Pietarin suomalainen kirkkokoulu
P. Marian Suomalainen Koulu eli Pietarin suomalainen kirkkokoulu oli Pietarissa toiminut suomenkielinen koulu.[1]
.jpg)
Koulu toimi Pyhän Marina Suomen Seurakunnan yhteydessä, joka oli perustettu 1745, jolloin suomalais-ruotsalainen seurakunta jakaantui kahtia. Seurakunta sai kivikirkon vuonna 1803.[2] Suomalaisten määrä oli lisääntynyt sen jälkeen kun Suomi liitettiin Venäjään niin, että kun suomalaisia oli vuonna 1790 noin 5 000, vuonna 1844 suomalaisia oli 20 000. Kouluhanketta alettiin suunnitella 1800-luvun alkupuolella, ja taustalla oli Anders Johan Hipping, joka oli Pietarin kimnaasin luterilaisten oppilaiden uskonnonopettaja.[3]
Syksyllä 1811 suomalaisia oppilaita oli 11 poikaa. Keisari Aleksanteri I:n allekirjoittamassa käskykirjeessä vuodelta 1820 mainitaan, että suomalaiset olivat päättäneet perustaa omakielisen koulun, jonka keisari lupasi ottaa suojelukseensa. Koulu toimi sunnuntaikouluna ja alkeiskouluna. Sunnuntaikoulu oli tarkoitettu työssä käyville nuorille ja alkeiskoulu lapsille antamaan lukemisen opetusta ja kristinuskon alkeita. Köyhille opetus oli ilmaista. Koulu oli poikakoulu ja opetuskieli suomi tai ruotsi lapsen synnyinpaikan mukaan.[4]
Vuonna 1835 perustettiin ruotsalaisen Pyhän Katariinan seurakunnan yhteyteen kaikille suomalaisille lapsille tarkoitettu alkeiskoulu. Seurakunnassa oli jo vuodesta 1824 ollut kirkkokoulu, jossa oletettavasti kävi myös suomalaisia lapsia, jotka saivat siellä muiden aineiden lisäksi äidinkielen opetusta. Koulun rahoitus tuli Suomen passiviraston Finska National Skole Fonden varoista.[5]
Pyhän Marian suomalaisen kirkkokoulun toiminta käynnistyi 1844 poikakouluna, ja 1849 perustettiin tyttökoulu. Perustamista ajoi seurakunnan kirkkoherra Kaarlo Wilhelm Siren. Koulu toimi kirkkokartanolle rakennetuissa tiloissa, ja nimeksi tuli P. Marian Suomalainen Koulu.[1] Koulussa oli alussa 14 oppilasta ja kaksi opettajaa. Sen johtaja oli kirkkoherra Siren. Ensimmäinen opettaja oli Uno Cygnaeus, jota on myöhemmin o mainittu suomalaisen oppikoulun isäksi. Myös Pietarin koulua on sanottu maailman ensimmäiseksi suomalaiseksi oppikouluksi.[6] Koulu toimi osoitteessa Iso Tallikatu 6–8, jossa myös myöhemmin perustettu tyttökoulu toimi. Tyttökoulun perustaminen lykkääntyi taloudellisista syistä.[7]
Koulu oli perustettu keisarin siunauksella, joten sortokaudenkin aikana sen asema oli suojattu eikä opetusta muutettu venäjänkieliseksi.[8]
Vuosikymmenen jälkipuolella ja seuraavalla vuosikymmenellä Pietariin perustettiin lisää suomalaisia kouluja:[9]
- Viipurin puoleisen kaupunginosan koulu 1869
- Aleksandrovskin koulu, Lahden koulu ja Katarinanhovin koulu 1879
- Parkalan koulu 1879
- Ohan, Hiekkojen, Kasankin ja Wasili Ostrovin koulut 1885.
Vuonna 1879 koulussa oli 283 oppilasta, mutta kun kirkkokouluja perustettiin lisää, oppilasmäärä väheni ja oli vuonna 1886–1887 vain 171. Koulu oli tällöin muutettu ylemmäksi kouluksi, johon pääsy edellytti alustavan luokan käymistä ja ikäraja oli kymmenen vuotta. Vuodesta 1885 koulun nimeksi tuli ylempi kirkkokoulu. Oppilasmäärä väheni edelleen, niin että keväällä 1993 oppilaita oli 146. Syyt olivat moninaisia.[10]
Koulu muutettiin Suomalaiseksi yhteiskouluksi, mutta siitä ei tullut täysiluokkaista oppikoulua, vaan se jäi seitsenluokkaiseksi. Oppilaat jatkoivat muissa kouluissa ja siirtyivät suomalaisiin korkeampiin oppilaitoksiin.[11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kalevi Kajava: Pietarin suomalaisen kirkkokoulun vaiheita s. 44–66 Kasvatus & Aika 1962–1963