Kuvatoimisto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kuvatoimisto tai kuvapankki on valokuva-arkisto, joka myy valokuvien käyttöoikeuksia kuvia tarvitseville, kuten aikakauslehtien toimituksille, mainostoimistoille tai verkkosivujen toteuttajille ja julkaisijoille. Nykyisin kuvatoimistot ovat muuttuneet fyysisten valokuvien arkistoijista verkossa toimiviksi digivalokuvien – tai oikeammin vain niiden käyttöoikeuksien – välittäjiksi.

Kuvatoimistot ovat syntyneet nopeuttamaan ja helpottamaan julkaisuja varten tarvittavien valokuvien löytymistä. Arkistokuvan käyttäminen on yleensä myös hinnaltaan edullisempaa kuin valokuvaajan palkkaaminen kuvan ottamiseen. Kuvatoimistoilla on valikoimissaan kuvia eri maista ja maanosista, tietyistä historian tapahtumista ja kysyttyjen aiheiden osalta kuvia eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina, erilaisissa valaistuksissa, erilaisista kuvakulmista kuvattuna jne.

Perinteiset kuvatoimistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen valokuvauksen digitalisoitumista kuvat olivat kuvatoimistojen arkistokaapeissa fyysisinä paperivedoksina tai diakuvina huolellisesti numeroituina tai muuten järjestettyinä. Nyt kuvatoimistot ovat siirtyneet sähköisiksi tietokannoiksi verkkoon, jossa digitalisoidut valokuvat ovat entistä helpommin etsittävissä ja selattavissa.

Perinteiset kuvatoimistot, kuten kansainväliset Getty Images, Magnum Photos ja Sipa Press tai suomalainen STT:n omistama Lehtikuva, tarjoavat etupäässä tunnettujen ammattivalokuvaajien kuvia ”yksinoikeudella” eli pitämällä korkeampaa käyttömaksua vastaan huolen siitä, ettei samaa kuvaa myydä tietyn ajan sisällä muiden julkaisijoiden käyttöön. Kuvatoimistokuvan käyttöoikeuden hinta riippuu yleensä siitä, miten laajamittaiseen julkaisutarpeeseen kuva hankitaan: mikä on esimerkiksi lehden levikki, verkkosivuston kävijämäärä, mainoskampanjan laajuus ja kesto, mainosesitteen painosmäärä tai moneenko maahan kuvan sisältävää julkaisua on tarkoitus levittää.

Microstock-kuvapalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisten kuvapankkien rinnalle on internetiin syntynyt niin sanottuja microstock-kuvapankkeja, jossa yksittäisen kuvan käyttöoikeus voi maksaa halvimmillaan vain joitakin kymmeniä senttejä, mutta toisaalta kuvien laatu voi olla heikompi eikä ole takeita siitä, ettei sama kuva ilmaannu kilpailevaan lehteen tai kilpailevan yrityksen mainontaan yhtä aikaa oman kuvankäytön kanssa. Matalaresoluutioisia kuvia voi usein ladata verkosta maksutta luonnoskäyttöön, ja vasta lopulliseen julkaisuun hankitaan sitten maksullinen, korkearesoluutioinen versio valokuvasta.

Microstock-kuvapankit eivät aseta kuvaajille tai kuvien laadulle yhtä suuria vaatimuksia kuin perinteiset kuvatoimistot; niihin voi liittyä jo tallentamalla muutaman teknisesti riittävän hyvän valokuvan, jonka luvat (esim. kuvassa esiintyviltä henkilöiltä) ovat kunnossa. Toisaalta kuvaajan saama palkkio yksittäisen kuvan käyttöoikeuksien myynnistä on niin pieni ja kuvien tarjonta niin valtavaa, että kuvaajan pitäisi ladata microstock-kuvapankin tietokantaan vähintään satoja, mieluummin tuhansia myyntikelpoisia kuvia ennen kuin niistä alkaisi kertyä merkittäviä myyntituloja.

RF-kuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edullisimmat kuvatoimistokuvat ovat niin sanottuja RF-kuvia (royalty free), joita myydään ammattikäyttäjille ja jopa tavallisille kuluttajille suurena eränä kertalisenssillä ja enemmän tai vähemmän vapain käyttöoikeuksin. Tällaisia kuvia liitetään usein kylkiäiseksi esimerkiksi tietokoneohjelmiin tai käyttöjärjestelmiin.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Stock photography