Seppo Saves

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Seppo Saves (30. syyskuuta 1940 Helsinki28. syyskuuta 2013 Helsinki[1]) oli suomalainen lehtivalokuvaaja. Hän toimi myös opettajana ja kriitikkona sekä oli mukana järjestötoiminnassa.[1]

Saveksen ensimmäinen työpaikka valokuvaajana oli Lehtikuva Oy, jossa hän aloitti oppipoikana[2] vuonna 1957. Sieltä hän siirtyi 1958 Uuteen Suomeen, 1961 Apuun, oli hetken Suomen Kuvalehdessä ja sen jälkeen 1963–1967 Viikkosanomissa. Finnseven-osuuskunnan toiminnan päätyttyä hän oli freelancerina kunnes 1976 palasi Uuteen Suomeen, jonka kuvatoimintoja hän johti lehden kuolemaan, vuoteen 1991 asti. Välillä hän oli 1982–1987 taiteilijaprofessorina. Uuden Suomen lakkautuksen jälkeen hän toimi jälleen freelancerina. Saveksen alkuaikojen maineikasta tuotantoa ovat 1960-luvun mustavalkoiset reportaasikuvat.[3][1] Maineeseen hän nousi reportaasikuvaajana jo toimiessaan kuvaajana Avussa 1963–1964[4].

Vuonna 1965 Saves perusti kuuden muun lehtikuvaajan kanssa vuosikymmenen loppuun saakka toimineen Finnseven-osuuskunnan, jolla oli yhteinen studio ja kuvatoimisto. Finnsevenin muut jäsenet olivat C. G. Hagström, Olavi Kaskisuo, Timo Kirves, Aulis Nyqvist ja Kristian Runeberg sekä vuoden verran Caj Bremer, jonka tilalle tuli Martti Brandt. Finnsevenissä Saveksen päätyöksi muodostui muotikuvaus, asiakkainaan muun muassa Friitala, Nanso, Hyvon ja Marimekko.[5][6][7]

Saves oli päätoimittajana Valokuva-lehdessä 1985–1987 ja Lehtikuvaaja-lehdessä 1999–2004.[8]

Saves sai Patricia Seppälän säätiön ensimmäisen kuvajournalismipalkinnon 2005. Hän piti näyttelyitä vuodesta 1962 alkaen ja julkaisi useita kuvateoksia.

Kuvateokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kameratulta, Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapaino 1961
  • Yksi ynnä yksi, Karisto 1964
  • Lahti, Lahden kaupunki 1967
  • Helsinki tässä ja nyt, Helsingin kaupunki 1973
  • GWS 100 vuotta, G W Sohlberg 1975
  • Vantaa, Vantaan kaupunki 1976
  • Kirkkonummi 600 vuotta, Kirkkonummen kunta 1980
  • Kauko Rastaan puheita, Polar rakennusyhtiöt 1984
  • Kuvajournalismi - sellaisena kuin olen sen kokenut, Weilin & Göös 1986
  • Neuvostovalokuva, Forssan kirjapaino, yhdessä T-J Vuorenmaan kanssa 1989
  • Niin suuri on maa, Tammi, yhdessä Juri Vendelinin kanssa 1990
  • Seppo Saves, valokuvaaja, monografia, Musta Taide & Pohjoinen 1995
  • Kaunis on katsojan silmässä, omakustanne 2003
  • Salme Simanainen – muotokuvaaja, Studion Vidar, Tammisaari 2003

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valtion valokuvataiteilijapalkinto 1968
  • Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liiton Vuoden kuvitus -palkinto 1974
  • Valtion tiedonjulkistamispalkinto, yhdessä Me-lehden työryhmän kanssa 1974
  • Sanomalehti Uuden Suomen journalistipalkinto 1980
  • Suomen Lehtikuvaajat ry:n Vuoden lehtikuvaaja -palkinto 1981
  • Valokuvauksen taiteilijaprofessori 1982
  • Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan ritarimerkki 1992
  • Valtion ylimääräinen taiteilijaeläke (1/2) 2001
  • Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton Olli-palkinto 2003
  • Valtion ylimääräinen taiteilijaeläke (1/2) 2003
  • Patricia Seppälän Kuvajournalistipalkinto 2005

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Jyrki Vesikansa, Lehtikuvaaja oli alansa edelläkävijä. Helsingin Sanomat 20.10.2013 s. C 33 Artikkelin verkkoversio
  2. Uusi aika
  3. Nettisanomat.com
  4. Apu.fi
  5. Salo, Merja: Muodin ikuistajat. Muotivalokuvaus Suomessa, s. 142–144. Taideteollinen korkeakoulu, 2005. ISBN 951-558-170-2.
  6. Ingo Forsberg, Finnsevenin oppilas 2007. Laterna Magica. Viitattu 10.10.2013.
  7. Anna Korhonen: Kuvareportaasien kulta-aika Yle Teema / Sininen laulu. Viitattu 10.10.2013.
  8. Seppo Saves, Forum Box 2006 (Internet Archivessa), viitattu 24.6.2015.