Avaruusluotain

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo avaruusaluksesta. Avaruusluotain on myös Suomen avaruustutkimusseuran julkaisema lehti.
Avaruusluotaimet Voyager 1 ja Voyager 2 ovat matkalla ulos Aurinkokunnasta.

Avaruusluotain on mikä tahansa Maasta Maan kiertorataa edemmäs avaruuteen laukaistu miehittämätön avaruusalus, jonka on tarkoitus suorittaa mittauksia.[1] Sitä ohjataan Maassa olevasta lennonohjauskeskuksesta mutta jo pelkästään väistämättömän viiveen takia niissä on myös runsaasti autonomista toimintakykyä. Luotain on tyypillisesti ohilento-, kiertolais- (ts. satelliitti) iskeytymis- tai laskeutumisluotain tai jokin näiden yhdistelmä.

Kun avaruusluotain laukaistaan avaruuteen, saa se raketilta tarpeeksi suuren pakonopeuden pystyäkseen poistumaan Maan painovoimakentästä. Avaruusluotaimet lähetetään yleensä tutkimaan yhtä tai muutamaa tiettyä kohdetta avaruudessa, joista tieteilijät haluavat lisää tietoa.

Ohilennon, kiertoradalle asettumisen ja iskeytymisen lisäksi luotain voi myös laskeutua tai sisältää erillisen laskeutuja-osan, joka kohteen lähellä irtoaa muusta luotaimesta ja laskeutuu tutkittavan kohteen pinnalle. Pinnalle laskeutunut tutkimuslaite yleensä välittää tietonsa kiertoradalle jääneeseen luotaimeen, joka edelleen välittää tiedon Maahan. Laskeutujan oma radiolähetin ei yleensä ole tarpeeksi voimakas välittämään tietoa suoraan Maahan. Hyvä esimerkki tällaisesta yhteistyöstä on Saturnusta ja sen kuuta Titania tutkimaan lähetetty Cassini-Huygens. Marsiin lähetetyt kulkijat Spirit ja Opportunity voivat viestiä Maahan jo aikaisemmin Marsin kiertoradalla lähetetyn Mars Global Surveyor -kiertolaisen kautta.

Avaruusluotaimia on lähetetty tutkimaan useita Aurinkokunnan planeettoja, pikkuplaneettoja, asteroideja sekä komeettoja. Ensimmäinen Aurinkokunnasta poistuva luotain on Voyager 1.

Avaruusluotainten perustyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näiden yhdistelmät ovat tavallisia. Esimerkiksi Saturnusta kiertävä Cassini-Huygens on kiertolais-laskeutumisluotain.

Huomattavia avaruusluotaimia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuu

[9]

Kaavailuja tai kehitteillä:

  • Saksa on esisuunnitellut 1,5 miljardin euron eli melko suurta kuuluotainta, joka laukaistaisiin vuonna 2015 [10]
  • ESA on vuonna 2009 aloittanut kuulaskeutujan hahmottelun [11]
  • LADEE - Lunar Atmosphere and Dust Environment Explorer - NASA, 2012 [12]
  • GOOGLE LUNAR X PRIZE GLXP, 2012? [13]
  • ESMO (European Student Moon Orbiter) hanke-ehdotus, ESA, 2013? [14]
  • Chandrayaan-2, kuuta kiertävä alus ja ajokki/laskeutuja, ISRO
  • Chang'e 3, Kiina, laskeutuja ja mönkijä, 2013
  • Luna-Glob, Venäjän avaruusjärjestö, 2013 [15]

[16]

Asteroidivyöhyke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mars[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikkiaan on tehty noin 30 avaruuslentoa kohti Marsia, joista valtaosa on epäonnistunut.

Venus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkurius[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulompi Aurinkokunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komeettaluotaimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri planeetoille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aurinkoa tutkivat avaruusalukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa aurinko tutkivista avaruusaluksista on satelliitteja (niitä ei ole listattu alla), osa kiertää Aurinkoa yleensä siten että alus pysyy Maan ja Auringon välissä Lagrangen L1-pisteessä, osa on vielä selkeämmin Aurinkoa kiertäviä avaruusluotaimia.

Luotaimia

  • ACE, NASA, L1-pisteessä
  • Helios 1 ja 2, Saksa
  • SOHO, ESA, L-pisteessä
  • SOLO eli Solar Orbiter, ESAn kaavailema aurinkoluotain
  • Ulysses, NASA

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]