Kansainvälinen kansanterveysuhka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kansainvälinen kansanterveysuhka (engl. Public health emergency of international concern) on Maailman terveysjärjestö WHO:n julistama määritelmä jonkin taudin aiheuttamalle poikkeukselliselle tilanteelle, jonka arvioidaan aiheuttavan kansanterveydellisen riskin useissa valtioissa taudin kansainvälisen leviämisen vuoksi ja saattavan vaatia koordinoitua kansainvälistä toimintaa.[1][2]

Kun tauti määritellään kansainväliseksi uhaksi, WHO saa oikeuden koota sille omistautuneen asiantuntijaryhmän, ja ryhmällä puolestaan on oikeus antaa virallisia suosituksia taudin leviämisen estämiseksi. Näin herätetyn julkisuuden vuoksi saadaan myös enemmän varoja torjuntatyöhön, ja samalla helpottuu kansainvälisen yhteistyön koordinointi, WHO:ssa arvioidaan.[1]

Kansainvälisen terveysuhan määritelmä on peräisin vuodelta 2005. WHO on julistanut uhan kuusi kertaa. Aina ratkaisevaa ei ole ollut tartunnan saaneiden tai kuolleiden suuri määrä. Tauteja on julistettu kansainvälisiksi terveysuhiksi, jotta voitaisiin varmistaa resurssien riittävyys sen hävittämiseen. Näin oli esimerkiksi polion kohdalla.[1]

Julistukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

WHO on julistanut seuraavat taudit kansainvälisiksi terveysuhiksi:[1]

1. Sikainfluenssa (2009)

H1N1-viruksen uuden kannan aiheuttamia tartuntoja alettiin havaita huhtikuussa 2009. Kesäkuussa WHO julisti taudin pandemiaksi, kun yli 70 valtiota oli raportoinut tartunnoista. Pandemia hiipui vuoden lopulla.

Jälkikäteen tutkijat ovat arvioineet, että sikainfluenssaan kuoli jopa 203 000 ihmistä, joka on kymmenkertainen määrä pandemian aikana esitettyihin arvioihin verrattuna.

2. Ebola (2014, 2019)

Länsi-Afrikan Sierra Leonessa, Guineassa ja Liberiassa yli 11 300 ihmistä kuoli vuoden 2013–2016 ebolaepidemiassa. Joitakin kymmeniä tartuntoja todettiin myös muissa maissa.

Kongon demokraattisessa tasavallassa loppukesällä 2018 puhjennut ebola oli taudin pahin ryöpsähdys sitten Länsi-Afrikan tartuntojen viisi vuotta aiemmin. Tartunnan saaneiden määräksi oli raportoitu lähes 3 500, ja 2 300 oli kuollut maaliskuuhun 2020 mennessä, jolloin tauti oli jo hiipumassa.

3. Polio (2014) Polio, joka oli nujerrettu menestyksekkäillä rokotuskampanjoilla, näytti vaarallisuutensa vuonna 2013, kun tautia todettiin lähes kaksi kertaa niin useassa valtiossa kuin aiempina vuosina. Diagnosoitujen tapausten määrä lähes kolminkertaistui.

Vaikka uusia poliopotilaita olikin vain 68, ilman ripeitä toimia maailmaa uhkasi yksi vaarallisimmista rokotuksella estettävistä taudeista, WHO totesi. Toimiin ryhdyttiin, ja uudet tapaukset ovat sittemmin vähentyneet lähes olemattomiin.

4. Zikavirus (2016)

Hyttysten levittämä zikavirus tunnettiin jo 1940-luvulla, mutta epidemiaksi se yleistyi Brasiliassa vuonna 2015. Virus aiheuttaa sikiöille mikrokefaliaa eli pienipäisyyttä ja runtelee immuunijärjestelmää niin, että se alkaa hyökätä hermostoa vastaan.

Vuoden 2016 loppuun mennessä oli todettu 2 300 mikrokefaliatapausta, valtaosin Brasiliassa. Todellista lukua epäillään suuremmaksi.

5. COVID-19 (2020)

Kiinan Wuhanin kaupungista joulukuussa 2019 löydetty koronavirus levisi nopeasti maailmanlaajuiseksi, ja WHO julisti sen kansainväliseksi terveysuhaksi 30. tammikuuta 2020, ja pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020. Taudin oireita ovat muun muassa korkea kuume, yskä ja hengenahdistus. Tauti on vaarallinen eritoten vanhemmissa ikäluokissa. Vaarallisen siitä tekee muun muassa mahdollinen keuhkokuume, keuhkojen vauriot, monielinvajaatoiminta ja sydän- ja verisuoniongelmat. Marraskuuhun 2020 mennessä vahvistetusti 63 miljoonaa ihmistä oli sairastunut todellisen luvun ollessa moninkertainen ja tauti oli aiheuttanut vahvistetusti 1,5 miljoonan ihmisen kuoleman.[3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]