Suomen talvikisat 1919
Suomen talvikisat olivat Helsingissä 15. helmikuuta – 24. helmikuuta 1919 järjestetyt talvilajien suurkilpailut joihin osallistui yli 400 kilpailijaa, joukossa kilpailijoita myös Ruotsista ja Norjasta. Kisat järjesti ruotsinkielinen Svenska Finlands Idrottsförbund-keskusjärjestö insinööri Walter Flanderin ollessa aloitteentekijä. Kisojen virallisena suojelijana oli valtionhoitaja, kenraali Gustaf Mannerheim ja tämän vuoksi kisoihin osallistui myös suomenkielisiä urheilijoita. Työväen Urheiluliiton jäsenet ja vuosi aiemmin käydyn Suomen sisällissodan punaisella puolella olleet eivät voineet osallistua. Ruotsinkielisten keskeinen asema kisojen järjestelyissä herätti kuitenkin arvostelua suomenkielisissä urheilupiireissä.[1][2]
Kisojen lajeihin kuuluivat hiihto, yhdistetty, mäkihyppy, pika- ja taitoluistelu, jääpallo, tiedusteluhiihto, ratsastus ja ammunta. Kilpailuja oli myös yhdistetyssä hiihdossa ja kenttäammunnassa sekä estehiihdossa ja ammunnassa. Ammunnassa oli omat sarjat siviileille, suojeluskuntalaisille ja sotilaille. Lajeihin kuului myös 200 kilometrin viestihiihto Virolahdelta Helsinkiin ja hiihtoratsastus. Sunnuntaina 6. helmikuuta pidettiin kisojen ravikilpailut joihin osallistui lähes 60 hevosta. Kilpailupaikkoina olivat Pohjoisrannan luistinrata, Töölön pallokenttä, Töölön hippodromi, Suomen Metsästysyhdistyksen majalla sijainnut Huopalahden ampumarata, Eläintarhan kenttä ja Alppilan hyppyrimäki. Kisojen päättäjäiset ja palkintojenjako pidettiin Svenska Teaternissa illalla 23. helmikuuta.[1][3]
Suurimman yleisömenestyksen saivat Töölön pallokentällä 21. helmikuuta ja 23. helmikuuta pelatut kaksi miesten jääpallo-ottelua joissa vastakkain olivat Viipurin Bandy & Jalkapalloseura (Sudet) ja IFK Uppsala. Uppsala voitti ensimmäisen ottelun ja sai vuodeksi Polyteekkarien kiertopalkinnon, toisen ottelun voittivat suomalaiset 4-1. Jälkimmäistä ottelua oli seuraamassa noin 5 000 katsojaa, heidän joukossaan valtionhoitaja Mannerheim seurueineen. Kentällä pelattiin myös 22. helmikuuta tasatulokseen 1-1 päättynyt naisten jääpallo-ottelu, jossa vastakkain olivat Åbo Simklubben ja Kiffen.[1][2]
Suomalaisista menestyivät 60 kilometrin hiihdon voittanut Manne Vuorinen, 30 kilometrin hiihdossa kaksoisvoiton saaneet Santeri Tasa ja Tapani Niku. Ludovika ja Walter Jakobsson voittivat pariluistelun ja Julius Skutnabb voitti kolme matkaa ja yhteiskilpailun pikaluistelussa. Ruotsalaisista kilpaiijoista mennestyi parhaiten taitoluistelija Gillis Grafström ja norjalainen Jacob Tullin Thams voitti mäkikisan.[1]
Kisojen aikana järjestettiin myös Esplanadin puistossa Ravintola Kappelissa suksinäyttely ja useat helsinkiläiset urheilujärjestöt ja -klubit pitivät juhlakokouksiaan ja juhlaillallisiaan. Kisatapahtumia tallennettiin myös filmille koosteina ja näitä filmejä esitettiin VPK:n talossa Hakasalmenkatu 3:ssa sijainneessa elokuvateatteri Pallaksessa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Jouni Lavikainen : Suomen talvikisat 1919 - Itsenäisen Suomen ensimmäiset suurkilpailut, Urheilumuseo 18.1.2019 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b 1919: Jääpallohistoriaa, Sata tarinaa - Suomen urheilu 1917-2017, Suomen Urhailumuseo
- ↑ Suomen talvikisat, Suomen Kuvalehti, 01.03.1919 nro 9, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen talvikisain numero, Suomen Urheilulehti 14.02.1919 nro 7, s. 1. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Suomen talvikisat, Suomen Urheilulehti 22.02.1919 nro 8, s. 1. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Suomen talvikisat 2. numero, Suomen Urheilulehti 04.03.1919, nro 9, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Suomen talvikisat, Suomen Kuvalehti, 01.03.1919 nro 9, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot