) on pyritty pois paikannimistä tarpeettoman leimaamisen vuoksi. En tiedä miksi koronaviruksissa niihin on palattu. --Höyhens (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 09.40 (EET)
Ongelmallinen artikkelinaloitus, tosin käännösmallineen perusteella teksti on dewikistä. Ovatkohan nuo myöhemin lisätyt kiinankieliset lähteet kielitaitoisen tarkastamat? --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 26. tammikuuta 2020 kello 23.32 (EET)

Kuolleisuusprosentti[muokkaa wikitekstiä]

Paras tämän hetken tieto kertoo että kuolleisuusprosentti on noin 14,6. On väärä tapa laskea tällä hetkellä todetuista tautitapauksista, koska kuolemisessa kestää ajallisesti eli se laahaa perässä. Esimerkiksi tämä https://edition.cnn.com/asia/live-news/coronavirus-outbreak-01-29-20-intl-hnk/index.html "2,1 prosenttia" on väärin laskettu, ei siis kannata luottaa amerikkalaisten aritmetiikkaan. Tuo 14,6 prosenttia luku sisältää Tamiflu-lääkitystä ja steroideja, joita ei välttämättä ole jokaiselle tarjolla joka maapallon kolkassa. --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2020 kello 21.44 (EET)

Kaksi ylen lähdettä kuitenkin puhuvat muutamasta prosentista, ja luotan niihin enemmän kuin amerikkalaisiin, ja kyllä tuo CNN on ihan hyvä lähde. Muutaman prosentin puolesta puhuvia lähteitä: "sairastuneista noin kolme prosenttia", "kuolleisuus noin kaksi prosenttia" (keltaista lehdistöä, ei luotettava, mutta lähteistettiin ainakin jossain vaiheessa artikkelissa), "arvioitu tappavan noin kolme prosenttia"
Periaatteessa 14 prosentin puolesta puhuu tämä lähde: 41 potilasta, 6 menehtyi. Jos kuolleisuus olisi 14 %, 5,7 menehtyisi. Tästä puhuit varmaankin myös muokkauksessasi, sillä ainakin luku 41 siinä esiintyi. Ongelmana on kuitenkin se, että 41:n ihmisen otos on aivan liian pieni, ja jotta voidaan vetää johtopäätöksiä, tarvitaan suurempi otanta. Tätä suurempaa otantaa on tuon jälkeen saatu, ja tällä hetkellä se kuolleisuus näyttäisi liikkuvan muutamissa prosenteissa. Otanta ei ole 6000, mikä on sairastuneiden lukumäärä, mutta vähintään satoja, ehkä tuhansia, hankala arvioida. Mikä se sun lähde siihen neljääntoista prosenttiin oli? Mamelukki (keskustelu) 29. tammikuuta 2020 kello 23.24 (EET)

Leviämishistoria ja epidemiologia[muokkaa wikitekstiä]

Pitäisi yhdistää näistä kahdesta otsikosta tietoa. Päällekkäisyyttä todella paljon, ja valtaosa epidemiologiaotsikon alla olevasta tiedosta ei ymmärrykseni mukaan edes kuulu sinne. Ehdotan, että epidemiologiaosiosta siirretään tietoa leviämishistoriaosioon. Niin ja lisäksi vielä, että epidemiologiaosiossa valtaosalla päällekäisestä/siihen kuulumattomasta tiedosta ei ole lähdettä.

Periaatteessa tuon paikkansapitävyys kyseenalaistettu -mallineenkin voisi poistaa kun epidemiologiaosion lähteettömät tiedot on poistettu tai siirretty ja lähteistetty. Mamelukki (keskustelu) 30. tammikuuta 2020 kello 13.48 (EET)

Kiitos kaikesta artikkelin eteen näkemästäsi vaivasta! Olen samaa mieltä, että artikkeli alkaa pian olla sen verran kunnossa, että mallineen poisto voisi olla paikallaan. Lähteetöntä vanhaa voi minusta poistaa aika surutta etenkin tämäntyyppisessä artikkelissa. --Kissa21782 (keskustelu) 30. tammikuuta 2020 kello 21.20 (EET)

Nimi[muokkaa wikitekstiä]

Ilmeisesti covid-19 onkin viruksen aiheuttaman taudin nimi? (Covid = coronavirus disease 2019). Olenko väärässä? Tämän tulisi tulla ilmi artikkelissa. Artikkeli on hieman ongelmallinen, kun tässä puhutaan sekä viruksesta että sen aiheuttamasta taudista. Miten tuon nyt sit ilmaisisi ja missä kohtaa? Mamelukki (keskustelu) 11. helmikuuta 2020 kello 22.59 (EET)

Niinkuin Mamelukki tuossa sanoi, taudille on nyt olemassa virallinen nimi (COVID-19), joten artikkelin nimi pitäisi muuttaa. Jatkossa "Wuhanin Koronavirus" on vain epävirallinen nimitys. COVID-19 nimen taudille antoi WHO. Lähde: https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/9b63aab9-fd68-4da2-ba9e-6d0bbce73cddPrkPerhana (keskustelu) 12. helmikuuta 2020 kello 02.58 (EET)
Mikä on suomenkielinen nimi? Ei ole tuota Covidia tullut vielä vastaan muutenkaan. --AJuurikkala (keskustelu) 12. helmikuuta 2020 kello 05.55 (EET)
Tällä hetkellä tuo virallinen nimi ei näytä olevan vielä yleisessä käytössä. Artikkelien nimeämisen Wikipediassa pitäisi heijastella sitä mitä nimityksiä lähteet käyttävät. jni (k) 12. helmikuuta 2020 kello 08.06 (EET)
Juu, COVID-19 on tauti ja 2019-nCoV on taudin aiheuttaja. Artikkelin nimi tulisi mielestäni muuttaa joko nimelle COVID-19 tai 2019-nCoV. Toinen huomio: viruksesta käytetään tällä hetkellä artikkelissa paikoin nimeä 2019-nCoV-virus, mutta tämä on sama kuin HI-vrus vs. HIV-virus (ihmisen immuunikatovirusvirus). Oikea kirjoitusasu olisi 2019-nCo-virus. 5-HT2AR (keskustelu) 12. helmikuuta 2020 kello 08.11 (EET)
Muutin oikeaan kirjoitusasuun. Mamelukki (keskustelu) 12. helmikuuta 2020 kello 09.06 (EET)
Nyt kun viruksen nimi on SARS-CoV-2, niin eihän voida sanoa että SARS-Co-2-virus? Sehän olisi suomeksi "sars-korona-kaksi-virus" jossa ei ole mitään järkeä. Mielestäni tulisi pidättäytyä sanomasta SARS-Co-2-virus. –Mamelukki (keskustelu) 26. helmikuuta 2020 kello 14.50 (EET)
Jep. Kakkonen estää sanan "virus" käytön. En ole itse käyttänyt tätä termiä artikkelissa missään vaiheessa esim. muodossa "SARS-Co-2-virusta", mutta sen voi esittää muodossa SARS-CoV-2:ta. 2:n taivutuksesta on mm. Wiktionaryssä esimerkkejä: linkki. 5-HT2AR (keskustelu) 26. helmikuuta 2020 kello 15.36 (EET)

Siirto esim. nimelle Wuhanin koronavirusinvaasio 2019–2020[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli käsittelee enimmäkseen viruksen aiheuttamaa invaasiota (vai onko se jo kohta epidemia?), vaikka sen pitäisi otsikkonsa perusteella kertoa pääasiassa viruksesta itsestään ja sen biologisista ominaisuuksista. Maininta sen aiheuttamasta invaasiosta pitäisi olla tässä lyhyemmin, ja siirtää invaasio omaksi artikkelikseen kuten enwikissä on tehty, johon sitten virusartikkelista linkitettäisiin mallineella {{Pääartikkeli}}. Minun ehdotukseni invaasioartikkelin nimeksi on Wuhanin koronavirusinvaasio 2019–2020. --Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 12. helmikuuta 2020 kello 20.06 (EET)

Juuri tätä ehdotin aikaisemmin. Tämä on jo epidemia reippaasti, tästähän ollaan jo kyselty että voidaanko sanoa pandemiaksi, mutta todettu että tarvitaan laajamittaisempaa leviämistä Kiinan ulkopuolella. Nyt valtaosa Kiinan ulkopuolisista tapauksista on lähtöisin Kiinasta. Nimeksi ei voida laittaa Wuhanin koronavirusepidemiaa/invaasiota, sillä virus ei jyllää enää vain Wuhanissa, vaan se on levinnyt ympäri varsinkin Kiinaa mutta oikeastaan maailmaa, ja epidemia-alueeksi lasketaan koko Kiina. Lisäksi ei saisi sanoa että "Wuhanin koronavirus", sillä se on leimaavaa, ja WHO:n mukaan sitä ei saisi enää käyttää. Lisäksi Wuhanissa leviää monia koronaviruksia, mutta nyt kyse on nimenomaan COVID-19:sta. Mamelukki (keskustelu) 12. helmikuuta 2020 kello 23.06 (EET)
Miksi invaasio? Eihän tuota termiä käytetä taudinaiheuttajien aiheuttamista laajoista sairastumisista. Oikea termi on epidemia. Pandemiaksi en kutsuisi tautia, koskei se ole vielä levinnyt merkittävällä tavalla maailmanlaajuisesti. Missä vaiheessa se on "merkittävästi" levinnyt? Varmaankin sitten kun WHO tai vastaavat asiantuntijat (eivät poliitikot tai journalistit) alkavat käyttää termiä pandemia. Lisäksi termi "epidemia" kattaa myös termin "pandemia": epidemia voi olla myös pandemia, pandemia on aina epidemia. Ja miksi vuosiluvut 2019-2020? Mitä jos sairaus jatkuu vuoteen 2021 tai alkaa leviämään jälleen vaikkapa vuonna 2030? Pelkkä 2019 riittäisi. Entä taudin/viruksen nimi? "Wuhanin koronavirus" on epävirallinen nimi, jonka artikkelin luonut käyttäjä Vyörykkä ilmeisesti keksi. WHO:n suosittelema termi olisi 2019-nCoV tai taudista puhuttaessa COVID-19. Yhteenvetona suosittelisin artikkelille nimiä "2019-nCoV epidemia" tai "COVID-19". Jos haluaa erillisen artikkelin vain viruksesta, niin sille sopiva nimi olisi mielestäni "2019-nCoV". Ohjaussivujen avulla saadaan hakusanat "Wuhanin koronavirus" tms. ohjautumaan näihin artikkeleihin. 5-HT2AR (keskustelu) 12. helmikuuta 2020 kello 23.31 (EET)
Tässä tuntuvat nyt menevät vähän puurot ja vellit sekaisin. Asia olisi hyvä saada kuntoon, sillä nykyinen nimi ei tosiaan ole hyvä. ”Invaasiolla” ei taida olla viruksen aiheuttaman epidemian kanssa juuri mitään tekemistä. Seurataan tässä samaa toimintamallia kuin muutkin Wikipediat: ensinnäkin on itse virus, jolle ICTV on antanut nimeksi SARS-CoV-2. Tämä artikkeli kertoo siitä ja sille on Wikidata-kohde SARS-CoV-2 (Q82069695). Artikkelista erotetaan epidemiaa koskevat tiedot. Sitten on viruksen aiheuttama tauti, jolle WHO on antanut nimen COVID-19. Sillekin on monissa Wikepedioissa artikkeli, mutta mielestäni sitä ei tänne ensi sijassa tarvita. Sen voi nimetä myös muulla tavoin. Sille on Wikidata-kohde COVID-19 (Q84263196). Kolmanneksi on viruksen tällä hetkellä aiheuttama epidemia, josta pitäisi olla artikkeli – esimerkiksi nimellä koronavirusepidemia 2019–2020. Nimeen voidaan liittää jokin maantieteellinen alue, jos se on tarpeellista. Sille on Wikidata-kohde Koronaviruspandemia 2019– (Q81068910). --Epiq (keskustelu) 12. helmikuuta 2020 kello 23.58 (EET)
Tein nyt rohkeasti aluksi siirron, joka jää ikävä kyllä tältä yöltä kesken. Suosittelisin ehdottomasti viitteiden koostamista artikkelin loppuun, jotta niiden työstäminen ei käy täysin mahdottomaksi. --Epiq (keskustelu) 13. helmikuuta 2020 kello 00.16 (EET)
Mikä ero on SARS-CoV-2:lla ja 2019-nCoV:lla? Ovatko molemmat yhtä hyvä nimitys samalle virukselle, vai miten? Mamelukki (keskustelu) 13. helmikuuta 2020 kello 09.55 (EET)
Itseltänikin meni tuo nimi ohi, mutta SARS-CoV-2 ja 2019-nCoV ovat synonyymejä. SARS-CoV-2 on viruksia luokittelevan ICTV-järjestön (International Committee on Taxonomy of Viruses) suosittelema nimi, jonka ICTV julkisti 11.2.2020 ensi kerran tässä julkaisussa. Julkaisussa ICTV suosittelee hylkäämään nimen 2019-nCoV ja käyttämään uutta nimeä, sillä uusi nimi on kuvaavampi. Virus on SARS:ia aiheuttavan viruksen eli SARS-CoV:n kanssa sukulaisuussuhteeltaan (fylogenialtaan) samaa alkuperää. Nimen numeroa 2 ei selitetä. On kuitenkin aika selvää että se tulee siitä, että kyseessä on SARS-CoV:n jälkeen toinen tunnettu ihmisiä tartuttava SARS-koronavirus. 2019-nCoV:n taas todeltaan olevan "epämääräisempi", sillä se kertoo viruksen olevan koronavirus ja jollakin tapaa "uusi" täsmentämättä millä tapaa (oireiltaan, perimältään?). Tarkempaa liibalaabaa on julkaisun sivulla 3. SARS-CoV-2 -nimi tuli WHO:n viruksen aiheuttamaa tautia tarkoittavan COVID-19 -nimisuosituksen jälkeen. 5-HT2AR (keskustelu) 13. helmikuuta 2020 kello 21.47 (EET)
Hankaluus on, että nuo ovat lääketieteellisiä koodeja lääketieteellisiin tarkoituksiin. Niillä on tärkeä ja tarkka tarkoitus omassa kontekstissaan, mutta voi kysyä, ovatko ne nimiä ollenkaan. Ne sanovat varsin vähän muille kuin asiaan perehtyneille. Vähän jos joku sanoisi Corvus corone cornix variksesta. Hesari ja Yle kirjoittavat koronaviruksesta ja The Guardian ja BBC käyttävät sanaa coronavirus. Minusta myös sanoja "koronavirus" tai "uusi koronavirus" pitäisi käyttää skientismin välttämiseksi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. helmikuuta 2020 kello 22.08 (EET)
Olen eri mieltä. A. Koronaviruksia on useita. B. Esim. SARS-CoV oli uusi vuonna 2002. SARS-CoV-2 ei ole enää uusi vaikkapa vuonna 2030. C. "Koronavirus" käyttäminen muualla Wikipediassa vaikkapa koronaviruksia käsittelevässä artikkelissa synonyyminä nimelle SARS-CoV-2 ei ole selkeää, eikä sitä mielestäni pidä viljellä; esim. "koronavirus on koronavirus, joka vuonna 2019...". D. Mitä vikaa on tieteessä käytettyjen termien käytössä? Yhtenäinen terminologia kaikilla osa-alueilla on vähemmän sekavaa ja kyse on kuitenkin vain nimistä, ei tieteellisistä selityksistä. Sana "koronavirus" tulee myöskin tieteentekijöiden piiristä. Ehkä siksi tästä ikävän latinankielipohjaisesta nimestä tulisi luopua ja korvata se enemmän suomalaisella nimellä? E. Jos parhaimmillaan vuosikymmeniä asiaan vihkiytyneet WHO:n ja ICTV:n asiantuntijat eivät ole sopivia nimeämään ja kuvaamaan asioita, niin kuka sitten? 5-HT2AR (keskustelu) 13. helmikuuta 2020 kello 22.35 (EET)
E. Who:n verkkosivulla käytetään näin: "coronavirus disease (COVID-19)" ja ICTVn sivulla on artikkeli, jossa selvitetään eri koodien vyyhtiä ja alempana myös lajinimien binomi-nimikkeistöä (Binomial Nomenclature for Species Names). Tässä todetaan, että ICTV on vastuussa virustaksonin nimeämisestä, ei niinkään virusten tai sairauksien yleisnimistä. ("The International Committee on Taxonomy of Viruses (ICTV) is concerned with the designation and naming of virus taxa (i.e. species, genus, family, etc.) rather than the designation of virus common names or disease names.") D. Ei tieteissä käytetyissä termeissä ole muuta vikaa kuin se, että ne eivät ole aina yleiskieltä. Jokaisella alalla on erikoisterminsä, mutta pitäisi arvioida, mitkä niistä ovat sellaisia joiden voi olettaa olevan yleisesti tiedossa. Emme voi luopua sanasta koronavirus, koska sille ei ole yleisesti tunnettua suomenkielistä vastinetta, eikä tietosanakirjan toimittajien tehtävänä ole luoda sellaista. C., B ja A Ok, joo, mutta eikö erottumisen kannalta voitaisi Wikipediassa käyttää sairaudesta WHO:n mukaan "koronavirustauti (COVID-19)" ja viruksesta ICTV:n mukaan "koronavirus 2 (SARS-CoV-2)"?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. helmikuuta 2020 kello 23.39 (EET)
Paitsi että ICTV:n mukaan se on "severe acute respiratory syndrome coronavirus 2", ei "koronavirus 2". Hirveästi yksinkertaisteuissa (yleis)nimissä on ongelma se, että silloin saatetaan kehittää virheellisiä nimiä. --PtG (keskustelu) 14. helmikuuta 2020 kello 08.03 (EET)
Tämä vaihtoehto taas on englantia. Nimessä pitäisi ajatella käyttäjiä ja käytettävyyttä, miten englannin kieltä osaamaton lausuu sen tai miten nimi taivutetaan? Mielestäni tämä nyt artikkelin otsikkona ja Wikipediassa käytössä oleva koodi on sietämätön nimenä. Nimettäessä voisi ajatella esimerkiksi tilannetta, jossa joku kysyy kaveriltaan: "No, tiedätkö, onko se SARS-CoV-2 levinnyt jo tänne meidän kaupunkiin?" Tai vastaako kaveri: "No, eipä taida SARS-CoV-2 vielä olla täällä." Jos oletamme, että ihmiset puhuvat näin asiasta, niin ok, mutta jos tuntuu siltä, että ihan noin ei asiasta puhuta, voisimme etsiä tietolähteistä yleiskielisempiä vaihtoehtoja.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. helmikuuta 2020 kello 12.29 (EET)
Tuo vaihtoehto on tietysti englantia (enkä sitä nimeksi ehdottanutkaan), mutta pointti oli, että ICTV:n mukaan virusta ei kutsuta nimellä "koronavirus 2", kuten sinä käytännössä väitit, sillä se olisi englanniksi "coronavirus 2". Yleiskielisesti puhutaan kavereiden kesken varmaan "koronaviruksesta", kun kaikki tietävät, mihin sillä tällä hetkellä viitataan. Eli pitäisikö tämä artikkeli olla nimellä "koronavirus" ja sitten artikkeli poistaa, kun tulee seuraava "uusi koronavirus", joka leviää epidemiaksi? Viruksen nimi on SARS-CoV-2 siitä ei oikein pääse mihinkään, eikä sillä varsinaisesti ole yksiselitteistä yleiskielistä muotoa (suomeksihan tuo olisi "SARS-koronavirus 2", mutta tuota muotoa ei varmaan ole käytetty missään). Koronaviruksia on ilmeisesti 39 lajia, ja niillä useita eri muotoja. Tekstissähän pitää tietysti määritellä asia, kuten esimerkiksi artikkelissa Koronavirusepidemia 2019–2020. Taudista voitaneen puhua nimellä koronavirustauti 2019. --PtG (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 00.31 (EET)
Ok, olen toista mieltä lääketieteellisen koodin käyttämisestä tietosanakirja-artikkelin nimenä. Mutta aiheesta pitäisi nyt kirjoittaa kolmaskin artikkeli, jonka linkityksen laitoin artikkeliin. Lisäsin myös aihetta koskevien, siis Koronavirusepidemia 2019–2020, virusta ja sen aiheuttamaa sairautta koskevat määritteet Wikidataan. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 01.52 (EET)
Kiitos selvennnyksestä, 5-HT2AR. Olen samaa mieltä kulttuurinavigaattorin kanssa siitä, että tulisi käyttää oikeaa nimeä lääketieteellisten koodien sijaan. Eihän sikainfluenssakaaan yleensä kutsuta H1N1-virukseksi, vaan sikainfluenssavirukseksi. Nimestä olen kuitenkin osittain eri mieltä, pitäisi puhua jostain muusta kuin "koronaviruksesta" tai "Wuhanin koronaviruksesta". Koronaviruksia on monta, eli parempi olisi käyttää sanaa "uusi koronavirus". "Wuhanin koronavirus" on leimaava ja harhaanjohtava, sillä virus ei enää ole rajoittunut Wuhaniin. Mamelukki (keskustelu) 13. helmikuuta 2020 kello 22.24 (EET)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sanoo "uusi koronavirus (COVID-19)" [1] J.K Nakkila (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 01.32 (EET)

Eka potilas[muokkaa wikitekstiä]

Eri lähteissä näyttäisi olevan kahta eri päivää, milloin on tavattu ensimmäinen oireellinen potilas: joko 1. joulukuuta ta 8. joulukuuta. Ilmeisesti tuo 1. päivän tapaus vahvistettiin myöhemmin, eli päivämäärä siirtyi aiemmaksi ensimmäisten raporttien jälkeen. Ei välttämättä pakollinen tieto artikkeliin. --Munsalan kansallispuku (keskustelu) 13. helmikuuta 2020 kello 16.18 (EET)

Virus pitäisi eristää[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelin aihe on virus. Siitä voisi poistaa kaikki sen aiheuttamaan sairauteen liittyvät asiat ja siirtää ne uuteen artikkeliin Koronavirustauti 2019.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 01.39 (EET)

Nimi on edelleen COVID-19, ei "koronavirustauti 2019", kuten täällä todetaan: WHO has named the disease COVID-19, short for “coronavirus disease 2019.” Nimenomaan lyhenne on se taudin nimi, ei se mihin lyhenne pohjautuu. Ymmärrän miksi käyttäjä Epiq jakoi alkuperäisatikkelin kahteen osaa, tähän ja tämän hetkistä epidemiaa käsittelemään artikkeliin Koronavirusepidemia 2019–2020. Jälkimmäinen on hyvin pitkä ja selkeästi erillinen osa taudista/viruksesta muun muassa talousvaikutuksineen. En taas ymmärrä miksi tämä artikkeli pitäisi jakaa kahteen osaan, sillä se tämä ole mielestäni liian pitkä ja viruksen rakenne liittyy läheisesti esimerkiksi sen tartuntojen hoitoon (mm. proteaasinestäjät tehoavat vain tiettyihin virusten proteaaseihin). Taas tartunnan hoidossa ensisijaista olisi nimenomaan viruksen tuhoaminen (tai tartunnan ehkäisy rokotteella), vaikka tartuntaan voi liittyä muutakin hoitoa, kuten hengityksen ylläpitoa mekaanisesti/happiviiksin. Vähemmän merkittävänä huomiona: jako jättäisi nykyisellään virusartikkelista ehkä tynkäartikkelin ja useaa artikkelia on hankalampi päivittää mm. ristiriitaisen tiedon välttämiseksi. Jälkimmäistä taas estetään parhaiten siirtämällä tietoa vain toiseen artikkeliin päällekkäisyyden välttämiseksi. Tiedon pirstalointi kuitekin voi vaikeuttaa sen saantia ja joku kuitenkin lisää päällekkäistä tietoa vaikka sitä koetettaisiin välttää, jolloin päivitysten myötä lopulta yksi artikkeli sanoo samasta aiheesta yhtä ja toinen toista. 5-HT2AR (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 10.44 (EET)
Artikkelin alussa on määritelmä jossa mainitaan, mitä se sisältää. SARS-CoV-2 on virus ja artikkeli koskee sitä ja asia tulee selvästi esiin johdannossa. Yleensä artikkelissa olisi hyvä olla yksi pääaihe. Viruksesta on runsaasti tietoa ja lähteitä, ei tyngästä vaaraa ole. Aluksi luotu artikkeli koskee epidemiaa ja siihen liittyviä asioita ja oli hyvä erottaa artikkelista virusta koskevat tiedot. Nyt pitäisi ottaa vielä kolmas aihe käsittelyyn, joka on tuon viruksen aiheuttama sairaus. On tavallista että kun aiheesta tuotetaan enemmän tietolähteitä, sitä lohkotaan osiin. Sairaudesta on myös artikkeleita muunkielisissä Wikipedioissa ja siitä on olemassa tietolaatikko, joka on tosin vielä englanninkielinen. Sairaus on myös Wikidatassa omana entiteettinä. Jos halutaan, artikkelissa voidaan kertoa myös sekä viruksesta että sen aiheuttamasta sairaudesta. Silloin siitä pitää selvästi kertoa johdannossa. Esimerkiksi että tämä artikkeli koskee sekä virusta, että sen aiheuttamaa sairautta. Mielestäni sairaudesta olisi kuitenkin parempi laatia oma artikkeli.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 11.15 (EET)
"Yleensä artikkelissa olisi hyvä olla yksi pääaihe." Virus ja sen tartunta liittyvät toisiinsa läheisesti, kuten edellä kuvasin. "Viruksesta on runsaasti tietoa ja lähteitä, ei tyngästä vaaraa ole." Sisältöä voi olla paljon muualla, mutta ei ole täällä Suomi-Wikipediassa ainakaan vielä. Nykyinenkin rakennekäsittely on aika pinnallista ja yleistä, siitä pääosan voisi sisällyttää koronavirus-artikkeliin, sillä ominaisuuksista monet pätevät muihinkin koronaviruksiin. Pidän tätä toistaiseksi vähäistä sisältöä pääpointtinani. Johdannon tartuntalukumääriä käsittelevät osiot, yleisvaarallisuus/maailmanlaajuinen terveysuhka ja COVID-19 -nimen historiikki ainakin tulisi sitten siirtää tautia käsittelevään artikkeliin. Karkeasti arvioiden jäljelle jäisi nykyisellään ~300 sanaa ja ~2600 merkkiä. Tautia käsittelevään artikkeliin tulisi noin ~980 sanaa ja ~9200 merkkiä. Nykyisen kokoinen artikkeli on helposti hallittavissa, se ei ole järkäle ja jako tekisi virus-artikkelista 1/4.3 nykyistä pienemmän artikkelin. "...siitä on olemassa tietolaatikko..." En tiedä mistä tietolaatikosta puhut, tästäkö: Malline:Tauti? Tietolaatikkoja on mahdollista laittaa samaan artikkeliin useita: esim. w:Fibrinogen (sikäli relevantti esimerkki, että siitä on myös olemassa aihealueesta erottamaton ja mielestäni toistaiseksi turha w:Fibrin). "Sairaus on myös Wikidatassa omana entiteettinä." Tämä on itseisarvo, ei artikkelia kannata luoda vain siksi että sen saa linkitettyä. 5-HT2AR (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 13.53 (EET)
Tyngän kirjoittaminen on ihan sallittua. En ole koskaan ajatellut, että pitäisi olla kirjoittamatta merkittävästä aiheesta josta mahdollisesti tulee tynkä. Esimerkiksi tässä virusta koskevassa artikkelissa on 77 viitettä. Mun mielestä virologinen tieto koronaviruksesta ei ole ihan keskeistä Wikipedian yleistiedon näkökulmasta, vaikka tärkeäähän sekin on. Lukijoille olisi hyvä kirjoittaa viruksen aiheuttamasta sairaudesta, jota on ehkä vähän vältettykin fiWikissä tähän asti. Joo tietolaatikoita voi olla useita, jos halutaan että artikkeli käsittelee useita aiheita, mutta selvintä olisi yksi boksi per artikkeli ja yksi aihe per artikkeli. Ja jos tosiaan halutaan kirjoittaa sekä viruksesta että sen aiheuttamasta sairaudesta samassa artikkelissa, sen pitää näkyä sitten selvästi myös johdannossa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 17.53 (EET)
"Ja jos tosiaan halutaan kirjoittaa sekä viruksesta että sen aiheuttamasta sairaudesta samassa artikkelissa, sen pitää näkyä sitten selvästi myös johdannossa." Johdannossa lukee "SARS-CoV-2:sta vaarallisen tekee sen osalle sairastuneista aiheuttama keuhkokuume. Se on erityisen vaarallinen iäkkäille ja pitkäaikaissairaille. Kuolleisuus tartuntaan on arviolta noin 1%." Koko johdannossa ei oikeastaan kerrota viruksesta muuta kuin sen nimityksiä ja että se on koronavirus, loppu on sairaudesta/epidemiasta. 5-HT2AR (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 18.21 (EET)
No seuraavaa lukee ohjauksessa. "Tämä artikkeli käsittelee SARS-CoV-2-virusta, sen aiheuttamasta epidemiasta, katso Koronavirusepidemia 2019–2020." Eli suosittelen keskittymistä kolmeen aiheeseen, epidemiaan, virukseen ja sairauteen ja jos jokaisesta saatais omat artikkelit niin sehän olisi vasta mahtavaa!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 18.40 (EET)
Nyt on oma artikkeli epidemiasta, viruksesta ja taudista. –Mamelukki (keskustelu) 28. helmikuuta 2020 kello 19.56 (EET)

Nimeämisestä[muokkaa wikitekstiä]

Tarvitaan kaksi artikkelia, viruksesta ja epidemiasta. Viruksen nimi on COVID-19. Epidemiasta kannattaa olla eri juttu. Pitää meidän osata ottaa oppia ns. sikainfluenssasta, jonka nimet on vieläkin päin helvettiä ja mille minä en enää jaksa tehdä mitään. --Höyhens (keskustelu) 16. helmikuuta 2020 kello 02.25 (EET)

Taudin nimihän on COVID-19 (corona virus DISEASE 2019). Suomessa tästä on kyllä monessa yhteydessä kirjoitettu virheellisesti. THL:n sivuilla on hauskasti, tuossa etusivulla on uutislaatikko, jossa kerrotaan "uusi koronavirus (2019-nCoV)", mutta sitten varsinaisessa uutisessa se on uusi koronavirus (COVID-19). --PtG (keskustelu) 16. helmikuuta 2020 kello 09.52 (EET)
Epidemiasta on artikkeli: Koronavirusepidemia 2019–2020. Tämän SARS-CoV-2-artikelin alussa myös lukee "Tämä artikkeli käsittelee SARS-CoV-2-virusta, sen aiheuttamasta epidemiasta, katso Koronavirusepidemia 2019–2020." Sitten sen jälkee lukee johdannon toisessa lauseessa: "Virus on aiheuttanut vuoden 2019 lopulta alkaneen koronavirusepidemian...", josta jälkimmäinen sana on linkki epidemia-artikkeliin. 5-HT2AR (keskustelu) 16. helmikuuta 2020 kello 17.14 (EET)
Kas joo, en huomannutkaan tuota D=Disease, kiitos. --Höyhens (keskustelu) 17. helmikuuta 2020 kello 09.36 (EET)

Alkuperästä[muokkaa wikitekstiä]

Voiko tämän laittaa lähteeksi: https://web.archive.org/web/20200214144447/https://www.researchgate.net/publication/339070128_The_possible_origins_of_2019-nCoV_coronavirus

Kaksi kiinalaista tutkijaa sanoo, että virus on todennäköisesti peräisin laboratoriosta, mutta alkuperäistä sivua ei enää löydy researchgatesta, ainoastaan tämä arkistoitu versio. En saanut selvää, onko tutkimus julkaistu tieteellisessä lehdessä, mutta ainakin Daily Express kertoi tuosta eilen: https://www.express.co.uk/news/world/1242801/coronavirus-lab-leak-chinese-pathogen-laboratory-scientists-wuhan-wet-market-bioweapon --Munsalan kansallispuku (keskustelu) 17. helmikuuta 2020 kello 09.59 (EET)

Tuotahan on jo erinäisten salaliittoteorioiden toimesta väitetty jo jonkin aikaa, mutta se on kumottu muun muassa Foreign Policyn ja Washington Postin toimesta, ja ylekin siitä teki artikkelin. Itse odottaisin enemmän uutislähteitä, muun muassa arvostetun suomalaismedian (yle ja hesari) toimesta, jos väite osoittautuu todeksi. En kiinalaisten tutkimuksiin luottaisi, sillä suomalaisilta asiantuntijoilta (mm. Jussi Sane) niiden tutkimuksia on ahkeraan torpannut esim. väli-isännän kohdalla. --Mamelukki (keskustelu) 17. helmikuuta 2020 kello 10.55 (EET)
Niin kyllähän tuosta tulee jatkojuttuja jos on totta. Pitää odotella kuuluuko mitään lähipäivinä. --Munsalan kansallispuku (keskustelu) 17. helmikuuta 2020 kello 12.09 (EET)
Ei silti liene virhe mainita virheellisiä salaliittoteorioita, jos ne voi lähteellisinä kumota. Se voinee parantaa tiedonsaannin luotettavuutta. --Höyhens (keskustelu) 17. helmikuuta 2020 kello 22.40 (EET)
Tuosta salaliittoteoriasta on jo maininta epidemiasivun salaliittoteoriaosiossa. --Mamelukki (keskustelu) 17. helmikuuta 2020 kello 23.06 (EET)
Tuo aiemmin linkkaamani sivu saattaa olla huijaus. Sen on voinut tehdä joku joka esiintyy kiinalaisena tutkijana. Muutamassa brittien lööppilehdessä ja somessa on tuota levitetty mutta ei paljon muualla. Ilmeisesti nuo laboratorioiden sijaintitiedot pitää paikkansa mutta muuten voi olla satuilua.--Munsalan kansallispuku (keskustelu) 19. helmikuuta 2020 kello 23.32 (EET)
Jos ajattelee rationaalisesti, huomaa että se on oikeastaan täysin mahdotonta tai vähintäänkin hyvin hyvin epätodennäköistä, että virus olisi laboratoriosta karannut bioase. Jos tämä virus olisi bioase, se olisi suoraan sanottuna harvinaisen paska. Sehän siis tappaa lähinnä vanhuksia... Toisaalta, mistäs sen tietää – kiinalaiset tutkijat eivät ole viime aikoina olleet otsikoissa hyvän tieteen harjoituksensa johdosta, nehän meinasivat että virus olisi levinnyt ihmiseen käärmeistä – väite, jonka asiantuntijat ympäri maailman kiistivät silmät pyöreenä ihmetellen kiinalaisten tutkijoiden tyhmyyttä. –Mamelukki (keskustelu) 19. helmikuuta 2020 kello 23.51 (EET)
Tuossa (todennäköisesti feikissä) tutkimuksessa ei puhuttu bioaseesta vaan virustutkimuksesta, joka olisi toteutettu löperösti. Väitteiden esittäjä ei välttämättä ole kiinalainen vaikka esiintyy kiinalaisena. --Munsalan kansallispuku (keskustelu) 20. helmikuuta 2020 kello 00.20 (EET)
Ainakin toinen kirjoituksen ilmeisesti laatineista henkilöistä ainakin on oikeasti olemassa (linkki). En tosin tiedä voiko researchgatessa julkaista toisen nimellä tietoa vai vaaditaanko tunnusten tekoon jotain pankkitunnistautumista, henkilöpapereita tms. Missään tieteellisessä julkaisussa tota paperia ei kuitenkaan ole julkaistu ja se on sisällöltään spekulaatiota: "Wuhanin ruokatorin lähellä on SARS-virusta tutkineita labroja... sattumaako?" Kirjoitus ei siis tarjoa kunnon todisteita, enkä viittaisi siihen. Lisäksi kirjoitus on poistettu ja saatavilla vain nettisivuarkistoista. Jos esimerkiksi näissä labroissa tutkittujen virusten perimä olisi sama kuin nyt leviävällä viruksella, ja tämä todettaisiin paitsi tässä kirjoituksessa ja jossain näistä labroissa tehdyistä tutkimuksista laadituissa julkaisuissa, olisi tilanne ihan eri ja kirjoitus olisi vakuuttavampi. 5-HT2AR (keskustelu) 20. helmikuuta 2020 kello 08.13 (EET)
Tuossa pistää silmään myös melko epätieteelliseltä vaikuttava kieli ("bats peed on him" ym.). En usko että tuohon tekstiin tullaan viittaamaan missään uskottavassa lähteessä. Jos jotain labrajuttuja joskus paljastuu, ne tulee muuta kautta. Vuoden 2004 tartunnoissahan oli taustalla labratyöntekijöiden altistuminen: Lancet 363(9423) --Munsalan kansallispuku (keskustelu) 20. helmikuuta 2020 kello 10.23 (EET)

Wall Street Journal kirjoitti tähän liittyvää viime viikolla: wsj.com --Maksumuurin takana niin en näe kokonaan mutta jutussa mainitaan sama kiinalainen tutkija. Jutun kirjoittanut toimittaja jakoi linkkiä tuolla: @jamestareddy --Munsalan kansallispuku (keskustelu) 12. maaliskuuta 2020 kello 14.21 (EET)

USA:n ulkoministeri sanoo että nyt on todisteita: reuters --Munsalan kansallispuku (keskustelu) 3. toukokuuta 2020 kello 23.15 (EEST)

Miten kirjoitetaan?[muokkaa wikitekstiä]

Laitan tännekin seuraavaa tiedoksi, ennenkuin lähden muuttelemaan. Sairauden nimi kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella ja myös lyhenne kirjoitetaan pienillä kirjaimilla Kielitoimiston ohjepankin haun mukaan. Siis COVID-19 po. covid-19. Myös SARS-CoV-2 tämän mukaan po. sars-CoV-2. Ja vielä SARS po. sars ja MERS po. mers.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. huhtikuuta 2020 kello 15.05 (EEST)

Artikkelin käsittelemä virus on lajin alapuolella olevaa tasoa, joten siihen eivät ICTV:n määräykset päde ja sen voinee kirjoittaa noin eli sars-CoV-2. Sen sijaan lajista puhuttessa kuuluisi kai käyttää isoa alkukirjainta, kursiivia ja lyhentämätöntä muotota, esim. Severe acute respiratory syndrome-related coronavirus ja Middle East respiratory syndrome-related coronavirus. Mutta milloin on hyväksyttävää kirjoittaa Kielitoimiston mainitsemalla tavalla mers-CoV, kun kyseessä kerran on laji? --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 13. huhtikuuta 2020 kello 15.57 (EEST)
Mm. binominen nimistö tulee kursiivilla, mutten ole kuullut että mitään muita nimiä kirjoitetaan kursiivilla, kuten mainitsemiasi lyhenteitä. @kulttuurinavigaattori: viruksen nimi on SARS-CoV-2 ja taudin COVID-19 oli kielitoimisto siitä mitä mieltä tahansa. WHO ja ICTV keksivät nämä nimet ja esittivät että ne tulee kirjoittaa juuri tässä muodossa (1 ja 2). Vastustan mitään muutoksia kummankaan artikkelin (SARS-CoV-2 tai COVID-19) nimeen. 5-HT2AR (keskustelu) 13. huhtikuuta 2020 kello 16.33 (EEST)
Epäilen vähän WHOn ja ICTV:n (televisioyhtiö?) valtuuksia määrätä suomen kielen oikeinkirjoitusta. Nimiohje koskee englanninkielistä nimeä. --Abc10 (keskustelu) 13. huhtikuuta 2020 kello 17.03 (EEST)
Joo nuo ovat englanninkielisiä kirjoituksia, suomessa on toiset säännöt. Kielitoimiston asiantuntevuus varmaan riittää.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. huhtikuuta 2020 kello 20.55 (EEST)
@Abc10 @Kulttuurinavigaattori Nämä organisaatiot keksivät kyseiset nimet. Nyt kuukausia myöhemmin kielitoimisto päättää että nimet, joita he eivät itse keksineet, kirjoitetaankin pienellä. Kielitoimiston ohje on sitä paitsi epäselvä. Miten tämä muka tulee tulkita:
"Tietyntyyppisen koronaviruksen aiheuttama tauti on myös covid-19 (~ COVID-19). Lyhenne covid tulee englannin sanoista ”coronavirus disease”, luku 19 taas viittaa vuoteen 2019."
Onko siis covid-19 vai COVID-19 se toimiston suosittelema kirjoitustapa? Tällä sivulla on samaa merkitykseltään epäselvää sanomaa: "covid-19 (~ COVID-19) engl. coronavirus disease (luku 19 on vuosi 2019), tietyntyyppisen koronaviruksen aiheuttama tauti". Lyhenteet sitä paitsi tulevat englanninkielestä, eivät suomenkielestä, kuten kielitoimistokin sentään kehtaa myöntää. Mitkä ovat kielitoimiston perusteet muuttaa nimet? En näe missään kulttuurinavigaattorin linkittämällä sivulla asialle mitään perusteluita. Pitäisikö muutoksia tehdä perusteettomasti vai riittääkö perusteeksi se, että "kielitoimiston asiantuntevuus varmaan riittää"? Itse kun pidän WHO:n ja ICTV:n sanaa painavampana paitsi sen takia, että nämä järjestöt keksivät nimet, myös siksi, että nämä järjestöt koostuvat todellisista virus ja virustautien asiantuntijoista. Kielitoimisto ei. Sivuseikkana mainitsen vielä sen, että pienellä kirjoittaminen poikkeaa selkeästi valtavirrasta. Kysyn siis, miksi? Kirjoitetaanko artikkeleihin "WHO suositteli ajankohtana X viruksen aiheuttaman taudin nimeksi COVID-19, joka tulee... ...Suomen kielitoimisto muutti nimen muotoon covid-19 koska asiantuntevuus." @Abc10 ICTV on virusten luokitteluun ja nimeämiseen erikoistunut järjestö, mutta sen jo tiesitkin. 5-HT2AR (keskustelu) 14. huhtikuuta 2020 kello 05.45 (EEST)
Kommentissasi on kaksi erillistä ongelmaa. Ensinnäkin ylimielinen asenne Kielitoimistoa kohtaan. Sitä on esiintynyt Wikipediassa ennenkin, mutta enenevässä määrin yhä vähemmän. Se oli se tärkein pointti.
Sitten toinen asia. Kun Kielitoimiston ohjeessa näköjään lukee "covid-19 (~ COVID-19)" (ilman kursivointia), voit rentoutua, sillä aaltoviiva, jota tildeksi Wikipediassa sanotaan, tarkoittaa rinnakkaismuotoa. Koska menin Kielitoimiston sivulle vasta nyt, asia selvisi vasta nyt. Kielitoimisto itse käyttää kuitenkin muotoa covid-19 (Kuukauden sana), ja minimalismin ystävänä minäkin pidän siitä. Lisäperusteet: suomeksi tautien nimet kirjoitetaan pienellä, ja pienellä kirjoitetaan lyhenteet, jotka eivät ole alkukirjainlyhenteitä (kuten co-vi-d).
En kannata äänestystä enkä väärinkirjoittajien estämistä, vaikka jotkut niitä rakastavat, sillä uskon, että ajan oloon tuo isokirjaiminen muoto väistyy kokonaan, kuten on ennenkin käynyt, kun alkuhuumasta päästään. Ylellä on ainakin toistaiseksi molempia, Helsingin Sanomissa lienee hakutulosten perusteella perusohje kirjoittaa covid-19, mutta HS:ssä on yleisesti ottaen tarkempi kielenhuolto. --Abc10 (keskustelu) 14. huhtikuuta 2020 kello 08.34 (EEST)
Vaakakupissani painaa nimen keksineiden asiantuntijajärjestöjen yksiselitteinen mielipide enemmän kuin ei-asiantuntijajärjestön jälkijunassa tullut monitulkintainen mielipide (tulkitset ~ vaihtoehtoismuodon merkiksi, vaan en näe asiaa näin yksiselitteisesti eikä näemmä kulttuurinavigaattorikaan). On pakko valita näiden kahden välillä ja olla "ylimielinen" toista tahoa kohtaan tai sitten ei omaa mielipidettä. "Suomeksi tautien nimet kirjoitetaan pienellä, ja pienellä kirjoitetaan lyhenteet, jotka eivät ole alkukirjainlyhenteitä." Missä näin lukee? Yle ja HS? No, vaikkapa Duodecim ja seiska kirjoittavat SARS ja COVID-19, vaan enpä pohjaisi kirjoitusasua näihin malleihin, vaan nimen keksineiden järjestöjen kirjoitusasuun. 5-HT2AR (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 06.50 (EEST)
Kyseiset asiantuntijajärjestöt eivät ole asiantuntijoita sen suhteen, kuuluuko jossain kielessä käyttää isoa vai pientä kirjainta jossain kohtaa, koska eri kielissä on eri säännöt. Esimerkiksi saksalaiset aloittavat joka substantiivin isolla. Suomessa taas näin ei tehdä. Suomessa isokirjaimisia ovat tavallisesti yhdyssanan osien tai sanaliittojen alkukirjaimista koostetut lyhenteet, jotka luetaan kirjaimittain. Tämä ei ole sellainen. Minusta tämä vaikuttaa ihan tavalliselta lyhennesanalta, joka luetaan sanana. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/lyhennesanat/ohje/258#lyhenne --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 09.53 (EEST)

Onko vielä muita näkemyksiä asiasta?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 16. huhtikuuta 2020 kello 00.23 (EEST)

Selvä asiahan tämä on. Kielitoimisto kirjoittaa covid-19. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 17. huhtikuuta 2020 kello 20.38 (EEST)
Hetkinen nyt vain. Aaltoviivahan kielitoimiston sivulla tarkoittaa tasavertaisia vaihtoehtoja, ei että toinen olisi jotenkin suositellumpi kuin toinen – vai olenko ymmärtänyt jotakin väärin? Minusta tässä on nyt kyse siitä, ovatko SARS-CoV-19 ja COVID-19 suomea vai eivät. Voi olla että ne jo ovat, tai että niistä jossakin vaiheessa tulee suomenkielisiä sanoja, mutta alun perinhän ne ovat englanninkielisiä lyhenteitä eikä niitä sellaisina voi muutella miten haluaa suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjen mukaisiksi. Tietysti voi ottaa myös sen kannan, että osa sars on jo suomea, mutta CoV-19 ei, tosin minusta tämä tuntuu hiukan kummalliselta, varsinkin kun kyseessä on moniosainen, vieraskielinen tieteellinen lyhenne. Ehkä kielitoimisto on tällä kannalla: sars on suomenkielinen sana, ja siihen väliviivalla liitetään erillinen lyhenne CoV-19? Itse olisin tässä kyllä toistaiseksi aika konservatiivinen – Wikipediassa ei ole tarkoitus ottaa suomen kieleen uusia sanoja käyttöön, jos ne eivät ole aivan vakiintuneita. Olisi parempi toistaiseksi käyttää alkuperäisen kielen mukaista, varmasti oikeakielistä kirjoitusasua. --Epiq (keskustelu) 17. huhtikuuta 2020 kello 22.42 (EEST)
Englannin oikeakielisyys on eri kuin suomen. Tasavertaisista vaihtoehdoista noudattaisin konservatiivisesti sitä, kumpaa Kielitoimiston tyypit itse käyttävät kirjoittaessaan aiheesta suomeksi.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 17. huhtikuuta 2020 kello 22.59 (EEST)
Kuules MG kun tästä asiasta on sovittu ties koska, varmaan yli kymmenen vuotta sitten, että voi käyttää mitä vain kunhan se ei ole kielenvastainen. Kielitoimisto ei ole ainoa olemassa oleva auktoriteetti enkä kannata tuollaista käytäntömuutosta joka se olisi. Tämä muutos olisi sellainen että hyväksyttäisiin vain kielitoimiston kanta, ja se on aiempien sovittujen käytäntöjen vastainen. yst. --Höyhens (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 05.00 (EEST)
Kun kyse on artikkelin nimestä, niin siinä vaan on pakko tehdä valinta. Ei nimeä voi jatkuvasti venkslata eestaas. Kun sana käytössä yleistyy, eikä sitä lueta enää kirjain kerrallaan eikä huudeta, niin suomessa isot kirjaimet vaihtuvat pieniksi. Suomen kielen suhteen Kotimaisten kielten keskus kuitenkin on auktoriteetti. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 10.06 (EEST)
Pyydän että ei osoiteltaisi toisiamme, asiathan riitelee. Vahvistan Matthäusin argumentin, muistan kun Kumu kirjoitettiin alussa muutaman vuoden ajan KUMU, mutta sitten museokin alkoi käyttämään pieniä kirjaimia kaikenkielisissä tiedotteissaan. Suomen kielessä noudatetaan omia kirjoitussääntöjä, joita sovelletaan suomentamalla WHOn tai muiden organisaatioiden käyttämät sanat. Ja jos päädytään käyttämään pieniä kirjaimia on muistettava, että sairaudet ja taudit (kuume, flunssa jne.) sekä virukset kirjoitetaan pienillä alkukirjaimilla suomeksi, tosin kuin usein englanniksi näytetään kirjoitettavan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 11.34 (EEST)
"sairaudet ja taudit (kuume, flunssa jne.) sekä virukset kirjoitetaan pienillä alkukirjaimilla suomeksi" Tämä ei ole totta. Edeltävien (SARS, SARS-CoV-2) lisäksi on HIV, H1N1 (esimerkkejä nähdäksesi hae hakukoneella "H1N1 sairaus" tai muita influenssaviruksia: H5N1, H2N2...), HBV (hae "HBV sairaus") jne. Sitten tauteja: AIDS, ADHD, ADD, BSE, CJD, ALS-tauti, MS-tauti jne. 5-HT2AR (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 12.07 (EEST)
Kotimaisten kielten keskus pyrkii ohjeistuksellaan yhtenäisyyteen. Kulttuurinavigaattori kuvasi suomen perussäännön. Sairauksien nimet eivät ole erisnimiä ja kirjoitetaan siksi pienellä. Jos nimessä kuitenkin on alkuosana erisnimi, kirjoitetaan isolla. Paitsi jos alkuosa ei suomalaisesta näkökulmasta ole paikannimi. Silloin pienellä. WHO:n nimeämisohjeen mukaan paikannimiä ei sairauksissa tietenkään saisi olla, koska semmoinen voi haitata turismia tai olla muuten osoittelevaa samoin kuin ihmisryhmiin tai ammatteihin viittaaminen. Myöskään kuolemaa tai muuta pahaa mieltä aiheuttavaa ei WHO ohjeista nimiin sisällyttämään. Anyways muissa mainitsemissasi on alkukirjainlyhenteitä, SARS on sars ja HI-viruksesta voi hiv-potilaalle tulla suomeksi aids. Ranskaksi tietenkin VIH ja SIDA.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 16.21 (EEST)
Kielitoimistolle käy ilmeisesti kuitenkin kumpikin kirjoitusmuoto, miten tämän nyt haluaa tulkita. Mielestäni pitäisi olla joku todellinen syy, miksi WHO:n suosittelema ja ensimmäisenä keksimä nimi ("COVID-19. I’ll spell it: C-O-V-I-D hyphen one nine – COVID-19.") ruvettaisiin kirjoittamaan yhtään missään yhteydessä pienellä. Koska joku taho vain päätti toisin, ei ole perustelu. Miksi joku päätti, on mitä haluaisin kuulla. 5-HT2AR (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 11.45 (EEST)
Niin, miksi NATO kirjoitetaan Nato ja Miksi UNESCO kirjoitetaan Unesco? Yksi vastaus on typografinen, eli isot kirjaimet pomppaavat tarpeettomasti silmille, leipätekstistä tulee levotonta ja se ei edistä luettavuutta. Muitakin syitä on Wikipedian keskusteluissa mainittu.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 11.59 (EEST)
En tiedä miksi sinä kirjoitat ne siten, nämä organisaatiot eivät itse kirjoita nimiään näin: NATO ja UNESCO. Silmille hyppääminen on sinun kokemuksesi ja minulla on eri kokemus, mutta kumpikaan kokemus ei perustele sitä, että miksi kielitoimiston mukaan COVID-19/SARS-CoV-2 pienellä kirjoittaminen olisi hyväksyttävää, jos se WHO:n/ICTV:n mukaan ei ole. 5-HT2AR (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 12.12 (EEST)
Ranskaksi Nato ei ole NATO. Se on OTAN. Unescoon taas ranskassa (ja vaikkapa espanjassa) lykätään jopa artikkelia eteen.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 16.31 (EEST)
Pitää muistaa, että englannissa ei ole "kielitoimistoa", vaan kielen parissa hääräävät erilaiset instanssit omien intressiensä ja käytäntöjen mukaan. Isot kirjaimet erottuvat tekstissä, joten yritysmaailmassa niitä suositaan juuri siksi. Tässä tapauksessa erottumisella ei liene merkitystä, vaan kyse on varsinkin amerikanenglannin yleisestä käytännöstä kirjoittaa vähän kaikki isoilla kirjaimilla. Britti- ja amerikanenglantikin eroavat toisistaan monessa suhteessa, joten annetaan niiden kiistellä keskenään ja pitäydytään Kielitoimiston suomen kielen ohjeistuksessa, että sairaudet pienellä, vaikka juuri tämän kohdalla sattuu toistaiseksi olevan joustoa epäloogiseen suuntaan. Mutta Kotuksen oma käytäntö on siis pienellä perusohjeen mukaan. Käännösteksteihin livahtaa suomessa helposti kielenvastaisuuksia. --Abc10 (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 12.16 (EEST)
Huomauttaisin, että jos ollaan välittämättä siitä, mitä mieltä eri sairauksien/taudinaiheuttajien nimet alunperin keksineet tahot ovat mieltä kirjoitusasusta ja tukeudutaan jotakin syystä vain suomalaisiin tahoihin, niin kielitoimisto ei edelleenkään ole ainoa nimiä/lyhenteitä listaava taho. Muita ovat mm. FINTO ([2]) ja tieteen kansallinen termipankki ([3]). 5-HT2AR (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 12.41 (EEST)
Totta on, että listaavat sanoja, mutta eivät tätä eivätkä ole kielenhuoltoauktoriteetteja. Kielitoimisto on lakiin perustuva organisaatio, joka ei listaa vaan antaa ohjeet, joiden mukaan kielenhuoltoa Wikipediassakin harjoitetaan. Ei niin, että jos jostain löytyy lista, niin Kielitoimisto jää toiseksi. --Abc10 (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 12.54 (EEST)
Mutta eikös Kielitoimistokin joskus kirjoita väärin?[4] --Otrfan (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 13.03 (EEST)
Niin, YSA ja Termipankkihan ovat Wikipedian ennalta määriteltyjä nimistölähteitä eli ovat Wikipediassa auktoriteetteja, minkä tietenkin kaikki Wikipediassa pidempään toimineet hyvin tietävät. YSAssa [5] ja Termipankissa [6] on SARS. Meillä on myös menettely näistä asioista päättämiseksi ja siellä on huomioitu myös tilanne, jossa eri lähteissä on eri muotoja. --Jmk (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 18.59 (EEST)
Höyhensille: Ohjeessa lukee: "Wikipediassa noudatetaan tavallisia suomen kirjakielen sääntöjä (katso Kielitoimisto)."[7] Jos lääketieteen teksteissä kirjoitetaan isoilla kirjaimilla, syynä on se että lääketieteen kieli on pitkälti englanti, eivätkä suomeksi kirjoittavat tutkijat/lääkärit hallitse suomen kielen oikeinkirjoitusta, jos edes ovat siitä kiinnostuneita. --Abc10 (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 12.38 (EEST)
Pitää mitä suurimmassa määrin paikkansa. Ns. lääkärislangi on kamalaa vaikka sitä ymmärtäisikin. --Höyhens (keskustelu) 19. huhtikuuta 2020 kello 20.00 (EEST)
Kaikissa tieteissä ja erikoisaloissa on oma "kielensä", ja kirjoitustapansa, mikä voi olla ihan ok kun puhutaan niiden sisäisestä viestinnästä. Eihän esim. nörttikielikään aina ihan sujuvaa suomea ole.;) Mutta eri asia on kirjoittaa kirjakielellä, olkoot yleiskieli Wikipedian kieli.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. huhtikuuta 2020 kello 23.27 (EEST)

Päätös ja käytäntö[muokkaa wikitekstiä]

Eli asiasta on keskusteltu ja sen tuloksena taitaa olla, että Wikipediassa kirjoitetaan COVID-19 > covid-19, SARS-CoV-2 > sars-CoV-2 ja SARS > sars, MERS > mers. Kyseessä ei ole muutos Wikipedian käytäntöön, vaan aikaisemman käytännön noudattaminen. Jos tautien ja virusten nimet ja lyhenteet kirjoitettaisiin isoilla kirjaimilla, se olisi poikkeus aikaisempaan käytäntöön. Sellainen päätös toki voidaan tehdä, mutta se olisi epäjohdonmukaista viestintää ja sekavaa kielenkäyttöä. Olenko tulkinnut oikein ja halutaanko esittää vielä muita, uusia näkökulmia asiaan?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. toukokuuta 2020 kello 15.48 (EEST)

No kun nää on kirjainlyhennelmiä niin ei kai se ole noin. --Höyhens (keskustelu) 2. toukokuuta 2020 kello 23.03 (EEST)
covid ei ainakaan ole alkukirjainlyhennelmä. --85.76.47.93 3. toukokuuta 2020 kello 18.44 (EEST)
Ei, seuraava askel on ymmärtääkseni äänestys. Jmk esitti artikkelin nimeämiskäytännöistä, josta en itse aiemmin tiennyt. "Jos artikkelin nimestä on erimielisyyttä, asia ratkaistaan keskustelemalla ja pyrkimällä yhteisymmärrykseen." En näe, että mitään yhteisymmärrystä on saavutettu edeltävän viestiketjun perusteella. Olen mm. itse edelleen eri mieltä. "...voidaan (artikkelin) nimestä viimeisenä keinona äänestää." Ilmeisesti jokaisesta artikkelista tulisi aloittaa oma erillinen äänestys (artikkeleita ovat ainakin nämä: MERS, SARS. SARS-CoV-2, COVID-19 ja COVID-19-näytteenotto). Wikipedian viralliset sanastolähteet ovat surkean suppeat, joten vain kielitoimiston listasta löytyy esimerkit MERS, SARS ja COVID-19 taudeille/taudinaiheuttajille. Duodecimilla ei ole listattuja suosituksia, mutta nämä löytyvät: [8] & [9], muttei niitä ilmeisesti tulkita sanastolähteiksi, koskeivat ole juuri tässä sanastolähteeksi Wikipediaan linkitetyssä "lääketieteen sanastolistassa". Kielitoimiston mukaan MERS, SARS ja COVID-19 voi (ilmeisesti?) kirjoittaa isolla tai pienellä. Kielitoimistolla tai muilla listan esimerkeillä ei ole suoraan suositusta virukselle "SARS-CoV-2". Siten kaikkien edeltävien artikkelien (MERS, COVID-19, SARS-CoV-2 ja COVID-19-näytteenotto) muutokseen riittää 2/3-osa äänistä. Tieteen termipankin ja FINTO:n mukaan kirjoitusmuoto SARS:lle on "SARS". Siten SARS-artikkelin kohdalla 3/4-osan äänestäjistä tulisi kannattaa nimen muutosta nykyisestä. Siteeraan sitten lopuksi sinua: "Jos tautien ja virusten nimet ja lyhenteet kirjoitettaisiin isoilla kirjaimilla, se olisi poikkeus aikaisempaan käytäntöön." Mihin käytäntöön? SARS-artikkeli on ollut nimellä "SARS" jo vuodesta 2003 (kuten nimen keksinyt WHO on sen alun alkaen suosittanut kirjoitettavan). Tuskin löydät Wikipediasta kovin montaa instanssia, jossa sairaudet/taudinaiheuttajat HIV, ADHD, ADD, ALS jne. aiemmin esittämäni esimerkit löytyvät pienellä kirjoitettuna. Jos tästä on johdettavissa kirjoittamaton käytäntö, niin se on päinvastainen kuin se, mitä sinä esität. Itse asiassa se menee selkeästi vastavirtaan Suomen asiantuntijatahoihin verrattuna (mm. THL ([10] & [11]) puhumattakaan kansainvälisistä tahoista tai nämä nimet alunperin keksineiden tahojen (WHO ja ICTV) suosittamista kirjoitusasuista. 5-HT2AR (keskustelu) 2. toukokuuta 2020 kello 23.05 (EEST)
Minä olen samalla kannalla kun 5-HT2AR joka on perustellut asian hyvin. --Linkkerpar 3. toukokuuta 2020 kello 06.14 (EEST)
Kyse on nyt siitä, miten nuo sanat ja lyhenteet kirjoitetaan koko Wikipediassa. Pyydän ottamaan kantaa tähän käytäntöön. Käytäntö (sana tulee kai englanninkielisetä sanasta policy eli linjaus, menettelytapa, toimintaperiaate) tarkoittaa sitä, että se kattaa koko suomenkielisen Wikipedian. Yllä oleva ehdotukseni on siis linjassa suomenkielisen Wikipedian nykyisen kirjoituskäytännön kanssa. Jos siitä haluamme poiketa näiden mainittujen sairauksien ja lyhenteiden kohdalla, siitä voidaan äänestää.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. toukokuuta 2020 kello 17.47 (EEST)
Laitatko tänne linkin tuohon käytäntöön, niin että muutkin näkee että sellainen on olemassa? Voidaan sitten pistää mm. nämä tätä käytäntöä rikkovat artikkelit rautakouralla ojennukseen: SARS, SARS-CoV-2, COVID-19, MERS, HIV, AIDS, ADHD, ALS-tauti, MS-tauti, MRSA, CP-vamma, MODY, H5N1, GRACILE-oireyhtymä, CADASIL-tauti, OSLAM-oireyhtymä, DM2-tauti, WAGR-oireyhtymä ja MALT-lymfooma. Noita löytyy valitettavasti varmasti lisääkin. Tällainenkin vain Suomesta löytyvä tauti tuli vastaan etsiessä: LOSMoN/SMAJ. Näyttää taudin löytänyt ja nimennyt lisensiaatti M. Jokela olevan varsin viksu, kun ei tiedä että Suomessa taudin nimet tulevat aina pienellä kirjaimella. Sitten voitaisiin harkita isokirjaimisten uudelleenohjauksien poistoa, jottei kukaan muu kirjoita näitä lyhenteitä väärin muihin artikkeleihin. Nämä uudelleenohjaukset ovatkin viheliäisempiä löytää, mutta muutamia esimerkkejä ovat ARDS, PCOS, FASD, BSE, TBE, CJD, TIA, FFI, PTSD, CAIS, HPV ja COPD. Ihme kun noita pienellä kirjoitettuja nimiä ei tahdo löytyä, vaikka kirjainkoosta on oikein joku käytäntö. 5-HT2AR (keskustelu) 4. toukokuuta 2020 kello 02.01 (EEST)
WHO ei edelleenkään ole auktoriteetti suomen oikeinkirjoituksen suhteen. Säännöt ovat eri kielissä erit. Malliksi tarjoamasi THL:n sivut kertovat, että laitoksen resurssipula koskee nykyään myös viestintää. Otsikossa voi olla MERS-Koronavirus ja heti perään MERS-koronavirus. Ohjeistuksena voi olla laitoksen oma SARS-koronavirus 2003 -julkaisu, jossa kuitenkin tekstissä kirjoitetaan lähes johdonmukaisesti sars ja vain toisinaan Sars. Lääkärilehteen kirjoitettu ja sivulta löytyvä artikkeli on otsikoitu Sars - uusiin uhkiin valmistautumista. Siinä taudin nimi on tekstissä kirjoitettu sars. Tästä tuoreimmasta tulokkaasta voidaan jopa samassa THL:n blogikirjoituksessa käyttää sekä kirjoitusasuja COVID että Covid.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 3. toukokuuta 2020 kello 18.42 (EEST)
Ruotsissa (isåf.se) on näköjään myös käsitys, että sairauksien nimet kirjoitetaan ruotsiksi pienellä alkukirjaimella. Eli covid-19. Näin näyttää toimitun myös wikipediassa. Sars ja mers on artikkeleihin kirjoitettu otsikkoon koko nimellä ja pienellä. Teksteissä toki vapaaehtoisprojektin luonteen mukaan välillä miten sattuu. Folkhälsomyndigheten kirjoittaa sairauksien nimet omassa viestinnässään pienellä eli covid-19 (ja myös mers ja sars, kun kirjoitetaan sairaudesta). Tähän on näköjään satsattu ja käytetty ammattilaisia. Kun Folkhälsomyndigheten kirjoittaa sairauden aiheuttavan viruksen, on ilmaus SARS-coronavirus-2 tai jos käyttää lyhennettä niin SARS-CoV-2. Ruotsin kielenhuolto (isåf.se) suosittaa, että kun yleisönä ei ole terveydenhuollon henkilökunta, kirjoitettaisiin myös virukset ruotsiksi eli: sars-coronavirus-2 (och sars-cov-2).--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 4. toukokuuta 2020 kello 09.30 (EEST)
Meillä on kaksi ikävää tapaa artikkelien nimeämisessä. Appellatiivien kirjoittaminen isolla artikkelinnimessä ja etunimen kirjoittaminen ennen sukunimeä. No en jaksa protestoida enempää kunhan sanon tämän kerran. --Höyhens (keskustelu) 4. toukokuuta 2020 kello 12.08 (EEST)
Yleisohje: Kotus ei ole suomen kielen jumala. Älä palvo Kotusta jumalana, jonka sana menisi kaikkien muiden sanasto- ja kielioppilähteiden yläpuolelle. Tarkoitan siis sitä, että Kotukseen ei joka asiassa kannata luottaa sokeasti, vaan muitakin lähteitä on syytä tarkastella ja punnita välillä, jos terve järki niin sanoo.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 6. toukokuuta 2020 kello 01.30 (EEST)
Sitten sopii kysyä kenen päässä se terve järki ja suomen kielen asiantuntemus on. Ei se mielestäni mene niin, että Wikipedian nimimerkki haukkuu Kotimaisten kielten keskuksen ja haluaa määrätä miten asioiden kuuluisi juuri tässä kohdassa olla. Yhtenäinen linja on olemassa siksi, ettei joka kerta erikseen tarvitse riidellä sellaisen kanssa, jonka asiantuntemus on ehkä jollakin muulla alalla kuin kielenhuollossa. --Abc10 (keskustelu) 6. toukokuuta 2020 kello 12.08 (EEST)
Ei kukaan voi tuollaisia määrätä. Kotus on tutkimuskeskus ja siksi varsin arvokas. --Höyhens (keskustelu) 6. toukokuuta 2020 kello 12.26 (EEST)
Tankkasin Exit- ja jälleenrakennustyöryhmän raporttia ja katselin sen eri kirjoittajien valintoja. Raportin asiasanana on covid-19-epidemia ja ruotsiksi covid-19-epidemin. Suuressa osassa tekstiä on käytetty muotoa COVID-19 ja toisinaan covid-19. Myös Covid-19 löytyy. Numeron jälkeen tulevan yhdysmerkin kanssa on myös erilaisia ratkaisuja. Jotkut käyttävät yhdysmerkkiä johdonmukaisesti, joku osaa lisätä sen, jos numeron jälkeen tulee tauti mutta ei jos tulee epidemia tai pandemia. Liitteestä löytyy vielä ratkaisut: COVID 19- epidemia otsikossa ja Covid 19- epidemia heti perään leipätekstissä. Substanssiosaajat eivät aina ole suomen kirjoittamisen parhaita asiantuntijoita. Ei sillä, että pitäisikään. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 6. toukokuuta 2020 kello 15.00 (EEST)
No tulitko "hullua hurskaammaksi"? kaikella kunnioituksella --Höyhens (keskustelu) 7. toukokuuta 2020 kello 02.36 (EEST)
Onko tästä siis tehty nyt joku päätös? Tällä keskustelusivulla asia näyttää omaan silmääni kesken jääneeltä. --ZeiP (keskustelu) 5. syyskuuta 2020 kello 15.17 (EEST)
Ei ole konsensuspäätöstä muuttaa nimeä, joten nimi on ennallaan. WP:NIMI-käytännön mukaisesti noudatetaan pääsääntöisesti ennalta määriteltyjen sanastolähteiden ohjeistuksia, näistä ainakin YSO antaa nimet muodossa "SARS-CoV-2-virus" [12], "SARS" [13] ja "COVID-19" [14]; Tieteen termipankista löytyy versaalilla SARS [15], Kielitoimiston sanakirjassa on sekä sars että SARS [16]. Ks. myös 5-HT2AR:in kommentit ylempänä. --Jmk (keskustelu) 1. marraskuuta 2020 kello 09.06 (EET)