Polyfonia

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Esimerkki polyfoniasta. Perotinin - Alleluia nativitas.

Polyfoniseksi sanotaan moniäänistä musiikkia, jossa äänistä vähintään kaksi on itsenäisiä sekä rytminsä että melodiansa suhteen [1], eikä niitä voida selkeästi jakaa melodiaääneen ja sitä säestäviin ääniin. Polyfonian vastakohta on homofonia.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Linnala, Eino. 1968. ("Itsenäisyys on kuitenkin käsitettävä suhteellisena, koska imitointi eli jäljittely on yksi tyylin keskeisiä keinovaroja.") Yleinen musiikkioppi 1. Jyväskylä: Gummerus. S. 274.
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.