Hukou

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hukou (yksink.: 户口perint.: 戶口pinyin: hùkǒu) tai huji (yksink.: 户籍perint.: 戶籍pinyin: hùjí) on asumisoikeutta säätelevä järjestelmä Kiinassa.

Asuinpaikka määritellään rekisteröinnillä, ja paikan muuttaminen vaatii viranomaisen luvan. Ilman lupaa siirtotyöläiset ovat kaupungeissa kuin toisen luokan kansalaisia. Asumislupaan sisältyy asumiseen, terveydenhuoltoon ja lasten koulutukseen liittyviä etuja.[1] Järjestelmään merkitään vanhempien nimet, perheen jäsenten syntymät, kuolemat, avioliitot ja -erot, osoitteenmuutokset ja koulutus. Liikkumisen kannalta tärkeintä on tieto kotipaikasta.[2]

Miljoonia toiselle paikkakunnalle muuttajia rangaistaan sillä, että heidän lapsensa eivät pääse edes yläkouluun eikä heille kuulu edes sairausvakuutusta. Järjestelmä on auttanut valvomaan suuria väestömääriä.[3]

Järjestelmän historia ulottuu noin kahden tuhannen vuoden taakse Han-dynastian aikakaudelle, jolloin hukou'ta käytettiin muun muassa veronkeräykseen. Nykymuotoinen hukou juontaa juurensa Mao Zedongin kommunistihallinnon päätökseen vuodelta 1958. Hukoun avulla hillittiin väestön muuttoryntäystä maaseudulta kaupunkeihin.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kiinan asumisoikeusjärjestelmä natisee liitoksissaan 20.3.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 1.11.2010.
  2. a b Keith B. Richburg: China 'hukou' system deemed outdated as way of controlling access to services 15.8.2010. The Washington Post. Viitattu 1.11.2010. (englanniksi)
  3. Kiinalaiset kahlittu kotipaikkaansa Taloussanomat. 3.10.2010.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.