Mooses Putro

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mooses Putro nuorena miehenä.

Mooses Putro (s. 30. lokakuuta (J: 18. lokakuuta) 1848 Tuutari, Inkeri, Pietarin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – kadonnut 24. marraskuuta 1919 Pietari, Neuvosto-Venäjä) oli inkeriläinen kirkkomuusikko ja säveltäjä.[1] Hän oli muun muassa Inkerin kansallishymnin Nouse, Inkeri säveltäjä ja sanoittaja.[2][3]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mooses Putro valmistui Kolppanan seminaarista opettajaksi vuonna 1866 ja toimi vuodet 18671871 samassa seminaarissa opettajana. Hän muutti Pietariin vuonna 1872, jossa hän toimi muun muassa suomalaisen Pyhän Marian seurakunnan kanttori-urkurina, suomalaisen lauluseuran johtajana sekä opettajana Pietarin kirkkokoulussa. Hän opiskeli edelleen urkujensoittoa Pietarin konservatoriossa L. Homiliuksen johdolla ja suoritti päästötutkinnon 1878.[2] Putrot hankkivat 1800-luvun lopulla kesäpaikan Saimaan rannalta Suomesta.[4]

Putro teki aloitteen vuosina 18991918 seitsemän kertaa järjestettyjen Inkerin laulujuhlien järjestämiseksi.[3] Hän sävelsi erityisesti hengellisiä kuorolauluja ja motetteja, joita on kuvailtu taidokkaan polyfonisiksi.[2] Inkerin kansallishymnin lisäksi hänen tunnetuimpiin sävellyksiinsä kuuluu muun muassa lukuisten kuorojenkin levyttämä virsi nimeltä Rukous Hilja Haahden runoon.[3]

Putron johtaman suomalaisen lauluseuran Pietarissa tekemiä levytyksiä Gramophone Companylle vuodelta 1901[3] pidettiin pitkään ensimmäisinä suomalaisina äänitteinä, kunnes Lontoosta EMI:n arkistoista löytyi aiemmin samana vuonna tehty kvartettilevytys.[5]

Putro katosi jäljettömiin Pietarissa 24. marraskuuta 1919. Hän lähti kotoaan toimittamaan ruumiinsiunausta Pietarin luterilaiselle hautausmaalle eikä koskaan palannut tältä matkalta.[6]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mooses Putro oli Zen Cafésta tunnetun laulajan Samuli Putron isoisoisän veli.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Musiikin tietokirja (toim. Toivo Haapanen ym.), s. 386. Helsinki: Otava, 1948.
  2. a b c Suuri Musiikkitietosanakirja 5 O–See, s. 119. Keuruu: Weilin + Göös ja Otava, 1991. ISBN 951-35-4729-9.
  3. a b c d e Mooses Putro. Säveltäjä. ({{vanhentunut linkki}) Virtuaali-Inkeri. Inkerin kulttuuriseura ry.. Viitattu 5. toukokuuta 2008.
  4. Kaakon Viestintä Oy: Tee löytöretki Mooses Putron kotimuseoon Taipalsaarelle — siellä on myös Rajalla-näyttely - Uutisvuoksi uutisvuoksi.fi. Viitattu 25.10.2017.
  5. Vanhin suomalainen äänilevy löytyi Lontoosta ({{vanhentunut linkki}) 4. elokuuta 2007. Turun Sanomat. Viitattu 5. toukokuuta 2008.
  6. Miettinen 2015: 52.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Miettinen, Helena: Mooses Putro: Mestari auran kurjesta. Helsinki: Inkerin kulttuuriseura, 2015. ISBN 978-951-97359-6-2.
  • Helli Suominen: Mooses Putro, Inkerinmaan kansallislaulun säveltäjä. Helsinki: Inkeriläisten sivistyssäätiö, 1969. NBN-FI f692869 (nidottu)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]